Same old situation

Kukkuluuruu ja huh huh. Tänään oli eka psykan luneto ja oli kyllä virkistävää vaihtelua matikkaan! Meillä on opettajana Elina Vierikko, jolta taisi olla pari artikkelia viime vuoden artikkelikokoelmassa. Tosi mukava nainen! Ja innostava. Aloitellaan siis kehityspsykalla. Mielenkiintoisia juttuja, vaikka suurin osa onkin jo alustavasti tuttuja lukiosta tai pääsykokeista. Ikävästi kyllä särähti aina tietyt nimet ja käsitteet korvaan, jotka toivat mieleen karvaan tappion taistelussa pisterajoja vastaan. Mutta virheistä opitaan, toivottavasti ainakin.

Päätin nyt tilata sen englanninkielisen tiiliskiven adlibriksestä, kun meni hermo kirjastoihin. Maksaa rapiat viiskymmpiä. Tiedän, ettei se ole paljon, mutta olis kiva saada pitkästä aikaa rahaa säästöönkin. Täytyy olla nyt tarkempi seuraavien tenttikirjojen kanssa, ettei pääse käymään näin. Ens viikolla olis luentoja neljänä päivänä! Ongelmana mulla on noissa luennoissa se, että osa matikasta ja psykasta menee päällekäin. Mitä mun kannattais tehdä sen suhteen? Psykan näkis netistäkin, mutta onko se loppujen lopuksi yhtä hyödyllistä kuin luennolla istuminen?

Matikassa oon edenny omasta mielestäni aika huimaa vauhtia. Aloitin tällä viikolla HoloPulkista todennäköisyyttä. On kyllä ollut taas sellaista panimista permutaatioiden ja kombinaatioiden kanssa, että tulee melkein hiki, kun laskee! Todennäköisyyslaskenta ei oo mun vahvimpia puolia, vaikka olinkin siinä hyvä lukiossa. Jostain syystä se nyt taas tökkii, mikä on aika inha juttu, kun pääsykokeessa on sitä kuitenkin varmasti. Pitää vaan puskea päälle, niin eiköhän ne kombinaatiotkin anna periks mun tahdolle. :) Reeniä, reeniä! Oon ollu muutenkin nyt taas aika ahkera. Oon laskenu joka päivä jotakin, jopa ennen töitä ja vielä samana päivänä töiden jälkeen! Kivaa, kun on vaihteeksi putki päällä. :) Mikään kiirehän mulla ei oo, mutta olis kiva saada laskettua runsaasti myös vanhoja pääsykokeita sit kevään puolella ja muita ekstratehtäviä. Siks etenenkin kappale kappaleelta tehden kaikki tehtävät, jotta saisin mahdollisimman hyvän pohjan vanhoja valintakoetehtäviä varten.

Aika tasasen paksua on taas ollu. Ei mitään ihmeempiä huippuhetkiä, mutta ei suurempia angstejakaan. Välillä kyl tulee mieleen, että miks pääsisin ens vuonna, kun en päässyt nytkään? Mä en tavallaan huomaa osaamisessani vielä mitään eroa kevääseen. Ehkä sen eron huomaakin vasta myöhemmin, mutta kuitenkin. Jotenkin tulee ajattelleeks, että pystynkö mä parempaan, kuin siihen 54 pisteeseen? Inhottaa tuollaiset mörköajatukset, kun nään kuitenkin tosi paljon vaivaa, ja valmistaudun ajoissa, niin onhan se nyt kumma, jos ei tuota tulosta. Ainahan sinne psykaan joku pääsee sisälle, mutta voisinko mä olla ens vuonna yks niistä? Välillä tuntuu, että ne jotka on päässy sinne on jotain yli-ihmisiä, joilla on jotain supervoimia, kuten sellainen, että kaikki mitä lukee, syöpyy verkkokalvoille täydellisinä muistikuvina, ja niitä voi selata kuin jotain valokuvia koneelta. Melkein palvon niitä, jotka on sinne päässy. :D Mäkin haluan olla uskomaton. Täytyypi taas käännellä epäilyjä voimavaroiks..

Nyt on kuitenkin uniaika, että jaksaa huomenna ennen töitä tapella todennäköisyyden parissa ja reissata illalla kohti Espoota, junalukemisena mikäs muukaan kuin armas matematiikka. Rattoisia lukuhetkiä teillekin!


