Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

tiistai 9. toukokuuta 2017

Ajatuksia 2017 pääsykokeista

Oho, tänään oli ilmeisesti pääsykokeet? Multa on mennyt koko pääsykoehomma ihan ohi harkan tiimellyksessä, joten kertokaa vähän fiiliksiä ja millainen koe oli. :) Nyt on lupa avautua!

140 kommenttia:

  1. Todella laaja koe, missä (tietenkään) kaikkea ei ehtinyt tekemään. Siinä sitten piti yrittää taktikoida että mihin energiansa keskittää. Lisäksi artikkeliosio oli suppeampi kuin viime vuonna ja todella vaikea. Ei taas mitään järkeä koko kokeessa ja täydellinen epävarmuus kunnes tulokset tulee ja pisteet vertautuu muihin. Huh!

    VastaaPoista
  2. Aika loppui itseltä kesken, artikkeleista vähän kysymyksiä ja ykköstehtävän tilastoaineisto veti kyllä aivot kunnolla solmuun muuttujamäärittelyineen.

    No, se toki lämmittää mieltä, että muidenkin mielestä oli vaikea koe.

    Näin ensikertailaisena kyllä hieman yllätyin, viime vuoden koe vaikutti inhimillisemmältä.

    VastaaPoista
  3. Mun mielestä t. 2 oli helppo, sama se neurotehtävä. Artikkeliosuus oli vaikeempi ja se kuvahomma, siis täh xD Ykköstä en kerinny tekee ku vähäsen, tuli kiire loppua kohden. En ees vessaan kerenny ku piti kynä sauhuten koittaa ulostaa kaikki laskelmat..

    VastaaPoista
  4. Mun tavote oli mennä kokeeseen ja tulla kokeesta hyvillä fiiliksillä, ja siinä kyllä onnistuin. Tuntuu, että hirveen moni on sanonut pillahtaneensa itkuun pääsykoesalissa tai muuten vaan kokee nyt surullista fiilistä, mikä on kyllä harmi.

    Artikkeliosuus kalvopotentiaalitehtävineen oli mukavuusalueella. Niistä tilaston tehtävistä sain ainakin joitakin juttuja laskettua, kaikkiin yririn jotakin mutta oikeellisuudesta en sitten tiedä. Stimulaatiotehtävä oli täyttä hepreaa, mutta onneksi sen painotus oli muutenkin melko pieni koko kokeesta.

    Tää epätietoisuus on kyllä kauheeta, kun ei yhtään tiedä millä tasolla asiat olisi pitänyt osata ja millaisella suoriutumisella voi ees haaveilla sisäänpääsystä. Vielä yli 1,5kk...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epätietoisuudesta oon kyllä aivan täysin samaa mieltä! Ihan kamalaa kun ei osaa yhtään arvioida miten itse suoriutui, saatika sitten suhteessa muihin...

      Poista
  5. Oli kyllä ihan kamala koe, tehtävä 2 oli omasta mielestä myös helpoin, eka tehtävä haastava, kun oli vähän epävarmuutta oikeiden kaavojen ja toki sen suhteen, että mistä löytää arvot niihin (ainakin ensimmäisessä kohdassa). Artikkeliosuus oli vaikea, kysyttiin juuri niitä asioita, jotka olin jättänyt vähemmälle huomiolle tai yksinkertaisesti joita en ponnisteluista huolimatta onnistunut/pystynyt sisäistämään (eli siis neurokuntoutusartikkelin tulokset). Uutta kaavaa en osannut käyttää, en hoksannut mitä arvoja siihen olisi pitänyt laittaa... Muuntofunktiotehtävä ei omasta mielestä ollut kovin vaikea, tosin sen kanssa loppui aika kesken.

    VastaaPoista
  6. Täälläkin jäi ihan hyvä fiilis kokeesta. Aikamoinen kiire tuli kyllä loppua kohti, joten lasku- ja huolimattomuusvirheiden todennäköisyys on suuri, koska asioita joutui laskemaan hätäisesti eikä mitään ehtinyt lopussa enää tarkistamaan, vaikka tarkoitus oli.

    Eka tehtävä meinasi kyllä laittaa heti jauhot suuhun, mutta hyvin se siitä lähti aukeamaan kun rauhassa mietti aineistoa läpi. En kyllä ole 100% varma että käytin juuri oikeita testejä, mutta kaikki tulokset vaikuttivat loogisilta. Tuo tehtävä veikin sitten itseltä joku 2h ajasta, minkä jälkeen loppuja piti tehdä aika nopeaa tahtia.

    Toinen tehtävä oli aika selkeä, mutta viimeisessä kohdassa en kyllä ehtinyt pähkäilemään mitään murtoluvun osoittajaa ja nimittäjää vaan laskin ainoastaan desimaaliluvun, joten nuo kohdat jäivät itseltä tyhjiksi.

    Hyvä että artikkelikysymykset ovat muidenkin mielestä olleet vaikeita, koska ne tosiaan yllättivät hankaluudellaan. Neuropsykologisen kuntoutuksen ja psyykosien hoitamisen artikkelit oli juuri ne, joiden tulokset olivat kaikkein epämääräisimpiä.

    Osasin odottaa että hermosoluista tulee varmasti monta kysymystä, joten kyseinen artikkeli oli hyvin hallussa ja tehtävä tuntui selkeältä kun tajusi mistä on kyse. Mutkikkaan logaritmikaavan mukaista lukua en kyllä ehtinyt alkaa laskemaan, joten sekin kohta piti jättää tyhjäksi.

    Viimeinen päättelytehtävä olisi varmaan ollut helppo jos olisi ollut aikaa rauhassa miettiä, mutta nyt oli aika niin tiukassa, että osa meni vähän arvailuksi. Toivottavasti suurin osa meni kuitenkin noista oikein.

    Kiire oli tosiaan niin kova, että syöminen, juominen ja vessakäynnit piti käytännössä unohtaa, kun piti vaan keskittyä tehtäviin. Kokonaisuutena olen ihan tyytyväinen suoritukseen, varsinkin kun herkkäunisena yöunet jäi sen verran vähiin, että pelkäsin jo että meneekö koe sen takia penkin alle. Onneksi luetut asiat oli sen verran selkärangassa, että univajekaan ei sitten lopulta kauheasti haitannut tekemistä.

    VastaaPoista
  7. Kyllä jännittää että mahtaakohan pisteet riittää. Vähän tuntuu, että ei, mutta äh.

    VastaaPoista
  8. Voisiko joku auttaa etsimään vuoden 2016 valintakokeen? En löydä mistään netistä sitä, jos saisin linkin olisin superkiitollinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Http://www.helsinki.fi/opiskelu/aikaisempia-valintakoetehtäviä

      Poista
  9. Joo oli kyl aikamoinen koe! Mun mielest monet tehtävät oli sellasia, että jos olis ollu enemmmän aikaa ne olis varmaa saanu selvitettyy! Esim. Just se ykköstehtävä oli nii pitkä et jouduin lottoomaan lopuks niitä persoonallisuuspiirresettejä vikoilla minuuteilla. Mut tää on ollu kaikille vaikee koe ja monella on jääny kohtia tyhjäks yms. Artikkelikysymykset oli sillee hyviä jos oli lukenu paljon, mut toisaalta kysymykset oli yllättävän nippelitietopitoisia.

    VastaaPoista
  10. Kiva kullaa että muitakin kalvaa epätietoisuus. Minulla jäi tyhjää vain siihen 3. tehtävän kaavansovellus logaritmi osatehtävään mutta muuten sain kaikkii jotain. 1. tehtävän kolme ensimäistä osiota tosin jouduin ajanpuutteen vuoksi arvaamaan ja olin tosi epävarma että edes ymmärsin kunnolla mistä taulukosta niiden arvot tulee.
    Mahtaako kukaan tietää milloin kutsun turun soveltuvuuskokeisiin tulee jos sinne asti on pisteiden puolesta asiaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikolla 23 tulee kutsut Turkuun, jos tulee :)

      Poista
    2. Ok kiitos tiedosta. Tässähän ehti vielä monta viikkoa jännitellä.

      Poista
  11. Tässä mielipiteitäni kokeesta, viesti, jonka lähetin hakijapalveluihin:

    "Hei!

    Toivon, että viestini välitetään tämän kevään, 2017, psykologian yhteisvalinnan pääsykokeen laatijoille.

    Ensinnäkin kokeessa olleista virheistä: luulisi, että pääsykokeet oikoluettaisiin useampaan otteeseen ja tarkistettaisiin tehtävien oikeellisuus ennen niiden painoa. Jo tarpeeksi stressaavassa tilanteessa suuri materiaalimäärä virheineen ja korjauksineen on minusta vain ei-hyväksyttävää. Toki tämäkin voi olla jonkinlainen temppu tai kikka kokeen laatijoilta, jolla yritetään lisätä lisää kokelaisen ahdistusta ja stressiä.

    Stressistä puheenollen psykologia Liisa Keltikangas-Järvistä lainatakseni harvassa ovat työpaikat, joissa todella on tarpeen hyvä aikapaineen ja stressin sieto eikä psykologia mielestäni kuulu niihin aloihin. Keltikangas-Järvinen toteaa, että esimerkiksi pääsykokeissa ajan loppuminen tai valmiiksi liian lyhyt aika suoritukselle saattaa vaikuttaa lopputulemaan ennalta-arvaamattomalla tavalla.

    Tämän vuoden koe todella testasi stressin sietoa pitkillä, laajoilla tehtävillä, joista osaa ei oltu saatu edes oikeaan muotoon, stressiä lisäten. Mielestäni pääsykokeen tehtävä ei ole asettaa nuoria kokelaita tilanteeseen, joissa ahdistus kasvaa liian suureksi ja purkautuu itkuna. Näin kävi joillekin. Jo itse monen kuukauden intensiivinen luku-urakka voi olla osalle nuorista liian rankkaa ja tulla uupumus jo ennen pääsykoetta. Itselleni tänä vuonna viikkoa ennen koetta alkoi käydä näin: tuntui, että ei vaan yhtään kiinnosta tai jaksa enää, vaikka olen tottunut ajatukseen, että pystyn mihin vain ja jaksan oli se mikä. Puhumattakaan siitä pettymyksestä, joka varmasti monille kokeilaille jäi, kun raskaan urakan jälkeen koe ei vastannut pääsykoevaatimuksia.

    Tässä ote erään pyrkijän blogista, hänen tuntemuksistaan kokeesta:

    "Koe oli niin erilainen ja tähtitieteellistä sovelluskykyä vaativa, etten olisi pärjännyt tätä paremmin edes lukemalla kaksinkertaisen määrän. Kokeisiin osallistuneiden keskuudessa onkin vallinnut melko yksimielinen käsitys siitä, etteivät tänä vuonna valintakoevaatimukset ja kokeen sisältö vastanneet toisiaan. Mielestäni oli myös hirvittävän raadollista kuulla kuinka moni itki pääsykoesalissa tai kokeen jälkeen tai kokee nyt laajan kirjon negatiivisia tunteita. Tämä on tietenkin ymmärrettävää kun johonkin asiaan on panostettu niin hurjan paljon, mutta tällä kertaa monen epäonnistuminen kokeessa ei ollutkaan omista taidoista kiinni, vaan nimenomaan valintakokeen ihmeellisistä psykologiaan millään tasolla liittymättömistä tehtävistä."

    Allekirjoitan täysin blogin kirjoittajan ajatukset, itse en olisi niitä paremmin sanoiksi saanut. Epäonnistuminen ei tosiaan johtunut omista taidoista tai niiden puutteesta vaan nimenomaan psykologiaan liittymättömistä tehtävistä. Osa tehtävistä hämmentävästi sivusi fysiikkaa ja matematiikkaa laajemmin kuin pääsykoevaatimukset antoivat ymmärtää.

    Lisäksi, artikkeleita koskevien kysymysten pieni määrä hämmensi varmasti monia. Itse tiesin odottaa jotain tämän tyylistä, kun luin ensimmäisen kerran, että osiot yhdistetään tulevassa kokeessa yhdeksi osioksi. Silti tämä herättää hämmennystä: psykologian osuus psykologian pääsykokeesta vaivaiset 25%?

    Hämmennys ei loppunut tähän. Aktiopotentiaalitehtävässä mietin, miksi ihmeessä kyseinen tehtävänanto oli annettu kokeeseen, kun artikkeleihin hyvin perehtyneenä kyseiset asiat varmasti osasi? Oliko tässä haluttu auttaa heikommin artikkeleita opiskelleita vai mistä oli kyse?

    Tehtävässä kaksi, korjatkaa jos ymmärsin tai muistan tehtävän väärin, tehtävänannossa sanottiin taulukossa todellisen tilanteen olevan riveillä/sarakkeilla ja testin antaman arvion taas toisella em. kohdista, mutta taulukossa ne olivat juuri päinvastoin kuin edellä olleessa tekstissä. Itse tein tehtävät taulukon määrittelyjen mukaan, mutta mietin vain kumpi mahtaa olla oikein.

