Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Stressi-itkua

Eilen iski kamala aikataulutodellisuus päin naamaa. Tajusin, että tenttikirjaa on joku 300 sivua lukematta ja tentti on viikon päästä kuten myös kirjan palautus. Koko avoin-pääsykoe-työssäkäymisrumba tuntui levinneen reisille ja kulutin aikaani itkeskelemällä peiton alla.Tulin kuitenkin parkumisen jälkeen siihen tulokseen, että yritän vääntää kirjantentin korvaavan esseen viikossa ennen kirjan palauttamista. Kyllähän tämä suorastaan raastaa omaatuntoa, etten lue koko aluetta kirjasta vaan pyrin lukemaan ne asiat, joita essee kysymyksissä vaaditaan. Tuhma Embe.


kuva täältä


Eksyin taas hetkeksi Abitreenien keskusteluun tänään ja tajusin, kuinka alan jäädä jälkeen pian muista. Pari nimimerkkiä siellä toitotti, kuinka ovat laskeneet HoloPulkin jo kahteen kertaan läpi ja nyt on lisämateriaalikin pulkassa. Laskut alkavat kuulemma loppua kesken. Luulin ite olevani edellä muita. Abeilla kirjoituksetkin loppuvat näillä näppäimillä ja sitten he alkavat pakertamaan pääsykokeisiin. Missä vaiheessa musta tuli vain keksejä mussuttava possu, joka pelaa mielummin Xboxia kuin panostaa tulevaisuuteensa? Hyi minä.


kuva täältä


Muutenkin alkaa aika loppua hiljalleen. Vaikka viimeinen työvuorolista ennen lukulomaa on rennompi, tuntuu silti, etten saa revittyä aikaa taas mistään. Yksi tilaston kurssi on levitelty parille kuukaudelle pitkin viikkoja, joten sekin vie aikaa pääsykokeilta. Stressitaso nousee tasaiseen tahtiin toukokuun 14. päivän lähestyessä. Mulla olis vielä ihan älyttömästi hommia tehtävänä ennen kuin koen olevani valmis istumaan siellä salissa. Pitäis koittaa jotenkin priorisoida kaikkia tekemättömiä hommia. Se on kuitenkin selvää, että heti kun on essee palautettu niin palaan Nummenmaan luokse ja lasken tekemättä jääneet tehtävät (toivottavasti) uudella innolla. Ajattelinkin tänään, että Nummenmaan jälkeen tulisi laskea uudempia vanhempia pääsykoetehtäviä ja mm. vuoden 2011 pääsykoe kokonaan. Sen jälkeen tulisi aika palata tauon jälkeen HoloPulkin viereen ja kerrata teoria läpi satunnaisia laskuja laskien.

kuva täältä


Miten teillä lukeminen etenee? Alkaako jo tuskanhiki hiipiä hipiälle?

Mä oon kuitenkin jo alusta asti päättänyt sen, että jos jotain teen, niin teen sen myös täysillä enkä puolihutiloimalla. Joten ensi viikosta alkaen vähentyy kavereiden kanssa lahnaaminen ja vetäydyn omaan luolaani lukemaan ja laskemaan. Kyllä musta vielä psykan fuksi tulee!


Päättäväisyydellä,
Embe

7 kommenttia:

  1. http://paasykoe.com/category/yliopisto-psykologia/

    Itse oon saanut tuolta ja monelta muulta sivulta vinkkejä ja motivaatiota.

    Yksi tyttö oli tehnyt niin, että hän oli laittanut post-it lappuja ympäri kämppäänsä. Lapussa luki jokin asia/teoria, joka hänen täytyi selittää ääneen aina kun näkee lapun. Ajattelin tätä itse koittaa :)

    Sä olet tehnyt kovan työn, joten kyllä sä onnistut! Nyt et vaivu epätoivoon, vaan jatkat eteenpäin. "Ja sähän menet sinne yliopistoon."

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä kilpasiskolle, oot kyllä ainakin mua edellä niin että vaikka saan motivaatiota täältä blogista niin alkaa kyllä täälläkin kohta tuskanhiki valua :D Samalla oon todennu että pienessäkään tunnekuohussa ei kannata alkaa vertailemaan itseään muihin, omat vahvuudet voi olla ihan toisia kun muiden :) Ja kuitenki ku samoista paikoista 'kilpaillaan' niin luulempa että ennemminkin porukka liioittelee kun väheksyy osaamistaan :D

    VastaaPoista
  3. Aina on niitä, jotka lesoaa sillä, kuinka monta kertaa on kirjat lukenut ja laskut laskenut. Ihme kyllä, nää on niitä tyyppejä, jotka ei yleensä pääse sisään. Miksi? Koska laatu korvaa määrän. Ihan sama miten monta kertaa oot tehnyt asiat, jos et oo tehdessäs tajunnut, mitä teet. Joten luota vaan omaan tekemiseesi ja sen riittävyyteen ja jätä muiden hehkutukset vähemmälle: niillä hajottaa vain oman päänsä. Mä uskon suhun!:)

    VastaaPoista
  4. Heeeei älä ole noin ahdistunut siitä, että et kerkeä kahlata sitä koko tenttikirjaa läpi! Keskity nyt vaan siihen pääsykokeeseen täysillä! Sulla menee yliopistossa koko elämäs jos alat aina lukeen joka tenttikirjan pilkuntarkasti ja kokonaan. Ja kuten jo sanoin tällä hetkellä sulle on tärkeintä se pääsykoehomma, jos jostain stressaat niin siitä, mutta ei sulla todellakaan oo hätää senkään kanssa, oot lukenu ihan hulluna ja osaat IHAN VARMASTI! :)

