Perusopinnot
Perusopinnot koostuvat viidestä kurssista: Kehityspsykologia I, Neuro- ja Kognitiivinen psykologia I, Persoonallisuuspsykologia I, Kliininen psykologia I ja Psykologisen tutkimuksen perusteet. Nämä perusopinnot ovat kaikille yliopistoille yhteiset. Asia on osittain samaa kuin lukiossa, mutta näkökulma tieteellisempi. Näitä opintoja suoritetaan siis fuksivuonna.
Aineopinnot
Aineopinnot ovat ikäänkuin jatkoa perusopinnoille. Kehityspsykologiasta, neuropsykologiasta, kognitiivisesta psykologiasta, kliinisestä psykologiasta ja persoonallisuuspsykologiasta on kaikista yksi pakollinen jatkokurssi (neurosta itseasiassa kaksi). Aineopinnoissa syvennytään enemmän aiheeseen, kun perusopinnot ovat usein enemmän pintaraapaisu aihealueen teemoihin. Lisäksi Helsingissä suoritetaan Havaintopsykologia I -kurssi, joka käsittelee aika paljon samoja asioita, kun neuron ykköskurssi. Aineopintoihin kuuluu myös Ammattikäytäntö Ia kurssi, jota aloittelen nyt syksyllä.
Metodiopinnot
Eli siis pahamaineiset tilaston kurssit. Heti ekana vuonna pääsee treenailemaan SPSS:n käyttöä Tilastollisen tietojenkäsittelyn peruskurssin siivittämänä ja heti sen jälkeen keväällä treenailemaan unohtuneita(?) pääsykoeasioita kahdelle valtsikan tilastotieteen jatkokurssille. Tämä lisäksi ekana vuonna tehdään myös pieni harjoitustyö, joka aiheuttaa huomattavaa psyykkistä kuormitusta ja Matlabin kiroamista alimpaan helvettiin. Toisena ja kolmantena vuonna päästään jo enemmän tosi toimiin Varianssianalyysin ja Psykometriikan kanssa. Lisäksi kakkos- tai kolmosvuonna tehdään isompi ja vaativampi harjoitustyö, joka kestää koko vuoden. Harjoitustöiden aiheen pörräävät havainto- ja kognitiivisen psykologian ympärillä. Maisterivaiheessa pakkaa sekoitetaan vielä lisää Monimuuttujamenetelmillä. Fuksivuoden jälkeen metodiopinnoissa käytetään SPSS:n lisäksi myös R:ää ja Survoa.
Kieliopinnot
Yliopisto-opintoihin kuuluu pakollisena virkamiestasoinen ruotsi ja englanti, kumpainenkin kolmen opintopisteen arvoinen. Näiden lisäksi tulee suorittaa myös puheviestinnän kurssi ja ennen kandia pitää käydä Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näiden lisäksi voi toki halutessaan opiskella muita kieliä, mutta yllämainitut kurssit ovat siis niitä pakollisia. Tähän väliin voisin vielä mainita TVT (eli tieto- ja viestintätekniikan?) ajokortin, joka tulee myös suorittaa ennen kandia. Siinä tehdään koe, jolla katsotaan, että tietokoneen käyttö on tarpeeksi hallinnassa. Myös HOPSia eli henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tulee tehdä.
Sivuaineet
Psykalla on kaksi sivuainetta. Ensimmäisen tulee olla vähintään 25 opintopistettä jostain muusta kuin psykasta. Sosiaalipsykologia, sosiaalitiede, antropologia, sukupuolen tutkimus ja timanttinen tilastotiede ovat esimerkkejä mahdollisista sivuainekokonaisuuksista. Periaattessa voi käydä minkä tahansa sivuainekokonaisuuden, mutta olis tietysti mielekästä, jos se sopis jollain tasolla yhteen psykan kanssa. Toinen sivuaine voi olla 25 opintopistettä psykan valinnaisia opintoja tai sitten saman verran taas jotain muita opintoja. Monet ainakin Helsingissä kyllä käy psykan valinnaisia toiseksi sivuaineeksi. JOO-hakemuksella voi hakea sivuainekokonaisuutta muistakin yliopistoista.
Valinnaiset ja syventävät opinnot
Kun pakollisek kurssit on käyty pois alta, voi siirtyä herkullisiin syventäviin opintoihin. Valinnanvaraa on runsaasti: jokaisesta perusopintojen ja aineopintojen aihepiiristä löytyy useampi syventävä kurssi. Näiden lisäksi voisin mainita myös liikennepsykologian, yhden kriminaalipsykologian kurssin, työ- ja organisaatiopsykologia ja tilastoseminaarit. Syventäviin opintoihin kuuluu myös muut Ammattikäytäntö kurssit, joilla harjoitellaan psykologin työtä. Koko opiskelun kruunaa puolen vuoden harjoittelu, jonka takia koko suunniteltu opiskeluaika venyy viiteen ja puoleen vuoteen normaalin viiden vuoden sijaan.
Kaiken kaikkiaan voisin sanoa samaa, mitä siinä ruotsin referaatin kohteena olevassa tekstissä sanottiin. Psyka on oikeasti TIEDETTÄ siinä missä luonnontieteetkin. Luokiossa kuva psykasta on ehkä enemmän sellainen, että siihen liittyy lähinnä tunteiden käsittelyä ja niistä puhumista. Tilaston opinnot tulee monille isona yllätyksenä, mutta niitä kursseja suorittaessa huomaa oikeasti metodiosaamisen tärkeyden tutkimusta tehdessä. Tekstissä myös eräs psykologi kertoi luulleensa, että psykan opiskelu on jotenkin "boheemia" ja kivaan mutu-tuntumaan perustuvaa, mutta yllättyi huomatessaan sen tieteellisen otteen, mikä opiskelussa on koko ajan mukana. Me psykalaiset ollaankin ylpeitä siitä, että ollaan vahvoilla tilastojen kanssa ja ymmärretään psykaa "pintaa syvemmältä" eikä sorruta niihin "sä varmaan analysoit mua koko ajan ja tiät mitä mä ajattelen" puuduttaviin vitseihin, mitä kuulee aina, kun kertoo opiskelevansa psykaa. :D Psykologi ei ole meedio vaan psykologian maisteri, jolla on vankka teoriapohja tilasto-osaamisen ja käytännön kokemuksen lisäksi.
Psykan opiskelua hypettäen,
Embe