    Summa summarum, koe oli mielestäni yksinkertaisesti epäonnistunut tavoitteessaan mitata kokeilaiden taitoja tänä vuonna.

    Terveisin XXX XXX"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Mietin ihan samaa siinä kakkostehtävässä ja tein myös taulukon mukaan tehtävän!! Ja hei kiitos mun omia fiiliksiä helpotti tosi paljon toi sun teksti! Tuntuu vähän siltä että psykan muutos lääkikseen vaikutti kokeen sisältöön. Esimerkiksi kolmostehtävän kalvopotentiaalikaava on kuulemma ollut monessa lääketieteen pääsykokeessa, joka käy ihan järkeensäkin hakijoiden hyvän fysiikan ja kemian tuntemuksen ajatellen. Mutta mietin ihan samaa, että tuntuu pahalle miten vähän esim. Omaa innostusta neuropsykologiaa kohtaan sai näyttää tuossa kokeessa kun artikkeleiden tarjoamaa psykologista tietoa testattiin niin vähän verrattuna aikaisempiin vuosiin

      Poista
    3. Oli kyllä hieman "puun takaa" tuo koe. Ei ollut tilastokaavojen ja nopean laskimen näppäily/kynä-paperi-laskujen harjoitusrutiineista juuri hyötyä kun koe oli niin erilainen kuin mitä aiempien kokeiden perusteella osasi odottaa.

      No, ainakin koe on ollut vaikea kaikille tasapuolisesti. :)

      Tosin jos on niin että koe suosi lukualueeseen kuulumattomia asioita opiskelleita (kemiaa, fysiikkaa opiskelleet?), niin se olisi jo eettisesti arveluttavaa. Olihan se kolmonen aika "weird"...

      Poista
    4. Kyllä helpottaa lukea teidän muidenkin fiiliksiä kokeesta! Siis olin parhaiten valmistautunut ikinä ja lähdin kokeesta hämmentyneimpänä ikinä.. Oli todella, todella hämmentävä koe, aivan erilainen kuin edellisten vuosien perusteella olisi odottanut. Paljon muutoksia. Komppaan siis edellisiä.

      Ensinnäkin jo se tuli ihan puskista, kun ohjeiden lukemiseen ei annettu enää erikseen aikaa, eikä yhdessä tarkistettu, että kaikilta kaikki paperit löytyvät.. Koe vain alkoi tasalta ja päättyi tasalta. Viime kerralla käydessäni kokeessa annettiin sentään vähän aikaa, silloinkin ehdin vain puoleen väliin ja totesin koeajan alkaessa, että en tähän käytä kallisarvoista aikaa ja aloitin tehtävät minkä seurauksena merkkasin kaikki monivalinnat väärin. Huomasin kokeen loppupuolella vahingossa uuden muuttuneen merkkaustavan ja siinä meni sitten puolisen tuntia kumitellen vastauksia ja korjaten niitä, ettei tule automaattista hylättyä sen vuoksi että kohdat on mustattu eikä ruksittu. Jooooten tällä kertaa luin tietenkin kiltisti sitten ohjeet kokonaan, ja näin lukihäiriöisenä siihen uppoaa sitä aikaa. :( Näin jälkikäteen harmittaa, sen ajan olisi tarvinnut kyllä myöhemmin.. Kuten odottaa saattoi, aika loppui aivan kesken tälläkin kerralla.

      Sitten tehtävät.. 1. tehtävä, tsiisus.. Ensimmäiseen 1,5h olin aivan pihalla ja aloin miettimään jo, että tässäkö tää nyt oli.. Ei siinä tajunnut edes, mitä pitää tehdä. Kahlasin edes takas tehtävää ja olin koko ajan alkamassa laskemaan, että mitkä taulukot olivat oikeita ja mitkä vääriä ja sitten kun sen lopulta tajusi, tuli niin tyhmä olo. Tosi epäselvä tehtävä. Toivottavasti jotain pisteitä siitäkin saa kun meni ainakin puolet ajasta siihen.

      2. tehtävä taisi olla aika peruskauraa, en muista hirveästi enää.

      3. Siis mitä hittoa?? Olin uhrannut valtavasti aikaa artikkelien lukemiseen ja opetteluun ja olin valmistautunut nappaamaan sieltä paljon pisteitä, kun kerrankin tilastoissa ei enää ollut yksistään painoarvoa ja sitten sieltä tulee "huikeat" 15 kohtaa :O Siis täh. Helpolta tuntui, mutta katsotaan nyt. Aika tiukkoja kysymyksiä laittoivat.

      4-5. Ihmettelin ihan samaa, että tehtävän annoissa oli ihan perustietoa, mikä artikkelit opiskelleena olisi pitänyt tietää anyways, JOTEN MIKSI?? Miksi niitä artikkeleita on nyt edes opiskellut? :DD Ja sitten kysytään asioita, mitä ei edes ollut koealueessa?? (Eihän?) Siis esim. vikassa tehtävässä, vilkaisin sitä ja ajattelin, että no tämähän näyttää helpolta, sitten tuijotin hetken vaihtoehtoja ja ajattelin että TÄH. Mitä nää nyt on, ei tälläsiä ollu missään? Ja palasin takas keskeneräisiin. Siis tosi sääli, jos siinä ei mitattu tietoa ja osaamista vaan ois pitäny lähtee arvaillee oikeita vastauksia, siis kuka tahansa voi lähtee arvailee! Oisin mäkin voinu vähän veikkailla, mitkä kuuluu yhteen. Jäi tyhjäksi. Palasin oleellisempiin tehtäviin.

      Yhteenvetona kuitenkin ihan hyvä fiilis, tiedän tehneeni hyvää työtä tänä vuonna tuloksesta riippumatta. Kaikkeni annoin, mutta koe oli ihan plöööö. (Pääseeköhän kukaan sisään... :'D Vois mun puolesta tulla vaikka uusi koe.) Kiva oisi kun ei tarvitsisi taaaas samaa rumbaa tehdä enää ens vuonna, johan tässä on 7 vuotta odoteltu. Mutta ei ole odotukset korkealla kyllä. Jos on pakko niin taas alusta ens vuonna. It happens when it's meant to be. Unelmille ei voi asettaa aikarajaa tää on vaan ajan kysymys. Ois kiva kun ei loputtomiin tarvitsis odottaa, niin paljon ois annettavaa jo.

      Onnea (ja voimia) kaikille ja kivaa kesää!

      Poista
    5. Misssing, oothan tietoinen, että lukihäiriöset voivat hakea psykan pääsykokeeseen lisäaikaa? :)

      Poista
    6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    7. Toivottavasti Unknown ei ole psykologian opiskelija. On tuossa vuorovaikutustyylissä enemmän kuin hiukan parannettavaa.

      Poista
    8. Opetetaanko elämänkoulussa arvioimaan vuorovaikutustyylejä? Toivottavasti tulet pysymäänkin foorumien anonyyminä asiantuntijana.

      Poista
    9. Nimimerkki HitsOfRage? Arische Kämpfer Heiliger Führer? Nazi German Hardcore Hell March? Unser Rommel? No huhhuh. Webbikeskustelu taisteluna olemassaolosta, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman :D

      Poista
  12. Tänä vuonna on noussut kyllä mielenkiintoista keskustelua tästä kokeesta, ja pakko nyt työntää oma näkemykseni mukaan tähän soppaan. Omasta mielestäni koe oli tavallinen - ensimmäinen tehtävä testailua, toinen todannäköisyyslaskentaa, sitten artikkelikysymyksiä ja logiikkaa. Tietysti koe oli erittäin vaikea, mutta niin sen kuuluu ollakin ja vaikea se on ollut joka vuosi - ja jos ei ole, niin pisterajat ovat olleet sen mukaisia. Ymmärrän, että varsinkin ensikertalaisille voi tulla yllätyksenä, ettei todella riitä jos osaa pääsykoemateriaalit ulkoa, mutta tämä on ollut tilanne jo monta vuotta.

    Jos mennään vielä spesifimmin itse tehtäviin, niin viimeisten tehtävien kritisoiminen kummastuttaa, vaikka en itsekään niistä pitänyt. Esimerkiksi logaritmeistä pahastuminen on mielestäni kyseenalaista - logaritmit esiteltiin pääsykoekirjassa ja niihin liittyvän esimerkin läpikäyneenä on mielestäni hyvin olennaista osata varautua siihen, että kokeeseen annetaan taulukoudut logaritmiarvot joita tulee osata käyttää oikein. Logaritmeista ei todella sen enempää tarvinut kokeessa tietää. Aivan samanlainen tilanne oli esimerkiksi aikoinaan, kun Poisson-jakaumasta oli ensimmäistä kertaa tehtävä - kirja ei tähän antanut valmiuksia sen enempää kuin logaritmeihinkaan, sillä kumpaakaan ei nelilaskimella voi laskea, mutta kaikkeen täytyy oikeasti varautua mitä kirjassa esitellään. Kalvopotentiaalin laskeminen sekin oli toki hankala juttu, ja tietyllä tavalla mittasi ehkä sitä, osasiko tarvittaessa olla käyttämättä siihen turhaan aikaa - tällaisiakin tehtäviä on joka vuosi.

    Koen myös oudoksi ajatuksen, että fysiikkaa, biologiaa ja kemiaa sivuava koe ei liittyisi psykologiaan. Esimerkiksi juuri hermosolujen viestintä on erittäin olennaista ihmisen toiminnan kannalta, ja jos kokee sen erilliseksi asiaksi psykologiasta, niin opintojen alkaessa ja edetessä voi tulla ikäviä yllätyksiä. Neuropsykologian painotus kun tulee jatkuvasti lisääntymään. Kaikkien ei tietenkään tarvitse innostua neuropsykologiasta, sillä suuntautua voi moneen, mutta luonnontieteellinen painotus ei varmasti ainakaan vähene tulevaisuudessa. Sähkötehtävä oli toki erikoinen sekin, mutta liittyi artikkeleihin ja omituisia loogisen päättelyn tehtäviä on ollut ennenkin, välillä täysin irrallisista aiheistakin. Tässä artikkelin antamat pohjatiedot kuitenkin helpottivat hieman.

    Ymmärrän että ihmisiä harmittaa, kun on lukenut pitkään ja hartaasti ja koe on isku vasten kasvoja - olen itsekin ollut tässä tilanteesa ja tietyllä tavalla olen nytkin. Haluan kuitenkin muistuttaa kaikkia siitä, että huonosta fiiliksestä ja virheistä huolimatta on vielä mahdollista päästä sisälle - sisäänpääsy ei vaadi täydellistä suoritusta. Kokeentekjöiden tarkoitus on saada hakijat tietyllä tavalla ahdistumaan ja ärsyyntymään paineen alla, ja ne suoriutuvat parhaiten, jotka ovat hyvin valmistautuneet ja lisäksi kestävät tuon paineen. Olen aika varma, etten itse tänä vuonna tule pääsemään sisälle juuri jännittämisen, kiireen ym. sekoilun vuoksi, mutta se ei kyllä ole kokeen vika :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mitä sit ajattelit kerrata ensi vuotta varten jos odotusarvona kokeessa voidaan kysyä mitä tahansa mikä vähänkin sivuaa psykaa tai matematiikkaa? tai et miten aijot valmistautua ens vuotta varten jos joka vuosi menee yhä soveltavammaksi ja kohti "neuropsykologiaa".. tää on itsellä päällimmäisenä mielen pääl :D.

      Poista
    2. Mielestäni koe vastasi pääsykoemateriaaleja siinä missä ennenkin on vastannut - eli sen lisäksi että osaa materiaalit ulkoa, tulee osata soveltaa ja omaksua nopeasti uutta tietoa kokeessa. Jälkimmäistä on kieltämättä vaikea harjoitella, mutta tilanne on sama kaikille. Ensimmäinen tehtävä oli suoraan pääsykoekirjan asiaa, toinen kirjan ja lisämateriaalin asiaa, ja kaikki loput liittyivät artikkeleihin. Jatkoa ajatellen en minäkään osaa tehdä mitään toisin, mutta tämä tilanne on ollut itselläni jo jonkin aikaa ja varmasti monella muullakin. Kokeen kehitykestä tiettyyn suuntaan ei oikein voi vetää mitään johtopäätöksiä, en siis sanonut että kokeessa painotettaisiin jatkossa enemmän neuropsykologiaa, sillä tätähän en voi tietää. Kokeen keskeisin haaste ja erotteleva tekijä on se, että se tosiaan on joka vuosi erilainen ja tietyllä tapaa yllättävä. Siinä mielessä tämä vuosi ei ollut siis poikkeus, se oli lähinnä pointtini, ei se, millainen koe jatkossa tulee olemaan, sillä siitähän minulla ei taas ole hajua, mikä on toki ikävä tilanne, mutta jos kokeet olisivat ennustettavissa, erottelu olisi hyvin vaikeaa ja perustuisi lähinnä huolimattomuusivirheisiin ja vastaavaan.