    Tajusin just et mulla on tuolloin 14.5 kvantin tentti, jännitän ihan varmasti sinä päivänä myös sun puolesta, kun siellä itekin pähkäilen tilaston kanssa. :D
    Niin ja ps. lukemisesta puheen ollen, täällä sujuu tenttiin lukeminen jokseenki huonosti, tuntuu et oon vaan lusmunnu, eli eipä täälläkään olla lähelläkään täydellisyyttä. :D Huomenna pitäs jotain saada paperille... Mutta TSEMPPIÄ! :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos teille kaikille ihan mielettömästi tsemppauksesta! Mulla alkaa taas pää vähän seljetä tunnekuohuilun jälkeen. On kyllä kamalaa, kun alkaa itsekin vertailemaan itseään muihin, vaikka täällä oon saarnannu ettei siitä oo mitään hyötyä. Pitäis vaan kyetä vetämään henkeä, kun paniikkiajatuksen meinaavat ottaa vallan. Tällä viikolla onkin ohjelmassa person kirjan selätys esseen kanssa ja sen jälkeen, ah ihana tilastotiede.

    Totta kyllä tuo liioitteluhomma. Varmaan myös tarkoituksena aiheuttaa hieman ahdistusta kanssahakijoissa, tuskin kovin moni laskee HoloPulkkia kahteen kertaan. Eikä se myöskään ole hyödyllistä kuten sanoitte. Parempi laskea paljon erilaisia tehtäviä, vaikka ite aion kyllä laskea joitakin HoloPulkin tehtäviä uudelleen rutiinin ja kaavojen muistamisen vuoksi.

    Nyt kuitenkin ahkeruusvaihde päälle ja kohti esseen kirjoitusta! Huomenna ja keskiviikkona luvassa tilastotoilailua heti aamusta. :)

    VastaaPoista
  6. Jos sinne psykalle joku pääsee, niin sinä! Kaikkihan me lukijat stressataan ja välillä on mahdotonta yrittää olla vertailematta itseään muihin. Mulla ahdistuksen hetkellä helpottaa, kun käännään vertailun toisin päin: en ole ainoa joka stressaa, tai jolle tämä on vaikeaa. Kuten joku tuolla ylempänäkin taisi mainita, niin ei se määrä vaan LAATU! Ainakin näiden sun tekstien perusteella saan sellaisen kuvan, että osaat kyllä asiasi.

    Se ei kerro mitään, montako kertaa sen pääsykoekirjan onnistuu laskemaan läpi, tärkeintä on se että ymmärtää sen sisällön ja osaa soveltaa sitä sitten koitoksessa. :) Minä en esim. vieläkään ole saanut nujerretuua sitä pastoritehtävää, se pitäisi ottaa taas työn alle tässä lähipäivinä :D Tämmöisen kuvan löysin jostain blogista, mulle tuli ainakin parempi mieli:)

    http://3.bp.blogspot.com/-uGLwn-hV-g8/TzUy_zdkoAI/AAAAAAAAARo/zgK6CDheMv8/s1600/Success+-+not+always+what+you+see.jpg


    Tätä sun blogia on ollut todella mukava lukea ja ihana, kun siitä on saanut jonkunlaista vertaistukea! :) Harmittaa, kun asun täällä pohojosessa nii en ole voinut osallistua minkään sortin lukupiireihin, joita siellä etelämpänä on ilmeisesti (?:D) järjestetty, ja kun en tänä vuonna sille valmennuskurssillekkaan osallistunut.. Kovin on ankeaa tämä yksin puurtaminen välillä.

    Tosta HoloPulkista vielä, niin tuskin kannattaa tosiaan laskea kahteen kertaan paitsi hankalimmat tehtävät, kun ne on kumminkin aika erilaisia kuin ne itse pk-tehtävät. Mulla meinaa itku lirahtaa aina, kun avaan vanhat pääsykokeet ja nään painajaisia, et itse pk-tilanteessa eteen pamautetaan se opus, joka saatiin viime vuonna kurssilla niistä pääsykokeista. :D

    Tulipas taas runoiltua. Pointti oli kuitenkin se, että usko ittees, mä olen ihan varma, että sinä selviät tästä keväästä voittajana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei moi ja kiitosta kivasta pitkästä kommentista! :) Ja ihana toi kuva, pisti kyllä hymyilemään. :') HoloPulkin tehtävät on hyviä laskurutiinin kannalta, mutta musta on kyllä ehkä turhauttaa laskea niitä samoja rutiinitehtäviä uudestaan ja uudestaan... Mielummin tosiaan käyttää sen ajan vanhoihin pk-tehtäviin. Mä en itse oo missään lukupiirissä, vaikka oon sellaista täällä ja abitreeneissä kysellytkin. Jotenkin tuntuu, että jotkut haluaa pitää osaamisena omana tietonaan, vaikka sitten haittapuolena on se, ettei saa apua muilta. Tosin parin lukijan kanssa täältä blogista oon laskeskeskellut ihan livenä.

      Mahtavaa hei kuulla, etten oo ainoo joka näkee päättömiä painajaisia pääsykokeista! Tsemppiä mielettömästi sullekin, toivottavasti löytäisit jostain kolosta jonkun kenen kanssa laskea. :)

      Poista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)