Päättäväisyydellä,
Embe

Opiskelijaelämän harjoittelua

Heipsansaa! Tällä viikolla on tullut harjoiteltua opiskelijaelämää muidenkin asioiden kuin lukemisen merkeissä. Eilen oli syyskuun Kolmiot -pippalot, joissa olin parin kaverin kanssa (toinen opiskelee yliopistolla ja toinen AMK:ssa), joten sain kaverin kautta lipun sinne. Pirskeet pidettiin Tampereen Tivolissa, missä en oo ennen käyny ja paikka oli ihan kiva, mutta siellä oli liian täyttä. Koko paikka oli ahdettu täpötäyteen! Itse olin kuskina kuitenkin, ettei mun sentään tarvinnut juomia jonottaa, paitsi yhtä vesilasia. En nyt jaksa jauhaa niistä sen enempää, oli ihan kivaa. Kurja vaan, kun ei oo itellä opiskelukavereita ja kaverit halusi kutienkin käydä katsomassa omiaan, niin oli välillä vähän ulkopuolinen olo. Sain Kolmioista ensimmäisen haalarimerkkini! Vaikka mulla ei vielä oo ees haalareita. :D Siitä vielä lisää motivaatioita, ettei merkki turhan panttina joudu ilmoitustaululla odottelee.. ;)

Matikka etenee ihan mukavasti, oon nyt viikon sisään lukenut samaa aihetta kolmesti. :D Kyllä pitäisi nyt olla fraktiilit, mediaanit ja keskihajonnat hallussa, kun niitä on luettu HoloPulkista, Nummenmaasta ja käyty vielä luennolla läpi! Puolet Nummenmaan tehtävistä on vielä tekemättä ja läksyt rästissä. Täytyy koittaa päästä ylös sängystä tekemään Nummenmaan tehtävät edes loppuun. Väsyttää kauheesti ja pää vähän kipeä, kun nukkumaan pääsi puoli neljältä.. Käytiin vielä Kolmioiden jälkeen Mäkin autokaistalla mässäämässä, sitten kaverit kotiin ja sitten vasta nukkumaan! Yleensä nukun 10 tuntia yössä, niin tää viis tuntia vähän risoo, enkä saa enää unta. :( EDiä naamariin niin jaksaa illaksi mennä töihin!

Ah, se vielä tästä opiskelijaelämän harjoittelusta, että mulla on jäätävä tenttikirjakriisi. Psykan ekassa tentissä, joka on kuukauden päästä on kaksi kirjaa: toinen suomenkielinen ja toinen englannin. Suomen kielisen saan käsiini isäni luota Forssasta, mutta tuota englannin kielistä on mahdoton saada! Yliopiston kirjastolla jokaiseen kirjaan yli 60 varausta, niin eihän siinä oo ees järkeä varata sitä, kun en ehdi sitä saamaan! Niitä on kyllä tilattu sinne 10 lisää, että koitan nyt vaania kirjaston sivuja, jos mullekin vapautuis kirja. Jos ei käy tuuri, niin sitten täytyy yrittää saada kirjaa lyhytlainaan edes viikonlopuksi ja jos käy vielä huonompi tuuri, niin se on sitten vuorokausilaina tai penkin kulutus tenttikirjalukusalissa. Huoh. Luennot ei oo ees alkanu ja kirjaa ei saa mistän! Mitä teen?? Onko teillä yhtään vinkkejä? Pärjääkö tentissä, vaikka kirjan luku jäisi vähemmälle, jos istuu kaikki luennot paikan päällä?

Hyvä käydä nää kaikki kirjastomokat yms. ennen varsinaisia opintoja, niin voi sillon heräillä vähän aikaisemmin kirjojen hankintaan. :D Mutta nyt meen tekemään läksyjä, että tulee tehtyä edes jotain järkevää tänään.


Päättäväisyydellä,
Embe

Fiiliksiä hylätyksi tulemisesta ja itsevarmuuden rakentamista

Tänään oli tosi hyvät fiilikset matikan suhteen ja muutenkin. Sain tänään enemmän aikaiseks yhessä päivässä kuin pitkään aikaan! Heti aamulla luin keskiviikon luennon matskun läpi, siivosin huoneen, pesin pyykkiä, lenkitin koiria, laskin matikkaa, keräsin aineistoa harjoitustyöhän, kokkasin ja kävin vielä laskuharjoituksissa yliopistolla. Ihmetyttää itteäkin, kuinka mulla on tällainen spurtti taas päällä. Tänään oli muutenkin hyvät fiilikset sisäänpääsyn suhteen (hieman aikaista intoilla?), mutta väkisin hiipii välillä mieleen se viime kevään turpaan tuleminen.