      Poista
    3. Opiskelee ilmoitetut materiaalit ja tiedostaa, ettei ulkoa opettelu riitä vaan pitää osata soveltaa. Kokeessa ei voida kysyä mitään mitä ei teoriassa olisi mahdollista osata, mikäli osaa pääsykoevaatimukset. Tämän vuoden kokeessa viimeinen tehtävä ei ollut fysiikkaa vaan loogista päättelyä. Luulen että kyseinen taito sekä kyky nähdä olennaiset asiat suuren tietomäärän keskeltä ovat aika olennaisia taitoja psykologille.

      Poista
    4. jos et itte tiiä mitä teet ensi vuonna toisin niin eikö se kerro siitä et koe perustuu lähinnä tuuriin eikä hakijoiden taitotasoon? kun muiden alojen pääsykokeiden tekijöillä loppuu idikset kesken nii ne vaihtaa kirjaa eikä tee tehtävistä ihan överi vaikeita kaikille :/.

      Poista
    5. Tehtävistä on pakko tehdä överi vaikeita, koska vain sillä tavalla voidaan erotella parhaat hakijat muista. Kokeen tulosten ei ole tarkoitus noudattaa normaalijakaumaa toisin kuin ylioppilaskirjoituksissa, vaan jakaumaa, jossa suurin osa saa huonot pisteet ja pieni osa hyvät pisteet.
      Veikkaan myös, että yksi syy sille miksi koe on aika niin pitkä, saattaisi olla se, että ei riitä jos on opetellut asiat ulkoa, vaan pitää olla kyky sisäistää opiskelemansa asiat niin hyvin, että pystyy vastaamaan esimerkiksi monivalintoihin ikään kuin intuitiolla, ja näin ollen siis nopeasti. Tämäkin on varmasti tärkeää tulevaa ammattia ajatellen.

      Poista
    6. Olen AP:n kanssa varsin samoilla linjoilla. Koe oli haastava mutta vastasi opiskelualuetta. Joka vuosi siellä pitää osata soveltaa ja usein niitä logiikkan tehtäviäkin on. Artikkelikysymysten vähyys yllätti mutta oli kyllä sen tasoisiakin kysymyksiä että kyllä niillä onnistuttiin varmasti mittaamaan varsin hyvin ollaanko ne artikkelit opeteltu kuinka hyvin.

      Poista
  13. Eihän tule automaattista hylättyä, jos on värittänyt ympyrän rastittamisen sijasta........? itse ajatuksissani päädyin näin tekemään, kun en halunnut käyttää arvokasta koeaikaa ohjeiden lukemiseen.
    jos tulee hylätty niin hommaan kyllä lakimiehen selvittämään asiaa D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi ihmeessä et lukenut ohjeita? Eritoten kun tänä vuonna ohjeiden luku kuului koeaikaan. Se on yksi oleellinen osa koetta, aina. Rastitus oli oikea merkitsemistapa, mustaaminen ei. Vastaukset luetaan koneellisesti eikä kone tunnista mustaamista.

      Poista
    2. koska olen ollut pääsykokeessa aikaisemminkin ja ajattelin jättää kaiken ajan kokeen tekemiseen. Jostain syystä aloin automaattisesti mustaamaan ympyröitä. Oletan kyllä että lukulaitteet tunnistavat ne, koska esimerkiksi yo-kirjotuksissa mustataan.

      Poista
  14. Itse en kyllä vertaisi tämän vuotista koetta muihin. Muihin kokeisiin, kun on hyvin voinut valmistua esimerkiksi edellisiä kokeita laskemalla ja tilastoa opettelemalla. Tämän vuotiseen ei. Jos haen vielä, ensi vuonna taidan opiskella matematiikkaa ja kemiaa. Asetan itseni myös alttiiksi todella paineistetuille tilanteille, jossa pitää aikarajoitteisesti ratkaista epäselviä, huonosti määriteltyjä ja kirjoitettuja ongelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostaa tietää, että mikä osa kokeesta vaati sellaista kemian ymmärtämistä, mihin Kailan artikkeli ja tehtävänanto eivät riittäneet?

      Poista
    2. mä oon samoilla linjoilla toisen anonyymin kanssa. Aktiopotentiaalitehtävässä tarvittiin oikeastaan vain kykyä katsoa käyriä (joka on mitäs muuta kuin tilastotiedettä) ja lukea kysymykset oikein. Lisäksi perus regressioyhtälö ja kaava, johon piti vain sijoittaa oikeat asiat.

      Poista
  15. Ärsyttää kun ihmisillä menee koko pointti ohi. Viime vuosien valintakokeissa kaavan sovellus on aina liittynyt tilastoon. Esim. vuoden 2013 tehtävä 2, missä on annettu kaavat summamuuttujakeskiarvolle ja summamuuttujavarianssille, tai sitten 2016 tehtävä 3 "Laske erotettavuusindeksi d' Psykofysiikka-artikkelin mukaisesti (d' kaava on periaatteellisesti sama kuin millä laskettiin efektin koko artikkelissa)." Kaava on muotoa d'= x1 keskiarvo - x2 keskiarvo jaettuna hajonnalla. Eli todella helppoa, ja voidaan olettaa ihmisten osaavan. Sitä voi jokainen miettiä että vastaako
    https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/e290b78cf2f968293d8dde2a4732c6d22c6d1226
    tämä kaava tosiaan edellisten vuosien vaikeusastetta. Jos vielä tämän jälkeen tosissaan sanoo, että vaikeustaso on pysynyt samana, kyseenalaistan kyllä koko argumentin. Vaikeustason nostamista ei voida perustella sillä että Helsingissä psykologia on siirtynyt lääketieteelliseen tiedekuntaan, koska kokeessa valitaan myös Turun ja Tampereen opiskelijat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni olennaista oli olla takertumatta liikaa tuohon kaavaan, sillä kuvaajien ja Kailan artikkelin perusteella pääsi jo aika pitkälle. Ja ihan normaalia kaavaan sijoittamista tuokin toki vaati, mitä voi pääsykoekirjan perusteella olettaa, jos siis kaavan parissa halusi käyttää kokeessa aikaa.

      Poista
    2. Täysin samaa mieltä. Kaava oli todennäköisesti tarkoituksella siellä sekoittamassa pakkaa (kuten myös se, että ohjeita ei käyty alussa läpi tai että jaettiin lappu jossa korjauksia kokeeseen). Tehtävään pääsi sisälle artikkelin ja kuvaajien avulla.

      Poista
    3. Miksi kaavaa sitten aikaisemmin perusteltiin sillä että ennenkin kaavanpyörittelytehtäviä on ollut, mutta kun tuo esiin tämän argumentin invalidiuden vastaus onkin "älä takerru liikaa kaavaan, katso pelkkää kuvaajaa"?

      Ps. miten pystyit katsomaan kuvaajasta millään tavalla tarkan arvon? Valintakokeessahan oli viivottimet kielletty.

      Pps. Kaikki sisältö Kailan artikkelista mikä olisi helpottanut tehtävän tekoa kerrottiin suoraan tehtävänannossa. Eli siis lähinnä se, mitä polarisaatio ja depolarisaatio tarkoittavat.

      Poista
    4. Kuvaajista piti katsoa vain mihin suuntaan muuttuu.

      Poista
    5. Täällä ei välttämättä kukaan pysty vastaamaan sun kysymyksiin. Jotkut ehkä käytti kaavaa, jotkut sai käsitystä artikkelin + kuvaajien avulla. Viivoitinta ei varmaan kukaan olisi edes tarvinnut. Varmoja vastauksia saadaan kun oikeat vastaukset julkaistaan. Joka tapauksessa hyvin saman tyylinen koe kuin aikasempina vuosina.

      Poista
    6. Tarkkoja arvojahan ei kysytty? Jos kaavaa halusi käyttää, se onnistui varmasti normaalin matemaattisen ymmärtämisen puitteissa, mitä voi olettaa siis pääsykoekirjan lukeneelta. Kuitenkin moni tuntuu pärjänneen ilman kaavaa. Tasapainopotentiaalin mekanismin ymmärtäminen vie pitkälle, ja nämä tiedot sai Kailan artikkelista, ei tehtävän johdannosta.

      Poista
    7. Missä vaiheessa muuten viivottimet kiellettiin? Koesalissa? Ennen? Jossain kirjallisesti?

      Poista
    8. Eikö kaavan avulla saatua vastausta pitänyt verrata regressiosuorasta saatuun? Eli arvon piti olla jotain muuta kuin "arvo muuttui suuntaan x". Tämä menee kyllä liian pitkälle tehtävästä puhumiseen, mutta mielestäni kuvaajasta arvioitu epämääräinen vastaus ei riittänyt.

      Ja Tampereen yliopiston sivuilla viivotin oli kiellettyjen joukossa: "Et saa viedä istumapaikalle mitään muita tavaroita kuin edellä mainitut tavarat. Et saa viedä istumapaikalle esimerkiksi: -- viivoitinta (sitä ei tässä kokeessa tarvita". Jos Helsingin ja Turun kokeissa viivoitin on ollut sallittujen listalla, tämä osoittaa vain sen että kokeet ovat hakijoita eriarvoistavia.

      Poista
    9. Kyllä Helsingissä oli tämä sama viivoitinkielto (kun sitä ei kuulemma tarvita tässä kokeessa). Luki pääsykoeohjeissa netissä.

      Poista
  16. Heippa!

    Aion kirjoittaa maanantaina palautetta sekä hakupalveluihin että yliopiston opiskelijoiden edunvalvontaan tämän vuoden kokeesta. Koe on ajautunut niin kauas itse valintamateriaalista sekä psykologian opintojen sisällöstä. Jos yliopistot (Hki-Tku-Tre) meinaavat jatkaa tämän vuoden tasoisilla kokeilla, on itse psykologian oppiainetta muutettava sisällöltään. Tämän vuoden koe ei enää palvele sitä tarkoitusta, jolla mitattaisiin hakijan soveltuvuus kokonaisvaltaisesti psykologian opintoihin. Voin varmuudella sanoa, että mitään tän tyylistä ei opiskelijat tee koko opiskeluaikanaan, mitä kokeessa on. Ja lisäksi, jos hiljainen sääntö on, että tästä eteenpäin kokeissa menestyy todennäköisesti paremmin, jos taustalta löytyy pitkän matematiikan ja fysiikan opinnot, tulee tämä esittää vaatimuksissa. Ja jos, nämä kyseiset elementit liitetään vastaisuudeksi kiinteäksi osaksi koetta, tulisi nämä tieteet (fysiikka, kemia, matematiikka) sisältyä myös itse opintoihin, koska muuten kyseiset painotukset eivät millään tavalla palvele koko tarkoitusta.

    Toivon, että jokainen joka tuntee kokeen olleen epäonnistunut toteutukseltaan, laittavat viestiä hakijapalveluihin. Ja yliopistojen opiskelijat myös edunvalvontaan, jos kokevat samoin.

    Yliopistot (Hki) vasta hakevat suuntaa tuleville kokeille niin nyt on mahdollisuus vaikuttaa.
    Itse koen, että on mahdotonta liittää psykologian oppiainetta lääketieteelliseen tdk:aan ainoastaan niin, että vain kokeeseen laitetaan elementtejä lääkiksen pääsykokeesta ja kuitenkaan pääsykoevaatimukset tai -materiialit eivät muutu.
    Lisäksi tämä on eettisesti epäilyttävään ja vastoin yliopistojen perusarvoja vastaan, avoimuuden perusteella tulisi antaa jokaiselle hakijalle yhtälainen mahdollisuus vastata tehtäviin. Tämän vuotinen koe hiljaa suosii materiaalin ulkopuolisissa tehtävissä pitkän matiikan ja fysiikan opiskelijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Koko psykologian tutkintoon kuuluvissa opinnoissa ei tietääkseni ole juuri mitään isompia matemaattisia valmiuksia vaativaa. Tilastotieteen osalta ei olennaisesti pääsykoekirjallisuutta vaikeampaa tai vaativampaa ole. Ellei sitten tutkintorakenne ole muuttumassa? Joka tapauksessa; ei voi suosia matemaattisia aineita opiskelleita pääsykokeessa jos ei siitä kerrota. Kyseiset tehtävät sopisi pudottaa pois kokeen arvostelusta.

      Poista
    2. Itse pärjäsin kyllä kokeessa ihan ilmoitetun materiaalin perusteella

      t. yksi kurssi fysiikkaa ja 3 kurssia lyhyttä matikkaa

      Poista
    3. Induktiivinen päättely :D

      Poista
    4. Kokeessa oli mahdollista pärjätä ilman aiempaa fysiikan, kemian, biologian tai matematiikan osaamista. Ei se tarkoita että kaikki pärjäisivät eikä se ole pääsykokeen tarkoitus. Koe oli vaikea, mutta tämä hysteria ja syyttäminen menee hieman yli, varsinkaan kun ette opiskele alaa ettekä ollut tekemässä koetta, joten ette tiedä, mitä sillä haettiin ja mitä se mittasi.

