Meillä on nyt ollut aika paljon kaikkia infoja ja pippaloita. Maanantaina oli koko käyttiksen fuksien yhteinen info ja meitä oli siellä joku 600. Oli mielenkiintoista nähdä hakutilastoja (yli 8000 haki ja 3000 meni pääsykokeisiin, joista sitten noin 600 valittiin). Tuntu aika uskomattomalta kuulua tuohon murto-osaporukkaan. Mä en tiedä, millon voin oikeesti uskoa sen, että aloitan opiskelun yliopistolla. :D Myös tiistaina olisi ollut jotakin yleistä infoa, mutta en mennyt sinne. Multa jäi tällä viikolla monta kivaa juttua väliin töiden takia. Erityisesti Suomenlinnan reissu jäi hirveesti harmittamaan, teki mieli irtisanoutua töistä, jotta olisin päässyt mukaan! Eilen oli kuitenkin tutustumisbileet ja menin sinne töiden jälkeen. Oli supermahtavaa, vaikka jouduin lähtemään aikaisin pois (jälleen kerran töiden takia).
 |
| kuva täältä |
Mulla on tällä viikolla ollut aika erilaisia fiiliksiä. Ensinnäkin musta on ollut ihan mahtavaa tutustua paremmin fuksiryhmään ja myös vanhempiin opiskelijoihin. Kaikissa tapahtumissa on mukavaa ja tuntee ittensä ryhmän jäseneks ja mä meen oikeesti mielelläni niihin tapahtumiin! Huomenna on psykan info ja sitten kampuskierrosta sekä jatkot ja odotan sitä ihan innolla. Toisaalta taas, varsinkin tällä viikolla, kun oon ollu niin paljon töissä, mulla on ollu tosi yksinäistä täällä. Kukaan kenen kanssa oon jutellu ei asu Vantaalla ja mulla on täällä valmiiks vaan yks kaveri. Työpäivinä oon vaan masistellu yksin kotona ja mättäny jäätelöä. Toivottavasti en nyt kuluta itteeni heti loppuun töiden takia, vaikka vuorot väheneekin koulun alkaessa. Masisteu johtuu varmaan siitä, että on tullut paljon tosi isoja muutoksia lyhyen ajan sisään ja kaikkiin pitäis yrittää sopeutua nopeesti. Ehkä tää kuitenkin tästä, kun koulu alkaa ja tutustuu porukkaan paremmin, niin saa uusia kavereita, eikä tarvitsisi syödä jätskiä yksin. :)
 |
| kuva täältä |
 |
| kuva täältä |
Opintoja odottaen,
Embe
Aattelin nyt kumminkin kommentoide sellasta, että itse olin kanssa töissä viime lukuvuoden alussa, ja huomasin itsekin jääväni paitsi monista tapahtumista ja myös spontaanista hengauksesta. Päätin lopettaa työt ja heittäyty lainan varaan ja oon ollu tosi tyytyväinen, koska on ollut enemmän aikaa tutustua ihmisiin ja tehdä kaikkea omaan alaan liittyvää. Ja jäi myös enemmän aikaa vain olla. Nyt olen taas töissä (oman alan), mutta kun on saanut luotua jo ystävyysuhteita niin ne säilyykin paremmin :) Mulle opiskeluun ja opiskelijaelämään keskittyminen oli loistoratkasu, vaikka pelkäsinkin raha-asioiden hoitumista yms. Mutta kukin tietysti tyylillään. Tsemppiä!
VastaaPoistaKuten edellä kommentoitiin, mäkin vahvasti suosittelen että etenkin nyt opiskelun alkusyksynä harkitsisit tarkkaan, että voitko jättää työnteon hyvin vähäiseksi toistaiseksi. Se alku varsinkin on sellaista aikaa, jota ei voi enää uusiksi elää. Itse tein sen virheen aikoinaan, että keskityin liikaa töihin opinnot aloitettua. Ja vaikka kävinkin kuitenkin mukana monissa fuksiriennoissa, niin ulkopuoliseksi jotenkin jäin, eikä niitä tärkeitä opiskelun kautta tulleita ystävyyssuhteitakaan oikein sitten syntynyt.
VastaaPoistaTaloudellinen tilanne toki voi sanella omat rajansa, mutta kannattaa miettiä noita. Jotenkin surullinen olo tuli sun puolesta tuota postausta lukiessa, kun jo kerroit miten työt jo nyt rajoitti fuksiosallistumista. Mutta tsemppiä! :)
Kiitos kommenteista teille! Mulla tosiaan väheni nyt työvuorot opintojen alettua niin, että teen suurin piirtein kaksi vuoroa viikossa. Mä en kyllä pysty lopettamaan töiden tekoa kokonaan, ja muutenkin haluaisin juuri tuosta työstä pitää kiinni, koska voin melkein sanella työaikani itse. Yllätyin silti, kuinka positiivisesti porukka suhtautuu opintolainaan! Pistän sen kyllä korvan taakse, jos meinaa mehut loppua töiden takia. Fuksihommat pyörii kyllä nyt vuorojen vähentymisen jälkeen hyvin; otin haalareiden hankkimisen vastuulleni ja kokosin meille porukan sitä varten. :)
VastaaPoista