Kuten oon jo jossain aikaisemmissakin postauksissa ohimennen sanonut, oon aina ollut suht hyvä koulussa. Mun keskiarvo itseasissa nousi lukiossa yläasteelta ja pärjäsin lukiossa paaaaaljon odotuksia paremmin; mä tykkäsin opiskella. Olin siis tottunu saamaan hyviä numeroita aineista, jotka kiinnosti ja tarpeeksi hyviä niistäkin, jotka kiinnostivat vähemmän tai ei oikeastaan ollenkaan. Olin yläasteella matikassa seiskan tasoa, ja siks valitsin lukioon lyhyen, ku ajattelin, että oon ihan vatipää, enkä osaa laskee ku plussaa ja miinusta. Kymppi tuli kuitenkin lukion päättötodistukseen ja kirjoituksista repäsin kolmea pistettä vajaan ällän. Vähän jäi hampaan koloon se, ettei ollutkaan pitkää. Anyway, tuli otettua suht raskaasti se, ettei opiskelupaikkaa tullutkaan, kun olin tottunut siihen, että kaikki ovet on ollu avoimena. Olihan se tietysti ihan realistista ajatella, ettei kirjoitusten jälkeen pääse helpolla yliopistoon, varsinkaan psykaan ja se oli kyllä mulla tiedossa. Mutta jännästi sitä pienessä mielessään sitten ajattelee, että jos kuitenkin...

Välillä tuntuu, että se sana HYLÄTTY huutaa jossain takaraivolohkossa tai killuu jossain verkkokalvolla. Hylätty. Voiko kamalampaa sanaa olla? Mä en oo ikinä saanu kokeesta hylättyä, ikinä. Se jäi ikävästi kummittelemaan. Mitä kaikkea toi yks sana voikaan sisältää. Olet huono. Epäonnistuit. Et osaa. Tyhmä. Kun on tottunut siihen, että kokeista tulee hyviä numeroita ja on muutenkin hiukan keskivertoa parempi, niin sitten kyllä lätty lätisi, kun tuo kaamea sana kirkui minun internetissäni. Yhtäkkiä mä en enää ollutkaan hyvä. Olin huono. Tai en huono, pärjäsin omalla mittapuulla kohtuullisesti, mutta tiedän, että pystyn parempaan. Mä en ollu tarpeeks hyvä ja se vituttaa. Mä HALUAN olla hyvä, sen verran hyvä, että pääsee kipuamaan ylös, ylös, ylös pisteissä ja niin, että voin kertoo ylpeenä, että mä tein sen. Mä pääsin psykaan, jonne mun tutut ei uskalla ees hakea. Eikä mikään ihme sen maineen takia. Paraskin kaveri sanoo, että se on hulluin paikka hakea, eihän sinne pääse. Ens kesällä heinäkuussa haluan nauraa kaverille, että in your face - mä tein sen. Ja mä tuun olee ihan hiton ylpee siitä. Ja mä hankin sitten seuraavan tatuoinnin, kun pääsen sisään.

Mä haluan vaihtaa sen HYLÄTYN HYVÄKSYTYKSI. Kuulostaa paljon paremmalta ja kivemmalta sanalta, eikö totta? Hylätty on sellainen kylmä ja kolkko Klonkku, joka nauraa sulle. Hyväksytty on sellainen lämmin ja vastaanottava äitihahmo, joka odottaa sua kädet levällään leveä hymy naamalla. Mut se on aika jännä, että miten yks noin pieni sana voi aiheuttaa valtavan tunnevyöryn, itsensä epäilemisen, omien kykyjen mitätöimisen ja itsensä lahjattomaksi toteamisen. Mä haluan eroon siitä hylätyn leimasta, jonka oon luonu itelleni. Mun on hirveen vaikee sietää epäonnistumisia, ja tää oli oikeen kirsikka kakun päällä. Viimeks tuntu, että maha putos, kun luki sen tuomion sanan. Ens kerralla mä haluan, että mun maha putoo ilosta ja ettei mun vuoden mittainen raataminen ja avoimeen uponneet killingit oo menny hukkaan. Ens kerralla mä meen sisään, niin että koko kämppä tutisee.

Ps. Teidän lukijoiden tsemppaavat kommentit on ihan parhaita. Tulee heti itekkin paremmalle tuulelle, ja pystyy sysäämään sitä aivoja nakertavaa hylätty-örkkiä taas vähän kauemmaksi. Kiitoksia teille!

Pps. Tää on varmaan melkoinen sillisalaattipostaus, mutta kirjoitin sitä mukaan, kun hylätty-örkki oksentaa peikkoajatuksia mun päähän.