      Poista
  17. Epäilemäni on käynyt toteen; psykologian valintakoe on muuttumassa lääkismäiseksi eli hiljalleen aletaan ujuttamaan fysiikka, kemiaa ja biologiaa. Suositelkaa kaikille uusille lukiolaisille, jotka haluavat opiskelemaan psykaa, että opiskelevat pitkän matikan lisäksi biologiasta erityisesti ihmisen biologian ja solut ja lisäksi fyssan ja kemian alkupään kursseja jo varmuuden vuoksi, sillä tämä koemuutos voi tarkoittaa, että joku kaunis päivä psykaan ja lääkikseen on yksi ja sama koe tai kaksi toistaan hyvin paljon muistuttavaa.Toisaalta olen miettinyt sitä, että tulisiko esimerkiksi psykassakin lukiokursseja pääsykoevaatimukseksi esim. kaikki psykologian kurssit ja sitten biologiasta ja luonnontieteistä ja/tai matikasta. Aineistotehtäviähän voi silti olla, vaikka muut lukumateriaalit olisivat hyvissä ajoin etukäteen tiedossa.

    Lääkiksen valintakokeesta poistettiin funktiolaskin yllätysyllätys samana vuotena kun psyka siirretään lääketieteellisen tiedekunnan alaisuuteen Helsingin yliopistossa. Sallitaan ainoastaan peruslaskin eli sama kuin psykan kokeissa ja tämä on väärin, koska lääkiksen kokeessa pitää hallita 8 fysiikan kurssia ja 5 kemian, joissa funktiolaskin on hyvin tarpeellinen jo senkin vuoksi, että näytölle on mahduttava enemmän kuin 8 numeroa. Toki sieventelyn ja taulukoiden kanssa laskuissa pärjää, mutta tuntuu kuin olisi palattu ajassa reilusti taaksepäin. Se, että logaritmit ja trigonometriset funktiot täytyy katsoa taulukoista on osoitus mauttomuudesta ja tahallisesta asioiden tekemisestä entistä vaikeammaksi jo VALMIIKSI VAIKEISIIN kokeisiin. Menee turhaa aikaa paperien kanssa pelleilyyn. Toisaalta psykan kokeeseen tulleet logaritmitaulukot nippa nappa ymmärrän, koska logaritmeja ei koealueessa ollut paljoa.

    Sain todella surkean ympäripyöreän vastauksen yliopiston pääsykokeista vastaavilta syyksi koemuutoksiin. Kieliasusta päätellen valehdeltiin kunnolla. Joka tapauksessa nyt joudutaan jokaisen laskin tarkastamaan ovella, koska lääkiksen kokeeseen ei tarjota peruslaskinta yliopiston puolelta toisin kuin psykaan eli tämä ei poista valvojien määrän tarpeellisuutta siitä huolimatta, että nyt on tarkastajan helpompi nähdä onko kyseessä sallittu laskin. Hakijoilla on useampana vuotena ollut yhä enemmän samoja laskimia käytössä, joten valvojien ei ole tarvinnut selata laskinlistojaan koko ajan uudestaan, koska ei laskinmerkkejäkään ole niin paljon ja suositummat ovat enimmäkseen käytössä. Funktiolaskimet toimivat monta vuotta, miksi nyt yhtäkkiä niistä tulikin valtava menoerä kun pitää ilmeisesti maksaa useammalle tarkastajalle ja valvojalle palkkaa? Syyksi ei riitä myöskään pedagogiset selitykset sillä valintakokeella ei pystytä mittaamaan kenenkään soveltuvuutta alalle ja lääkärinkään työssä ei loppujen lopuksi välttämättä joudu matematiikan kanssa tekemisiin siinä mittakaavassa mitä pääsykokeessa tai edes alaa opiskellessa vaaditaan. Ovatko elävät laskukoneet parhaimmat alalle? Kokeet tuntuvat sitä viestittävän.

    Kokeiden laatijat ovat yhteisymmärryksessä päättäneet yhtenäistää psykologian ja lääketieteen kokeita, tämä on selvä homma. Se on väärin, koska psykologia ei ole lääketiedettä eikä lääketiede ole psykologiaa. Haiskahtaa nyt vähän siltä, että eräs henkilö yliopistossa kokee alemmuutta sen vuoksi, että luonnontieteiden asiantuntijat eivät pidä psykologiaa tieteenä. Oman tiedealan arvostus ei nouse jos alan asiantuntijat eivät itsekään arvosta tiedekuntaansa hyvällä itsetunnolla! Kaikenlisäksi psykologit ovat tarpeellisia ja arvostettuja työelämässä siitä huolimatta, että monet ns. kovien matemaattisten tieteiden osaajat pitävät psykologiaa huuhaana. Soraäänistä ei tarvitse välittää. Ei ole mitään syytä tunkea psykologiaa lääketieteen kanssa samaan kategoriaan pääsykokeessa. Elämme järjettömyyden aikoja ikävä kyllä ja osanotot kaikille tämän vuoden valintakokeissa järkyttyneille. Ihan omaakin sielua kalvaa näky itkevistä kokelaista ja kauhutaulukoista.

    VastaaPoista
  18. Puhut asiaa. Tässä kohtaa, jos psykologian vaatimustasoa nostetaan lähelle lääkiksen vaatimustasoa ja oletuksella, että kokelaat ovat käyneet pitkät oppimäärät luonnontieteistä lukiossa, nousee kysymys kuka enää lukee psykologian pääsykokeeseen, jos samalla työllä voi päästä lääkikseen. Samassa asiasta tulee myös taloudellispoliittinen; eikö yksi selkein mittari vaatimustasolle ole siitä maksettava palkka. Jos psykologeista tulee tulevaisuudessa väliinputoajaryhmä "ylikoulutetturyhmä" jolla ei ole lääkärin oikeuksia, mutta valintakriteerit koulutukseen ovat lääkäritasoa ja opinnot menevät kohden luonnontieteitä, pitäisi tämä näkyä suoraan myös palkassa. Julkisen sektorin psykologin keskipalkka on noin 3500€, kun taas yleislääkäri tienaa helposti 6000€/kk.... saatika erikoistuneet lääkärit.... Tämä asetelma saa psykologian näyttäytymään entistä huuhaampana suhteessa koviin tieteisiin... Mites yhteiskunta/valtio muokkaa muuttuneita vaatimuksia siten, että se vastaa myös palkkaa.... Aika moni vaihtaa siinä kohtaa varmasti Holopulkin kirjan Ihmisen fysiologiaan ja Anatomiaan.... koska myös sitä kautta voi päästä esim. neuron puolelle.
    Ja miten tämä kaikki suhteutuu psykiatriaan...

    Ehkä tulevaisuudessa psykologin työn roolin vie psykoterapeutit psykologien toimiessa tutkimuksen parissa yliopistoilla ja sairaaloissa. Enpä tiedä, toivottavasti ei :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. " - - nousee kysymys kuka enää lukee psykologian pääsykokeeseen, jos samalla työllä voi päästä lääkikseen." <- Ne, jotka haluavat tulevaisuudessa tehdä psykologin töitä, eivät lääkärin töitä. Palkasta riippumatta.

      Poista
  19. Alkaa menemään vähän överiksi tämä kokeen kritisointi. Neuroneja käsittelevä artikkeli oli tosi selkeä ja psykologian aihepiiriin keskeisesti liittyvä. Jos siitä olisi tullut pari monivalintakysymystä, niin kukaan ei varmaan valittaisi. Mutta nyt kun piti tulkita paria kuvaajaa ja sijoitella joitakin lukuja kaavaan, niin meneekin liikaa fysiikan puolelle. Ja logaritmin laskeminen taulukoiduilla arvoilla ei ole sen kummempaa kuin e:n potenssin katsominen taulukosta, mitä on aiemmissakin kokeissa tarvittu Poisson-jakauman kaavaa varten.

    Itse ainakin pidän enemmän näistä soveltavista ja päättelyä vaativista tehtävistä, kuin siitä että pitää päntätä ulkoa nippelitietoa. Ja en tosiaan itsekään ehtinyt koko logaritmitehtävää tekemään ajan puutteen vuoksi, eli en kirjoita tätä sen takia, että itsellä olisi tuo tehtävä mennyt jotenkin erityisen hyvin. Kummastelen vaan mistä näitä kokeen laatijoita koskevia salaliittoteorioita yhtäkkiä kumpuaa.

    VastaaPoista
  20. Omasta mielestä kokeesta 80 % oli kohtuullista, niin että pystyi pääsykoematerin perusteella ratkaisemaan. Eli tehtävä 1 osatehtävineen, artikkelit ja regressiotehtävä. Näiden jälkeen 10% oli viimeinen tehtävä, eli loogista päättelyä, ei sen kummempaa. Sitten oli paljon tunteita herättänyt logaritmitehtävä, jota en itse ehtinyt ajanpuutteen vuoksi tekemään.

    Tavallaan ymmärrän harmistuksen, itsekin järkytyin tehtävästä ja suosiolla päätin jättää tekemättä. Mutta ajattelen sen myös niin, ettei kaikille vaikea tehtävä ollut kuin max 10 % koko kokeen pisteytyksestä, tuntuu nämä reaktiot tosi voimakkailta.

    Enkä tiedä voiko yhden osatehtävän perusteella sanoa, että psykan koe lähenis lääkiksen koetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Psykan koe ei tällä hetkellä vastaa lähimainkaan lääkiksen koetta, mutta suunta tulevaisuudessa taitaa olla ilmeinen. Tämän vuoden pääsykoe poikkesi sisällöltään parin tehtävän osalta selkeästi aiemmista kokeista ja nämä ko tehtävät nojasivat juuri luonnontieteellisiin aiheisiin, pk-kirjassa esitetystä tilastomatikan sijasta. Ja jokainenb koepiste on tärkeä/jopa ratkaiseva, jos ajatellaan kahden hakijan olevan samoissa pisteissä tilastotieteen perusteella niin paikan todennäköisesti saa se, joka on lukenut pitkän matikan tai fysiikan lukiossa.

      Poista
  21. En ihmettele salaliittoteorioita, sillä tämän vuoden kokeen perusteella niille on pohjaa. Psykologia oppiaineena on - ikävä kyllä - menossa kohti luonnontieteitä, mitä se ei pohjimmiltaan ole. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että matemaattiset kyvyt ja matemaattis-looginen päättely kokeessa painottuu. Tämä painotus jättää alleen monia muita lahjakkuuden lajeja kuten esimerkiksi kyvyn hahmottaa kokonaisuuksia, pohdiskella syvällisesti ja omaksua ja soveltaa kirjallista tietoa nopeasti. Helsingin, Tampereen ja Turun psykologia ei enää oppiaineena vastaa sitä, mitä psykologia pohjimmiltaan on. Samalla se karsii hakijoista ne, jotka olisivat kliinisessä työssä yhtä hyviä elleivät parempia kuin sisään pääsevät matemaatikot ja fyysikot. Päätelmät voi perustaa jo aivan siihenkin, että psykologian artikkelien osuus on enää surkeat 25% ja loput on jotain ihan muuta. Ensi vuonna, jos ja kun Joensuu liittyy yhteishakuun, ei jää jäljelle kuin Jyväskylässä, kun puhutaan siitä, mihin yliopistoon matemaattisesti vähemmän lahjakkaat voivat päästä. Luulenpa, että Jyväskylän hakijamäärät tulevat ensi vuonna kasvamaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös aiemmin juuri kommentoitu, että koe ei vastannut opintojen sisältöä. Nyt sanot, että itse oppiainekin on menossa väärään suuntaan? Ja eikös psykologia tieteenä ja oppiaineena mene siihen suuntaan, mihin psykologit sitä vievät. Olemmeko me täällä oikeita henkilöitä sanomaan, mihin suuntaan pääsykoetta, saati sitten oppiainetta, pitää kehittää, kun emme ole vielä edes päässeet kouluun sisään :)

      Poista
  22. No mä voin tulla tähän väliin kertomaan, että nykymuotoinen/9.5.2017 pääsykoe ei vastaa millään tavoin psykologian opintoja sisällöltään. Ainoa yhteys kokeessa oli artikkelit, joilla ei sisäänpääsyn kannalta enää tänä vuonna ole merkitystä. Tilaston hallinta opinnoissa on sillä tasolla, että osaa tulkita tutkimusten tilastollisia tuloksia ja myöhemmin opinnoissa syöttää data tietokoneelle, jossa ohjelma (SPSS esim.) laskee tilastollisen merkitsevyyden, korrelaatiot etc. Tätä varten on yliopistoilla erilliset kurssit, joissa nämä taidot opetetaan.
    Missää vaiheessa opintoja ei lasketa käsin mitään, tai pyöritetä vaikeita kaavoja. Opiskelu pohjautuu teoreettisen tiedon omaksumiseen ( tutkimuskirjallisuus/luennot), klinikkatyöhön (tehdään minitutkimusta). Tämän voin kertoa omien opintojeni pohjalta.

    VastaaPoista
  23. Kokeeseen osallistumattomana mutta keskustelua tiiviisti seuranneena, jo yliopistossa sisällä psykaa opiskelevana henkilönä voin vahvistaa, ettei psykologian opinnoissa todellakaan tarvita matemaattista osaamista niin vaativalla tasolla kuin mitä pääsykokeessa tällä hetkellä vaaditaan. Tilaston pyörittely keskittyy käytännössä kokonaan SPSS-ohjelman käyttöön ja sen antamien tulosten tulkintaan, ja ko. ohjelman käyttö opetetaan yliopistossa tilastotieteen kursseilla.

    Todettakoon myös, että tämä lääketieteellisyyteen siirtyminen on omien käsitysteni mukaan lähinnä Helsingin "pyrkimys". Tampereellahan psykologia on edelleen tiivis osa yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa, ja Jyväskylässäkin tiedekuntauudistuksen myötä se yhdistettiin kasvatustieteellisen laitoksen, ei suinkaan matemaattis-luonnontieteellisen laitoksen kanssa. Psykologia oppiaineena ei sisällä luonnontieteitä juuri lainkaan, joten en näe Helsingin tiedekuntauudistusta lukuunottamatta mitään hyvää perustetta sille, miksi pääsykokeessa pitäisi erityisesti painottaa muuta kuin psykologian artikkeleita ja keskitason tilastomatematiikkaa.

    Tällaisiä ajatuksia viittä vaille psykologian kandidaatilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin! Kiitos, että vahvistit osaltasi tämän faktan :)

      Poista
    2. Minusta taas on huolestuttavaa, jos psykologian kandiksi asti pääsee ajattelemalla että psykologian tutkimus on sitä että syötetään lukuja SPSS:ään ja sitten luetaan tulosteita. Vähän sama kuin talonrakentaja sanoisi, että ei mun tarvii käytännössä tajuta miten tämä talo pysyy pystyssä, kun mulla on tää naulapyssy joka pitää nää laudat seinässä kiinni.

      Poista
    3. Harvinaisen huonon analogian valitsit tuohon: talonrakentajahan nimenomaan osaa tulkita rakennusinsinöörien kaavioita ja pohjapiirustuksia ja rakentaa sen mukaan lopputuloksen. Eivät talonrakentajat opiskele insinööritason fysiikkaa. Eivät he itse käsin laskeneet lujuuslaskelmia.

      Kukaan ei myöskään missään vaiheessa puhunut numeroiden sokeasta syöttämisestä SPSS:ään. Kyse on nimenomaan tarvittavien testien sekä käytetyn aineiston ymmärtämisestä ja tuloksien tulkinnasta. Vai meinasitko kandisi tilastolaskut laskea käsin?

      Poista
  24. Näitä kommentteja lukiessa tulee mieleen, että ihmiset lähinnä kiukuttelevat kokeiden vaikeutta, koska haluavat niin kovasti päästä opiskelemaan; pääsykokeiden matematiikka on yksinkertaista: summakaavoja, kerto- ja jakolaskuja, sekä todennäköisyystehtäviä - ei siis mitään, mitä vaatimuksissa ei mainittaisi. Hakijoita on paljon, opiskelupaikkoja vähän; miten te sitten pääsykokeet laatisitte? Helpommiksi? Artikkelikeskeisemmiksi? Miksi? Koska itse luitte artikkeleita kovemmin kuin tilastomatematiikkaa? Ihmiset ovat vain täynnä omaa puolueellisuuttaan, joten ei mikään ihmekään, ettei heistä psykologeja tule.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valintakokeen laatiminen ei varmasti ole helppo tehtävä. Kokeen tulisi ensisijaisesti erotella hakijat siten, että kaikkein sopivimmat tulevat valituiksi opiskelijoiksi. Mutta mitä ominaisuuksia hyvältä hakijalta sitten tulisi testata? Pitäisikö arvioida edellytyksiä suorittaa opinnot loppuun ja valmistua, vai mahdollisesti ammatissa tarvittavia ominaisuuksia? Osaltaan nämä ovat varmasti päällekkäisiäkin, mutta toisaalta psykologeja työllistyy niin laajasti erilaisiin tehtäviin, että yksittäistä muottia ei liene olemassakaan. Opiskelussakin saattavat painottua erilaiset asiat eri opiskelijoilla, vaikka perusrakenne opinnoissa olisikin yhteneväinen. Tätä taustaa vasten hyvän valintakokeen laatiminen on siis haastavaa.

      Fakta on kuitenkin se, että hakijoita on valtava määrä aloituspaikkoihin nähden. Niinpä koe ei voi olla liian helppo, tai tuloksena on kaikkien pääsykoekirjallisuudesta tuntema kattoefekti. Tänä vuonna asia ratkesi ainakin osittain kokeen pituuden kautta; monella loppui aika kesken tai lähes kesken. On kuitenkin hyvä esittää kysymys, onko aikapaine hyvä tapa erotella hakijoita? Saavutetaanko sillä tavalla optimaalisin lopputulos? Omasta mielestäni vastaus kysymykseen ei automaattisesti ole kyllä.

      Omasta mielestäni hyvän kokeen tuloksen tulisi korreloida ensi sijassa pääsykoekirjallisuuden sisäistämisen kanssa. Jotta päästäisiin optimaaliseen tulokseen, tulisi pääsykoekirjallisuus puolestaan valita niin, että se heijastelee opiskeluissa/ammatissa tarvittavia taitoja. Näiden asioiden hyvä sisäistäminen sekä antaisi eväitä opiskeluihin että kertoisi hakijan motivaatiosta. Helppoja näiden aineistojen ei tarvitse olla. Toisaalta saattaa olla, että ainakin osa hyvän psykologin ominaisuuksista on sellaisia, joita ei voi kirjallisuudesta edes oppia. Mutta koska tällaisia ominaisuuksia (mitä ne olisivat?) on vaikea mitata, täytynee pysyä kirjallisuudesta opittavissa olevissa seikoissa.

      Tästä pääsemme siihen seikkaan, joka mielestäni oli tämän kevään kokeen ongelma: se ei varsinaisesti mitannut valmistautumista kokeeseen, vaan jotain muuta. Kyse ei siis ole siitä, että olisin jättänyt tilastomatematiikan opiskelun vähälle, vaan siitä, että tuosta opiskelusta ei yksinkertaisesti ollut kovinkaan paljoa hyötyä annetulla aineistolla. Koehan ei ollut matemaattisesti erityisen haastava (en ehtinyt logaritmitehtävää tehdä, mutta en usko, että sekään olisi ollut ylitsepääsemätön), vaan haastavuus tuli enemmänkin tehtävien (erityisesti tilastotehtävien tehtävänantojen) laajuudesta ja niiden ratkaisuun vaadittavasta suhteellisen nopeasta sisäistämisestä.

      Vasta-argumenttina joku voisi sanoa, että työelämässä/opiskeluissa/missä vaan täytyy olla valmiina reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja sisäistää asioita nopeasti. Näin varmasti onkin. Epäilen kuitenkin, että psykologin työssä painottuvat muunlaiset sisäistämisen ja nopeat reagoinnin tavat kuin tilastollisen analyysin selvittäminen nopeasti. Sama pätee kokeen ns. ”yllätyselementtiin” uudenlaisten tehtävien suhteen – en usko (joskaan en ole tutkinut asiaa), että tämä yllätyselementti mittaisi kovinkaan hyvin sitä, kuinka hyvin mahdollisessa ammatissa (tai opiskeluissa) vastaan tuleviin yllätyksiin osaa reagoida.

      Lopuksi on todettava, että olen puolueellinen arvioimaan koetta, koska olin itse tekemässä sen, enkä luonnollisesti voi vaihtaa näkökulmaani ulkopuoliseksi. Se ei silti tarkoita, etteikö kokeessa ja mahdollisesti pääsykoekirjallisuuden valinnassa saattaisi olla kehittämisen varaa.

      Hyvää kevättä kaikille ja tsemppiä tulosten odotukseen! :)

      Poista
    2. Komppausta täältäkin. Käsittääkseni valintakoesuoriutumiseen pitäisi voida vaikuttaa tekemällä kovasti töitä. Jos satojen tuntien tilasto-valmistautuminen ei vaikuta tuloksiin, on mielestäni kohtuullista toivoa keskustelua kokeen ja virallisten vaatimusten vastaavuudesta.

      Melkoinen kommentti kello 1:07: mollataan ensin muita huonosti valmistautuneiksi kiukuttelijoiksi ja sitten mitätöidään koko soveltuvuus alalle. Tämä on selvästi herkkä aihe.

      Poista
    3. Täällä alkuperäisen kommentin kirjoittaja morjens! Tiedän kyllä, että kommenttini oli kärjistävä ja ehkäpä vähän häijykin, mutta kyllä minusta oikeasti näissä julkisissa keskusteluissa näyttää kiukuttelun makua olevan. Esimerkiksi verrattaessa psykologian valintakokeita melkein minkä tahansa muun alan valintakokeisiin on huomattava, että tapahtuu sellainen kummallinen kärjistys-ilmiö, että psykologian valintakokeet yht'äkkiä ikäänkuin nousevat koko valtakunnan tärkeimmiksi valintakokeiksi tehdä hyvin, oikeellisesti ja täsmälleen alalla tarvittavia taitoja mittaaviksi. Henkilökohtaisesti minusta valintakokeilla ei ole koskaan niin paljoa merkitystä, eikä mitään täydellistä alalla menestymisen ennustearvoa voidakaan saavuttaa. Minusta se on niin, että jos ihmiset panostaisivat kehittämään itseään tulevia koitoksia varten valittamisen sijaan, olisi valintakokeiden laatijoidenkin helpompi hengittää.

      Poista
    4. Eli valintakoetta ei saa kritisoida koska siinä ei voi olla mitään vikaa? Mahdollinen huono koemenestys on vain ja ainoastaan kokelaiden omaa laiskuutta; erityisesti niiden kokelaiden jotka kehtaavat valintakoetta kritisoida blogikirjoituksessa. (Tämän blogialueen ohjeissa sanotaan "Nyt saa avautua") Taidat olla itse valintakokeen laatija, jolloin voisit ehkä valittamisen sijaan keskittyä ottamaan kritiikkiä joskus tosissaan ja kehittää valintakoetta täällä blogeissa laiskottelemisen ja valittamisen sijasta? ;)

      Poista
    5. "-- (K)ummallinen kärjistys-ilmiö, että psykologian valintakokeet yht'äkkiä ikäänkuin nousevat koko valtakunnan tärkeimmiksi valintakokeiksi"

      Niin, on se jännä kun on puoli vuotta lukenut yhtä koepäivää varten, osannut artikkelit etu-ja takaperin ulkoa, tehnyt tilaston tehtävät neljästi läpi ja silti tuntuu siltä ettei siitä ollut hyötyä. Totta kai silloin kokee itse valintakokeen ja sen validin mittauksen tärkeäksi asiaksi.

      "-- (J)os ihmiset panostaisivat kehittämään itseään tulevia koitoksia varten valittamisen sijaan, olisi valintakokeiden laatijoidenkin helpompi hengittää."

      Kerro ihmeessä miten tämän kehittymisen olisi tarkoitus tapahtua, jos osaa valintakoekirjallisuuden hyvin ja edellisten vuosien pääsykokeista on saanut erittäin hyviä pisteitä? Itsensä kehitys ei ainakaan onnistu tilaston tai psykologian perusopintoja tekemällä, sillä näitäkin opintoja tehneet henkilöt kokevat, ettei pääsykoe mitannut heidän osaamistaan ja etteivät he tiedä mitä tehdä toisin seuraavana vuonna.