Päättäväisyydellä,
Embe

Alkukankeutta ja vauhtiin pääsemistä

Hejsan taas! Sain loppuviikosta vahvistuksen myös psykan perusopinnoista ihan kirjeitse ja kyllä sitä tuli taas hautauduttua paperiin. Ohjeet oli kuitenkin loppujen lopuksi samat kuin matikassa, piti vain rekisteröityä myös toiselle Moodle-alueelle. Kauheen sekavaa ja vaikeeta, vaikka materiaalit ja kaikki infot löytyy netistä! Mutta kyllä tähän tottuu, kun alkaa enemmän käyttämään näitä tiedotuskanavia. Kamalasti jo nyt kaikkea uusien käytäntöjen opettelua, mutta ehkä sitten varsinaisten tutkintoon johtavien opintojen aloittaminen helpottuu. Ehkä.

Oon aika ylpeä itsestäni, että sain tehtyä kaikki läksyt ajoissa ja vielä kahlattua pääsykoekirjaa ekstrana! Yritän saada tehtyä kaikki läksyt, koska jos tekee 90-100% annetuista tehtävistä, niin saa 3 lisäpistettä tenttiin, jotka on ainakin mulle arvokkaita. :D Tympii kyllä vähän alkulötinät, kun niitä on päntätty nyt ihan sydämen kyllyydestä. Oon oikeestaan aika innoissani, että sain nyt kahlattua pääsykoekirjasta kolme ekaa lukua läpi, tehden kaikki tehtävät (jopa kaikki mahdolliset diagrammit, paitsi ASIAKAS-juttuja, koska en löytänyt niitä netistä...help?). Ootan innolla, että pääsen oikeesti laskemaan enkä vaan pohdiskelemaan sitä, että onko intuitio tieteellinen menetelmä.. Aloitin perjantaina neljättä lukua, jossa asia oikeestaan vasta alkaa, ja oon nyt saanu tehtyä siitä muistiinpanot loppuun. Ens viikolla vois sellailla myös Nummenmaan vastaavaa asiaa, jos sieltä löytyisi jotain lisää. Onhan ne alkukappaleetkin tärkeitä, mutta ne on käyty jo niin monta kertaa, että mä haluan toimintaa! :D Ah ihania t-testejä, regressioanalyysejä, Poissonin-todennäköisyysjakaumia... Haluan päästä vaivaamaan mun aivosoluja kuin pullataikinaa matikan parissa.

Ens viikko on kyllä aika kiireinen: maanantaina laskuharjoitukset, siivoamista ja lukemista, tiistaina töitä, keskiviikkona luento ja lukemista/läksyjä, torstaina opiskelijabileet (köhköh kaverin kautta) ja sitten pe-su töitä! Ei kyllä tekemistä puutu tästä viikosta. Ehkä ihan hyvä, että on toimintaa, ettei mene taas sängyssä makaamiseks. Hyvä myös, että on tällä viikolla paljon töitä, avoimen lasku ei ole vieläkään tullut ja tili ei kyllä ole suopea sitä kohtaan. :D

Psykan perusopinnot alkaa vasta 19.9., joten ens viikko on vielä melko matikkapainotteinen. Jänskättää kyllä, että mitä kaikkea siellä psykassa on ja millainen ryhmä meillä tulee olee. :) Mukavaa vaihtelua päästä lukemaan myös välillä jotain mielenkiintoista. Kyllä mä siis jännällä tavalla tykkään myös laskea, kunhan olis jotain laskettavaa, eikä vain pohdiskelua ja pylväsdiagrammeja! Oon kuitenkin kevennyksenä lukenut jotain neljättä kertaa Taru sormusten herraa ja pelannut Skyrimia. Ainahan sanotaan, että on tärkeää tasapainottaa opiskelua vapaa-ajalla... ;)

Voisin nyt kuitenkin siirtää paperiläjän pois sängystä ja koittaa mennä nukkumaan. Pitää vähän joku päivä mietiskellä tuota harjoitustyötä, jonka teen parin kanssa. Meillä oli jo jotain idean tynkää, mutta ohjeet siihen olikin tiukemmat, mitä odotin... Pitäisi saada aineisto, johon kuuluu 50-100 tilastoyksikköä ja niistä pitäisi tehdä kaksi testiä; t-testi ja  χ²-riippumattomuustesti. Täytyy siis miettiä aika tarkkaan, että mitä tutkitaan. Testeissä riippuvien muuttujienkin pitää olla erit!

Ps. Päivän mietelause Pirates Of The Caribbeanista, jota katsottiin kavereiden kanssa tänään (vapaasti suomennettuna): On olemassa vain yksi sääntö, jolla on väliä: mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä. Ja mä oon päättänyt, että mä voin tehdä tän!