      Poista
    6. Eikö teille ole todellakaan se juolahtanut mieleen, etteivät valintakokeet ole koskaan valideja olleetkaan? Millä tavalla täsmälleen artikkeleiden äärimmäisen tarkka ulkoa osaaminen ja tilastomatematiikan tehtävien virheetön käsin laskeminen mittaa menestystä psykologian alalla? Entä yleistyykö abstraktien loogisten tehtävien ratkaiseminen jotenkin ihmissuhdetyöhön? Osanottajista suurin osa - paljon suurempi kuin mitä sisään otetaan - ovat äärimmäisen päteviä, motivoituneita ja hyvin kunnostautuneita - usein monta vuotta peräkkäin; ongelmana ei ole suinkaan minusta se, onko kokeen validius tai erottelukyky tarpeeksi hyvä, vaan pikemminkin se on vain ja ainoastaan aloituspaikkojen vähäinen määrä. Mieti, jos kaikki valmistautuisivat valintakokeisiin täsmälleen yhtä hyvin kuin sinä: kenet sinä valitsisit opiskelijaksi? Tällä hetkellä, kun tilanne on tämä, jopa pieninkin kirjoitusvirhe saattaa maksaa kokelaalle paikan psykologian opiskelijana - siinä ei ole valmistautumisesta tai sen enempää pääsykokeen laadustakaan kysymys. Tämä on nimenomaan se syy, miksi kannattaisi minusta kohdentaa voimavarat mieluummin vaikka sitten aloituspaikkojen määrän kasvattamisen lobbaamiseen, kuin valintakokeen vaikeuden tai ennalta-arvaamattomuuden kritisoimiseen. Sitäpaitsi, kokeesta oli mahdollista saada täydet pisteet ilman luonnontieteellistä osaamistakin. Itsensä kehittämisellä tarkoitin tässä nyt sitä, että opettelee sietämään epävarmuutta vaikeankin kokeen jälkeen. -- yläkommentin kirjoittaja

      Poista
    7. Ilkeä yliopisto voisi myöntää tehneensä tänä vuonna inhottavan vaikean kokeen ja poikkeuksellisesti päästää kaikki tämän vuoden pyrkijät sisään. Näin saataisi kerralla koulutettua paljon hyviä psykologeja.

      Poista
    8. "Ilkeä yliopisto voisi myöntää tehneensä tänä vuonna inhottavan vaikean kokeen ja poikkeuksellisesti päästää kaikki tämän vuoden pyrkijät sisään. Näin saataisi kerralla koulutettua paljon hyviä psykologeja."

      En ole varma onko tämä jo sisällä olevien opiskelijoiden käsitys hyvän maun huumorista vai mistä, mutta kommenttikentässä hakijoille kettuilu ja heidän kykyjensä aliarvioiminen ei kehitä keskustelua mihinkään suuntaan.

      Pidempi kommentoija: eikö ole ironista, että kommentissasi myönnät että pätevyys, soveltuvuus ja valintakoekirjallisuuden hallitseminen eivät silti takaa opiskelupaikkaa yliopistossa - lähinnä hyvä tuuri?

      "Eikö teille ole todellakaan se juolahtanut mieleen, etteivät valintakokeet ole koskaan valideja olleetkaan?"

      Tämäkin kertoo lähinnä siitä, että valintakokeet eivät mielestäsi ole olleet ikinä hyvä tapa mittaamaan hakijoiden soveltuvuutta. Eikö asiaan siis olisi pitänyt puuttua jo aiemmin? Ystäväpiirissäni on monia vaikeapääsyisille aloille hakijoita, eikä kukaan heistä tänä keväänä ole maininnut siitä, etteikö ilmoitettu pääsykoemateriaali olisi vastannut koetta. Psykassa ongelmana ei siis ole hakijoiden määrä, vain huonosti materiaaleja vastaava koe.

      Poista
    9. On tämä keskustalu jo lähtenyt vähän lapasesta kun kaiken maailman "työssäkäyvät psykologit" jo kirjoittelee :D .. mielenkiintoinen näkemys kyllä toi että koe ei ole koskaan mitään järkevää mitannutkaan koska se olis täysin mahdotonta ... :D

      Poista
    10. Niin, no pointtini ei suinkaan ollut se, etteivätkö kokeet voisi MAHDOLLISESTI mitata mitään järkevää, vaan se, että hakijat ovat kaikki niin hyvin valmistauneita, ettei SEN TAKIA kokeilla ole enää mitään käytännön merkitystä, vaan mitattavat erot ovat parhaimmillaankin marginaalisia, ja kysymys on onnesta; kysymys on nimenomaan opiskelupaikkojen vähäisestä määrästä, eikä kokeen mielekkyydestä, sillä jos hyvin valmistautuneita on paljon enemmän kuin sisään otetaan, on se sama vaikka mitattaisiin osallistujia vaikka tenniksen pelaamisella. Tämä taas on rahakysymys, eikä, vaikka eräs jo humoristina mainitsikin, minkään ilkeän yliopiston häikäilemättömyyttä. -- pidempi kommentoija

      Poista
    11. Miksi valintakokeilla ei olisi merkitystä, vaikka ne ratkaisevat, mitä ihminen voi ja ei voi tehdä työkseen koko loppuelämänsä ajan?

      Taas uudelleen vihjaat, etteivät hakijat jo “panostaisi itsensä kehittämiseen”, vaikka moni on panostanut jo niin paljon, ettei tiedä, mitä tekisi seuraavaksi.

      Psykologian pääsykokeilla täytyy kuulemma mitata huippukorkeaa paineensietokykyä ja vastoinkäymisten kestämistä, koska psykologilta ehdottomasti vaaditaan näitä ominaisuuksia, mutta samaan aikaan laatijoille ei saisi esittää kysymyksiä tai antaa palautetta, jotta heidän olisi “helpompi hengittää”.

      Poista
    12. Ongelma on että hakijoita on liikaa ja paikkoja liian vähän. Ensi vuonna laitetaan helppo koe ja sitten kaikkien niiden kesken jotka saa täydet pisteet järjestetään arpajaiset?


      Poista
    13. Ei, et nyt ymmärtänyt, mitä ajan takaa. Nimenomaan, ihmiset ovat valmistautuneet kokeisiin todella hyvin, ja tämä juuri tarkoittaa, että pääsykokeet eivät voikaan mitata hakijoiden pätevyyttä enää mielekkäällä tavalla. Asiaa voidaan havainnollistaa ajatusleikin avulla: kuvittele, mitä tapahtuisi, jos historian 50 älykkäintä ja nerokkainta ja motivoituneinta ihmistä pantaisiin kilpailemaan 30:stä aloituspaikasta rakettitieteen koulutusohjelmassa, ja kaikki osaavat rakettitieteen perusteet ulkoa, ovat edenneet jo rakettitieteen aineopintoihinkin ja, hemmetti soikoon, ovat jo kaikin puolin muutenkin miltei valmiita rakettitieteilijöitä - millä sinä mittaisit näiden ihmisten soveltuvuutta? Voiko kyllin vaikeaa koetta edes tehdä, kun kokeen aihealue on rajattu koskemaan nimenomaan rakettitieteen perusteita? Kaikki mahdolliset hakijoiden väliset erot ovat väkisinkin pienenpieniä ja käytännössä merkityksettömiä - siksi on myös turhaa hiillostaa kokeentekijöitä asiasta, sillä he, eivätkä sen kummemmin muutkaan, oikeasti voi mitään sille, että kilpailu on niin kovalla tasolla.

      Itsensä kehittämiseen panostamisen peräänkuuluttaminen liittyi myös ennen muuta siihen, ettei tilanteessa auta valittaminen - se tuskin auttaa pääsemään opiskelemaan yhtään sen helpommin. Jos kokeen laatijoiden elämän vaikeuttaminen ja negatiivinen palaute sinusta auttavat, voit kaikin mokomin päästää pirut valloilleen - kukaties he ansaitsevatkin sen. --pidempi kommentoija

      Poista
    14. "mitattavat erot ovat parhaimmillaankin marginaalisia, ja kysymys on onnesta; kysymys on nimenomaan opiskelupaikkojen vähäisestä määrästä, eikä kokeen mielekkyydestä, sillä jos hyvin valmistautuneita on paljon enemmän kuin sisään otetaan, on se sama vaikka mitattaisiin osallistujia vaikka tenniksen pelaamisella"
      Eikö tässä juuri kuvailtu arpajaiset?

      Poista
    15. Eikös kokeen laatijat olekaan kovia paineita kestäviä huippupsykologeja, joten miten muutama blogikommentti heidän elämää niin kovasti vaikeuttaa? Taidat vitsailla vai? :D

      Poista
    16. Jos ongelmana on se, että kaikki hakijat osaavat materiaalin liian hyvin (Holo-Pulkki), eikö se tarkoita sitä että materiaalia pitäisi vaihtaa tai vaikeuttaa? Ei sitä, että itse kokeesta tehdään jotkut arpajaiset.

      Maailmassahan ei ikinä mikään muuttuisi jos kaikki tyytyisivät vain kohtaloonsa ja olisivat valittamatta koska voivat loukata jotakuta.

      Poista
    17. Olettekos sitä miettineet, että materiaaleja ei oikein voi kauheasti vaikeuttaa, sillä silloin vain vuosia opiskelleet, kenties muilla aloilla kannuksensa ansainneet voisivat päästä opiskelemaan? Asiaa mutkistaa myöskin se, että opiskelemalla voi oppia paremmaksi opiskelijaksi, jolloin edes materiaalit eivät enää niin kovasti vaikuta opiskelijavalintaan. Nämähän ovat varmaankin osaltaan niitä syitä, miksi kehiteltiin ensikertalaiskiintiötkin.

      Poista
  25. Tän vuoden koe oli kyllä melkoinen poikkeus kokonaisuudessaan. Asian voi todeta ihan tekemällä aiempien vuosien kokeita. Ja tällä kertaa vielä kokeen alusta poistettu ei-koeaika vaikeutti myös ajanhallintaa. Käytönnössä virallinen koeaika oli lyhyempi kuin ennen ja tehtäväannot erittäin pitkiä ja vaikeatulkintaisia osassa tehtäviä.

    VastaaPoista
  26. Mielestäni koe oli vaan niin ahdistava siksi, että se on yleisesti ottaen niin ennalta arvaamaton. Vaikka on hyvin valmistautunut niin siltikään ei ole mitään hajua että miten meni, koska kaikkea ei ole ehtinyt kukaan tehdä ja tulokset vertautuu muihin. Ehkä helposti voisi ajatella jonkun vain osaavan kaiken ja ehtivän tekemään koko kokeen viidessä tunnissa - onneksi näin ei ole ja jäänkin mielenkiinnolla odottelemaan mihin oma suoriutuminen riittää.

    VastaaPoista
  27. Ehkä kokeessa pärjää parhaiten sellaiset jotka kestää parhaiten stressiä, painetta ja kiirettä? Entä ovatko nämä ominaisuuksia joita psykologian opinnoissa tai työssä erityisesti vaaditaan? Kaipa sitten, ainakin tämän kokeen perusteella vaikuttaisi siltä :) Itse veikkaan että ainakin aivokirurgille tai hävittäjälentäjälle nämä olisi tosi tärkeitä ominaisuuksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on hyvä kysymys ja sitä on aiheellista pohtia. Omasta mielestäni nämä ominaisuudet eivät ole niin tärkeitä psykologin työn kannalta, että niitä tulisi jo pääsykokeessa mitata.

      Poista
    2. Töissä olevana psykologina on pakko olla eri mieltä. Paineensieto ja kyky käsitellä omia tunteita on todella keskeinen osa ammattitaitoa. Jos pitää tutkia 10-15 potilasta viikossa, kestää kaikenlaisia raskaita ihmiskohtaloita, kirjoittaa siinä sivussa lausunnot, ottaa osaa kokouksiin ja vielä kouluttaa itseään aika ajoin, on paineensieto mitä keskeisin asia. Toki muu kuin kliininen psykologintyö voi olla rennompaa, mutta niihin töihin pääsee myös opiskelemalla pääaineenaan jotain muuta ja lukemalla vaikka pitkän sivuaineen psykologiasta.

      Poista
    3. Rouva tai Herra Työssäkäyvä Laillistettu Psykologi halunnee esiintyä omalla nimellään, koska Hän varmasti Laillistettuna Ammattilaisena ymmärtää mm. lähdekritiikin päälle.

      Poista
  28. Sain lähettämään palautteeseen vastauksen Turun yliopiston yhteiskuntatieteiden opintopäälliköltä:

    Hei, psykologian valintakoe on laadittu Helsingissä, välitin viestisi heille. Välitän viestisi myös tiedoksi tänne Turun psykologiaan ja Tampereelle myös."

    Eli koe oli laadittu Helsingissä. Kenties spekulaatiot lääkiksen vaikutuksesta kokeeseen eivät olleet aivan hatusta heitetty. Mene ja tiedä.

    VastaaPoista
  29. Täällä on puhuttu jo niin paljon ja sanottu paljon niitä asioita, jotka itsellänikin on mielessä. Mutta sen vielä sanon, että pääsykoetilanteessa ja harjoitustilanteessa tehtyä pääsykoetta EI voi verrata keskenään. On täysin eri asia tehdä pääsykoe kotona tai kirjastossa harjoittelumielessä ilman aikarajotteita kuin tehdä se h-hetkellä pääsykoepäivänä, ahdistuksessa, stressissä, paniikissa. Ensi vuonna hakevat luultavasti laskevat tyytyväisenä tämän vuoden koetta ja toteavat sen aivan yksinkertaiseksi. Tämä toistuu joka vuonna. Hakijoiden mielestä heidän kokeensa on vaikein ikinä, kun taas ko. koetta harjoittelumielessä tekevät kokevat kokeen ihan normaaliksi ja vastaavaksi kuin aiemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattavat todeta sen aivan yksinkertaiseksi, mutta ei tämän vuoden ja edellisten vuosien kokeet ole keskenään vertailukelpoisia. Huvikseni laskin, ja vuodesta 2012 alkaen tilaston osuus skaalatuista pistemääristä on aina ollut noin ~50%. Tänä vuonna jo kokeen ohjeissa kerrottiin että tilastotehtävien painotus on 75% ja artikkelien 25%, toisin kuin edellisenä viitenä vuotena.

      Poista
    2. Muistaako joku mitkä ne tehtäväkohtaiset painotukset olivat? Olivatko kaksi ensimmäistä tehtävää tosiaan 75% ja kaikki loput yhteensä vain 25%?

      Poista
    3. Artikkelikysymykset (ne 15) oli 25%, muut tehtävät 75%. Aikaisempien vuosien kokeissa (esim. 2015 ja 2016 hyvinä esimerkkeinä) on myös tilastojen tehtävissä tarvittu artikkeliosaamista, mutta tänä vuonna ei. Hermosolutehtävään tarvittava tieto löytyi kokonaan tehtävänannosta (koko Kailaan artikkelia ei olisi tarvinnut edes lukea ratkaisemista varten) ja viimeinen muuntofunktiotehtävä käsitteli aihetta, josta itse aivojen sähköinen stimulaatio-artikkelissa ei ollut mitään mainintaakaan.

      Tämän vuoden artikkelit olisi ollut erittäin helppo yhdistää tilastokysymyksiin, mutta sen sijaan otettiin artikkeleihin liittymätöntä matematiikkaa ja "naamioitiin" se liittymään artikkeleihin. On naurettavaa sanoa, että esim. hermoston potentiaalitehtävä liittyi artikkeleihin eikä matematiikkaan juuri niiden neuroneiden takia. Psykologiasta kun on puhe, on neuronit aika olennainen osa kaikkea. Varsinkin kun itse artikkelissa koko asiaa raapaistiin vain pintapuolisesti (mistä potentiaalierot syntyvät), laskemisesta ei selitetty mitään ja itse laskutehtävän tehtävänannossa oli tosiaan kaikki tehtävän ratkaisemiseen tarvittava tieto.

      Esim. vuoden 2016 valintakokeessa tehtävä 3 vaatii Psykofysiikka-artikkelissa käytetyn erotettavuusindeksin numeroa kaavaliitteestä ja sen avulla laskemista, tehtävä 9 aikaisemmista tehtävistä saatujen tulosten linkittämistä artikkeliin. Nämä ovat mielestäni hyviä esimerkkejä siitä, miten artikkeleita olisi teoreettisesti mahdollista yhdistää tilasto-osaamiseen ja joka omalta osaltaan myös erottelisi hakijoita. Tänä vuonna yhdistäminen epäonnistui, mikä entisestään kyseenalaistaa sitä, että psykan artikkelien avulla oli mahdollista saada vain 25% lopullisista pisteistä psykologian pääsykokeessa.

      Poista
  30. Ihan uteliaisuudesta - mitkä teistä ovat niitä psykologin työlle tärkeitä ominaisuuksia (joita pääsykoe ei mittaa?).
    Terv. Se ylempänä kommentoinut jo töissä oleva psykologi
    (Oman vuosikurssini pääsykoetta pidettiin aikoinaan aivan yhtä kaameana niin ulos jääneiden kuin sisään päässeidenkin mielestä, ja tästä on jo reippaasti yli 10 v aikaa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Tilastomatematiikan lisämateriaali 2017":ssa esitetään esimerkkeinä pääsykoetehtäviä vuosilta 1997-2006. Näitä voi katsella ja verrata tämän vuoden kokeeseen ja miettiä onko vaativuudessa eroja vai ei :D

      Poista
    2. Tämä ei oikeastaan vastaa mun kysymykseen. Voi olla, että pääsykoe on haastavampi, koska hakijoita on enemmän (reilu 800 omana vuonnani Helsinkiin). Mut et jos pitäisi 2000 hakijasta valita 100 jotka pääsevät sisään, ja hakijoista noin neljännes olisi lukenut täysipäiväisesti viimeisen puoli vuotta, miten tekisit kokeen? Rajauksena se, että arviointiin voidaan käyttää korkeintaan yhden ihmisen yhden viikon työpanos (40 h).

      Poista
    3. Sitä ei moni tiedä, mutta toivoa sopii että joku tietää, mieluiten kokeiden laatijat? :) Se että hakijoita on paljon ei kai automaattisesti tarkoita sitä että hyvää koetta on mahdotonta tehdä tai että mikä tahansa koe on yhtä hyvä mittari.

      Voisikohan kokeen hyvyyttä arvioida tilastollisesti? Mikä olisi tähän hyvä menetelmä? Hyvän lukemisen pitäisi esimerkiksi ehkä olla tilastollisessa yhteydessä hyvään menestykseen (ei välttämättä sisäänpääsyyn, mutta hyviin pisteisiin kuitenkin verrattuna ei valmistautuneisiin). Voiko hyvää lukemista mitata? Entä onko tarkempaa tilastoaineistoa kokeiden pistemääristä saatavilla vai onko salaista tietoa?

      Poista
    4. En usko että sitä pistemääräaineistoa on saatavilla, valitettavasti. Kiinnostaisi itseänikin. Sen muistan että heti sisäänpääsyn jälkeen meille kerrottiin, että tilasto on tyypillisesti se mikä ratkaisee sisäänpääsijät (siihen aikaan se oli 33% pisteistä). Kaikki minkä voi opetella ulkoa ja myös essee (joka silloin vielä oli) kärsivät kattoefektistä (eli niiden perusteella täysiä pisteitä ja sisäänpääsijöitä olisi liikaa).

      Poista
    5. Itse oon miettinyt tässä yhtä pääsykoeurakkaa vierestä seuranneena et millainen pääsykoe jättäisi mahdollisimman vähän harmia niille 1900 jotka ei pääse. Yksi vaihtoehto olii tehdä koe niin että siinä on sekä tilastosta, loogisesta päättelystä että aineistosta aivan tolkuton määrä kysymyksiä ja hakijat joutuvat valitsemaan, mihin vastaavat. Esim. 150 monivalintaa aineistosta, 150 kpl noiden aiempien pääsykokeiden tasoisia tilastotehtäviä ja sitten vielä 150 loogisen päättelyn tehtävää johon ei voi valmistautua etukäteen. Lähtökohtana se että kukaan ei saa koetta valmiiksi mutta olisi mahdollista painottaa omaa vahvuusaluetta (ja voisi lisäksi olla sääntö että jokaisesta osa-alueesta pitää saada vähintään 10 pistettä tms.)

      Poista
    6. Tähän kaiketi koe pyrkiikin; tänä vuonna 50% tilastoa, 25% artikkeleita ja 25% loogista päättelyä, jossa on hyötyä tilastoasioiden, artikkeleiden ja tieteellisen ajattelutavan perusteiden sisäistämisestä. Ja, koska kukaan ei ehdi tekemään koko koetta kunnolla ja täysin oikein, niin on pakko taktikoida ja yrittää keskittyä niihin, jotka kokee vahvuusalueikseen...

      Poista
  31. Hyviä pointteja täällä, ja olen kyllä samaa mieltä monesta kritiikistä. Koe oli melkoinen, ja tuntui ettei tilaston opettelusta ollut juuri hyötyä. Se täytyy kuitenkin sanoa, että itse yllätyin artikkelikysymysten helppoudesta. En siis todellakaan sano että jokainen olisi mennyt oikein, mutta en kokenut niitä kovin vaikeina, samoin kuin aivosähkökäyrätehtävä (joka ei kuitenkaan ollut mielestäni kovin järkevä tässä kokeessa). Harmitti ettei artikkelien hyvä osaaminen juurikaan auttanut, sillä esimerkiksi neuronitehtävässä ei artikkelin hyvälläkään osaamisella tehnyt juuri mitään. Kaiken lisäksi käytin artikkeleihin verrattaen melko vähän aikaa ja tilastoon hirvittävän paljon. Kyllä kokeen jälkeen harmitti ja ahdisti. Olisi mielenkiintoista tietää, että miten sitä matikkaa on opeteltava jotta osaisi kyseiset tehtävät...

    VastaaPoista
  32. Tuo mitä työssäoleva psykologi sanoi täällä aikaisemmin ajan-, paineen- ja tunteiden hallinnasta, on mun mielestä täysin totta. Psykologi varmasti tarvitsee näitä taitoja työssään.
    Mutta tämän vuoden koe oli kokonaisuudessaan poikkeus, esim. viime vuoden/vuosien tilaston osuus on ollut yht. Noin 4 sivua. Tänä vuonna pelkkä ykköstehtävä aineistoineen oli 5 sivua.... ja tosiaan, kyllä tän vuoden tehtävät kokonaisuudessaan olivat vaikeimpia kuin ennen. Musta ainoastaan 2 tehtävä ja artikkeliosuus olivat aiempien mukaisia. Että voipa tätä koetta kokeila jokainen epäilevä tehdä itse (pelkän tilasto-osaamisen pohjalta), koska kokeen suorittamiseksi ei tarvi artikkeleista saatua tietoa. 75% kokeesta oli tilastoa, johon artikkeleista
    saatu tieto ei vaikuta.

    Itselläni koetta tehdessä ei painanut stressi eikä ahdistus (rehellisesti sanottuna, olin 95% varma osaamisestani hyvä lukemisen takia), mutta koe vaan oli niin laaja, että tehtävät söi paljon aikaa.
    Ja tottahab tuo on, ei noi kokeet tosiaan mitään tämän vuoden tasoisia ole ollut :D mulla on kaikki pääsykokeet kokonaisuudessaan vuoteen 2002 asti ja voi. sanoa, että tämän vuotinen veti pohjat. Uskon, että tuleva pisteytys todistaa sen, jos joku epäilee niin voi kysellä pisteistä/kokeesta myöhemmin yliopistolta.

    VastaaPoista
  33. Täytyy vielä lisätä, että eikö materiaalien vaihtaminen olisi tässä kohtaa vähitellen aiheellista, jos kaikki ovat jo korkealla osaamistasolla, eikä eroja enää saada järkevällä kokeella? Uskoisin, että koemateriaalien vaihto voisi saada eroja aikaan. Vai onko ainoa kehittämisen tie tämä, jota nyt kuljetaan? Se myös tasoittaisi tilannetta siinä, että myös suoraan lukiosta voisi olla mahdollisuus päästä, kun muut eivät ole voineet lukea näitä materiaaleja jo kauan ennen. Olisiko mahdoton ajatus, jos materiaali julkaistaisi vasta keväällä, Vakava-koe tyylisesti? Silloin kaikilla olisi vähän aikaa ja tasavertaiset mahdollisuudet. Tässä vain muutamia näkökulmia siihen, miten koko systeemiä voitaisi päivittää jos kerran nykyinen ei enää oikein toimi:)

    VastaaPoista
  34. Poikkeuksellisen paljon valitusta kokeesta tänä vuonna ainakin tämän keskustelupalstan perusteella.

    Millä ajattelitte karsia hakijoita, ellei erittäin soveltavalla ja korkeaa paineensietokykyä vaativalla kokeella? Psykologin tulee olla muutakin kuin ihmistä rakastava.

    Pitäsiköhän psykalle ottaa säälikiintiö niin kaikille tulisi hyvä mieli? Saataisiin kaiken maailman itkupillit ja lahjattomat oman elämänsä empatisoijat mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisäänlukutaito on kova sana, jos luet ketjua ylöspäin niin varmasti löydät sieltä kaikkien lahjattomien luusereiden perustelut kitinälle.

      Jos itse ymmärrät näin huonosti lukemasi, ei sinunkaan paikkasi ole psykologian laitoksella. Menee sormi suuhun siinä kohtaa, kun edessä 700 sivua englanninkielistä neuropsykologiaa, josta tulossa esseetentti. Eipä taida olla yliopistotasoisen tilastomatematiikan soveltamisesta siinä kohtaa hyötyä. Mutta toki multitalenttina selviää siitäkin.

      Poista
    2. Jotta saadaan heikompi aines iloiseksi, pitäisikö lisätä englanninkielistä neuropsykologiaa valintakoeaineistoon? :)

      Poista
    3. Tämähän meni kunnon akkatappeluksi :D "Työssäkäyvät psykologit" vastaan "lahjattomat hakijat"... :D

      Poista
    4. Englanninkielistä neuropsykologiaa? no nyt kaikki jo vapisee pelosta.. !! uuuhh I'm so scared :D :D

      Poista
    5. Toivon todella, ettet ole psykologian opiskelija, sillä tekstistä päätellen kehottaisit itsetuhoista koululaista hyppäämään katolta.