Päättäväisyydellä,
Embe

First day at school

Eka koulupäivä takana! Lähdin iltapäivällä riittävän ajoissa pikkuautoni kanssa kohti Tamperetta koululaukku mukanani. Olin katsonut kartasta oikein parit mahdolliset kadunvarsiparkit, jotta ei tarvitsisi koulun-alkamis-jännityksessä alkaa suunnistaa ja etsimään parkkista. Matka meni tosi hyvin, sain parkkipaikan jonkun ehkä kilsan päästä yliopistolta, mutta se oli sen arvoinen, koska oli ilmainen! :D Kävin yliopiston pääkirjastolla kääntymässä ja hakemassa kirjastokorttini tulevia tenttikirjoja varten. Kortin haltuunottamisen jälkeen suunnisitin päärakennukseen palloilemaan hetkeksi, kun en löytäny luentosalia, perus. Löysin kuitenkin oikeen paikkaan toisen eksyneen kanssa. Musta siellä pitäis olla jotkut luentosalikartat...

Koululaukku pakattuna!

Alussa oli tietenkin sellaista yleistä läpäläätä, mikä oli musta aika turhaa, koska ne kaikki samat asiat luki kirjeessä ja sitten vielä netissä. Vähän voisia ottaa silmää käteen ja opetella käyttämään avoimen nettipalveluita itse, ettei tarvisi siihen uhrata aikaa. Musta ne oli kuitenkin aika selkeät. Meidän ryhmä on aika kirjava, joukossa on myös tutkinto-opiskelijoita, väylän kautta hakevia, pakollisen kurssin suorittavia, muuten vain kiinnostuneita ja sitten kourallinen psykan preppaajia. Tutustuinkin hieman siellä toiseen tyttöön, jolla on ihan sama tilanne kuin mulla. :D Kiva, kun sieltä löytyykin vertaistukea. :) Hänen lisäkseen ainakin yksi poika osallistuu myös psykan perusopintoihin, joten ajattelin, että voitaisiin lyöttäytyä yhteen. :D Meitä nuoria oli siellä muutamia, aika moni oli yli kolmekymppisiä.

Kun alkusähläyksen jälkeen päästiin itse asiaan, jota viivästytti vielä se, että puolet tulivat paikalle puoli tuntia myöhässä, oli kiva, kun tiesi niistä asioista etukäteen. Olin eilen lukenut ensimmäisen kurssikerran materiaalin läpi, jotta ei olisi aivan hukassa siellä kurssilla. Aika samaa alkuläpinää kuin HoloPulkkisessakin, mutta kurssisuunnitelma etenee pelottavan nopeesti. Tuntuu, että toi johdantokurssi kattaa jo ainakin 2/3 pääsykoekirjasta! T-testit, lineaarinen riippuvuus, χ²-testi tulevat kaikki samalla kerralla! Vähän hirvittää, mutta eiköhän siitä kunnialla selvitä. Jo tähän johdantokurssiin sisältyy jokin pienimuotoinen harjoitustyö, senkin palautus on jo lokakuussa. Täytyy kyl tehä ihan hirveesti hommia. Tulee kiireinen syksy, kun töissäkin on tarkoitus käydä. Vähän jänskättää, että mitäköhän asioita niillä muilla kursseilla on, kun ekalla kurssilla on, ainakin mun näkökulmasta, jo tosi paljon asiaa. Viimeiseen kurssiin kuuluu jokin empiirinen tutkimus, hui! Kun ajattelee tämän vaivan palkkiota, niin eiköhän sitä jaksa rutistaa kunnolla tän vuoden (mä meinaan AION päästä sisään).

Muistiinpanojen täydennyslappu (jotka päätyvät paremman näköisinä oikeiden muistiinpanojen joukkoon), kirjastokortti ja kulkulupa ATK-luokkiin

Huomenna vapaa jatkuu jatkumistaan, töitä vasta ensi tiistaina. Eli huomenna on tarkoitus tehdä läksyjä ja kahlata HoloPulkkisen kolmannen kappaleen tehtävät loppuun, jotka jäivät kesken väsymyksen takia pari viikkoa sitten. Loma teki todellakin hyvää, nyt oon taas täynnä uutta tarmoa ja jaksan rämpiä siinä kaavasuossa ja myöhemmin kahlata läpi englannin kielisiä kognitiivisen neurotieteen tenttikirjoja. Miten te ootte muuten kokenu noi englanninkieliset tenttimateriaalit?


Päättäväisyydellä,
Embe