      Ja hei, ainakin säälipistekiintiö mittaisi edes empaattisuutta, nykykoehan kun on pelkkää arvontaa. Ja sen huomaa, jos kerran sinunlaisiasi on sinne päässyt.

      Poista
    6. Heikompi aines? Really?

      Poista
    7. Nykykoe on kaukana arvonnasta. Itseään voi kehittää huomattaviin mittoihin, hyvin harva pääsee ensimmäisellä yrittämällä. Allekirjoittanut on hyvinkin voinut olla itkupilli, mutta kova työ palkitaan lopulta.

      Viestilläni en halua ketään kehottaa vahingoittamaan itseään - päinvastoin. Useat ovat hiomattomia timantteja, joiden täytyy vain kehittyä taitavammiksi. Ainoa raivostuttava asia on pääsykokeen kritisointi sillä perusteella, että se ei mittaisi hyvin sopivia hakijoita. Psykologiaa hakee yksinkertaisesti erittäin paljon ihmisiä, jolloin karsintaa kehitetään yhä vain vaativammaksi.

      Poista
    8. Miksi asia sinua raivostuttaa? Oletko itse pääsykokeen laatijoita vai miksi koet nykyisen pääsykokeen puolustamisen henkilökohtaisesti niin tärkeäksi?

      Sanot että karsintaa (pääsykoetta) pitää kehittää koko ajan vaativammaksi, vaikka aikaisemmin ainakin joku on esittänyt että pääsykoe ei ole sen vaativampi tai erilainen kuin aiempinakaan vuosina.

      Mikäli oletetaan että pääsykoetta on tarkoituksella vaikeutettu sillä perusteella että hakijoita on paljon, tarkoittako tämä sitä että aiempina vuosina ongelmana on ollut se että liian moni on saanut täydet pisteet, jolloin koetta on täytynyt muuttaa? Kerro ihmeessä jos sinulla on tietoa asiasta.

      Kyllä pääsykokeen osalta on mielestäni ihan aiheellista keskustella kokeen validiteetista ja realibiliteetista (Paavilainen sivu 35).

      Voihan olla että keskustelu päätyy siihen että kokeessa ei ole vikaa ja että se on hankalan tilanteen (paljon hakijoita) vuoksi paras mahdollinen. Tai sitten ei. Miksi tämä nyt ketään niin raivostuttaa että pitää hakijoita haukkua ynnä muuta inhottavaa? :)

      Poista
    9. Eilen lahjatonta heikompaa ainesta, tänään hiomattomia timantteja :D

      Poista
    10. Kuka lienee "vihainen psykologi" :D

      a) joku random trolli, kuten ehdotettiin alempana...

      b) urallaan epäonnistunut psykologi jonka viimeiset itsetunnon rippeet on sidottu harhaisesta suuruudentunteesta, joka perustuu +10 vuotta vanhaan onnistuneeseen pääsykoesuoritukseen. Jos b, voi kysyä kuka tässä on onkaan heikoilla jäillä.. :)

      c) pääsykokeen laatija

      Jos c, silloinhan käsillä on tilanne jossa on poikkeuksellisen hankala pääsykoe, jonka laatijana on netin keskustelupalstoilla hakijoita törkeillä nimityksillä haukkuva/kaikkea koetta kohtaan esitettyä kritiikkiä vastustava henkilö (pätevä laatimaan pääsykokeita?). Olisiko tässä tutkivalle journalismille paikka? ;)

      Poista
    11. "vihainen psykologi" saattaa olla joku näistä, ties vaikka jotain muutakin. ;)

      Mitä tulee kokeen validiteettiin pääsykoemateriaalin suhteen, se on pääsykokeen täysin toisarvoinen tehtävä. Pääsykokeen tehtävänä on mahdollisimman tehokas erottelukyky (erittäin oikealle vino jakauma, jolloin sisäänpääsykiintiön mukaisen opiskelijamäärän leikkauspiste on mahdollisimman asianmukainen). Tähän tavoitteeseen riittää se, että valintakokeen kysymyksiin pystyy vastaamaan valintakoemateriaalin perusteella. Pääsykokeen ensisijaisena tehtävänä ei ole kysyä kaikkea opeteltua materiaalia. Ei näin ylioppilaskokeissakaan tehdä.

      Toivotan kaikille hakijoille onnea ja tsemppiä pääsykoetulosten odotteluun sekä suuret tsempit ensi vuoden kokeeseen, jos tänä vuonna ei nappaa. :) Anteeksi myös ikävästä aloitusviestistä, mutta ajoi asiansa hyvin huomion herättämisessä.

      Poista
    12. Oli se hieno ja taidokkaasti tehty koe. Onneksi olkoon :) Varmasti tulee hyvät jakaumat. Kerro sitten lisää kun liput ja laput on syötetty kojeeseen ja pinnat on koneella. :) Tsemppiä myös ensi vuoden kokeiden laadintaan. :)

      Poista
    13. "Tähän tavoitteeseen riittää se, että valintakokeen kysymyksiin pystyy vastaamaan valintakoemateriaalin perusteella."

      Siis tässähän se pääsykoe nimenomaan epäonnistui. Kysymyksiin ei voinut vastata pääsykoemateriaalin perusteella, koska kokeen soveltavuuden tasoon nähden materiaali on riittämätöntä. Oletko edes lukenut tätä keskustelua?

      Poista
    14. Sinäkö ilkeä pikku possu sen kokeen laaditkin? Hyi! Häpeä!

      Nyt alkoi ahdistaa se mahdollisuus että koesuoritus hyväksytäänkin... sehän tarkoittaisi että joutuisi tekemisiin sinunkaltaisten ihmisten pariin yliopistolle...

      Poista
    15. Luulen, että pääsykokeen tekijöillä on parempaa tekemistä kuin hillua keskustelufoorumeilla kinastelemassa pääsykokeesta. Ihan näin mutulla. :)

      En nyt täikammalla ole käynyt läpi tätä foorumia...

      Olen myös kusipäisyydessäni poikkeustapaus. Todennäköisesti et tule kohtaamaan kaltaisiani naskeja yliopistolla.

      Ja relatkaa, tulokset suhteutetaan parhaimman kokelaan tuloksen perusteella. Teillä on hyvät tsäännsit päästä sisään.

      Poista
    16. Anna tsäänssille mahdollisuus (Matti Nykänen).

      Et taida itsekään oikein ymmärtää mikä kuvittelet olevasi, mitä tekeväsi, tai mihin viesteilläsi pyrkiväsi?

      Poista
    17. Olen kaikkea inhimillistä hylkivä tabula rasa.

      Ideologiani perustuu tilastofasismiin ja maailmankatsomukseni wotanilaiseen satanismiin.

      Poista
    18. Sepä oli nokkelasti sanottu! Ihan höpsö olet :) :)

      Poista
    19. Eihän sitä tiiä vaikka tekijöillä oiskin aikaa heilua foorumeilla. Ei ne sitä aikaa ainakaan kokeen miettimiseen käyttänyt.

      Poista
    20. Jos toi wotanilainen on sen kokeen laatija niin mä hyppään järveen, siinä menee viimeinen luottamuksen ripe Helsingin yliopistoon...

      Poista
  35. Näin kolmatta vuotta psykologiaa yliopistossa opiskelevana on pakko sanoa, että olen järkyttynyt siitä, miten ilkeitä ja tunteettomia jo sisällä olevat ovat tällä kommenttipalstalla. Ensin myönnetään, että koe on hakuammuntaa, sitten puolustetaan sitä henkeen ja vereen ja haukutaan kaikki hakijat lyttyyn, aivan kuin heillä ei olisi poikkeuksellisen epäreilusta kokeesta jo valmiiksi paha olo. Alan jo kyseenalaistaa, millä perusteilla ja mihin yliopistoon nämä muita ihmisiä kiusaavat henkilöt ovat päässeet. Hyviä psykologeja heistä ei ainakaan tule.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä!! T. Ekan vuoden psykalainen

      Poista
  36. Kaippa se on tänne kommentoitava tämän ketjun lukemisen jälkeen kun olen totaalisen eri mieltä suuren osan kanssa. Hain nyt itse toistamiseen Hki-Tku-Tre, ja omasta mielestäni tämän vuoden koe oli helpompi kuin viime vuoden. Johtuneeko siitä että oma taso on parempi nyt kaiken valmistautumisen jälkeen, osittain ainakin kyllä.

    Jotenkin tämän vuoden tehtävät olivat helposti ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä, mutta "lyhyen" ajan vuoksi piti valikoida ne, mitkä tiesi varmaksi. Panostin rauhassa niihin, ja tuplatarkistin kaiken näppäilyvirheiden varalta, sekä suunnittelin tehtäväkohtaista ajankäyttöäni siinä onnistuen. Epävarmimmat jätin loppuun, ja moni kohta jäikin tyhjäksi (esim. neuron laskuhomma, logaritmi ja ykkösestä puolet). Ehdin kuitenkin laskea enemmän kuin mitä ensisilmäyksellä oletin, ja kokeen jälkeen jäi oikein hyvä fiilis. En sitten tiedä kuinka pitkälle tällä fiiliksellä pääsee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nyt et pääse sisään, niin mitä sanoisit että sinun tulee kerrata enemmän ensi vuoden koetta varten?

      Poista
    2. Minulla myös aika samanlaiset fiilikset kokeen jälkeen; saa nähdä mihin pisteet riittävät. Ja siis tosiaan itseltä jäi tehtävä neljä kokonaan tyhjäksi.

      Poista
    3. Mä ehdin kans tehdä kokeesta melko paljon, mut musta koe oli vaikeampi kuin aiempien vuosien, vaikka oma taso oli paljon parempi.

      Ja musta tuntuu, että täällä on trolleja liikkeellä. En usko, että kukaan täysjärkinen, oikea psykologi(opiskelija) voisi sanoa mitään ylläolevan suuntaista. Luulen, että kyseessä on joku ylimielinen kokelas, jolla on huono olla :/

      Poista
    4. Tässä tän miniketjun alottaja. Mitä pitäisi kerrata enemmän ensi vuotta varten?
      Omia heikkoja kohtiani kertaisin.

      Tai siis, niin. Viime vuonna olin ihan lukossa kokeessa. Kahden tunnin jälkeen olin jo valmis, ja kolme tuntia istuin vaan miettien että mitäköhän tekis toisin. Joka kohdassa oli siis jo vastaus (jotka pienellä loogisella päättelyllä näiden tietojen mukaan eivät voineet olla oikein). Tänä vuonna osaaminen olisi riittänyt, aika ei. Sen takia vaikea sanoa tässä vaiheessa mitä kertaisin ensi vuotta varten. Sitten kun tulokset tulevat niin näen että onko mennyt edes siihen suuntaan kuin itse kuvittelen, eli sen perusteella sitten ensi vuotta kohti kertailen jos paikka ei aukea.

      Poista
  37. Mustaamisesta rastittamisen sijaan

    Itte mustasin kiireessä eli väritin ne soikiot raksittamisen sijaan, kuten vissiin joku muukin. Tajusin virheen kokeen loppupuolella kuitenkin mutta ajattelin että varmaan se käy näinkin... Palautin kokeen 25 minuuttia ennen päättymistä jolloin kokeen vastaanottaja katsoi paperit läpi. Kysyin tuossa vaiheessa käykö mustaus johon vastaanottaja sanoi että käy. Jos ei olisi käynyt niin olisin lienee vielä ehtinyt nopeasti muuttaa ne rukseiksi... Tällä perusteella uskoisin että ruutujen mustaaminen hyväksytään.

    Muuten oli aika paha koe ja kova kiire... ei aavistustakaan mitä pisteitä tulossa.. kaikki tehtävät tuli tehtyä, osa kyllä hutiloiden, osa ihan kunnolla .. onneksi koko urakka tältä keväältä ohi :)

    VastaaPoista
  38. Heii tuliko kenellekkään Turusta soveltuvuuskutsu? (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne tuli myös eilen! Ihan superyllätys, koska olin niiiin pettynyt koesuoritukseeni. Rykäisin sitten HTT-kokeen jälkeen Jyväskylän kokeenkin siinä samassa kiukkuangstissa. Siitä jäi paljon varmempi fiilis kuin HTT-kokeesta, joten odotin siltä paljon enemmän. Ja jäin pisteen päähän soveltuvuuskoepaikasta :(

      Olinkin jo kerennyt haudata opiskeluhaaveet, joten kutsu Turkuun oli tosi tosi iloinen yllätys!

      Poista
  39. Ei ole tullut, onko muille?

    VastaaPoista
  40. Itselle ei oo tullut.. Plääh

    VastaaPoista
  41. Ei tullut kutsua. Taitaa olla taas välivuos edessä.
    Tsemppiä kaikille kutsun saaneille!

    VastaaPoista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)