Millainen pääsykoe oli ja mitä ihmettä siihen olisi oikeen pitänyt vastata?

Heipsansaa! Multa toivottiin kommenteissa vähän tarkempaa kuvausta tän vuoden pääsykokeesta ja siitä, mitä tehtävissä haettiin takaa. Koetta ei ole vielä ainakaan Helsingin yliopiston sivuilla julkaistu, se julkaistaan varmaankin syksymmällä.

Ensinnäkin koe koostui tapansa mukaan kahdesta osasta, tilasto-osuudesta ja yleisestä osasta. Ite tykkäisin kuitenkin jakaa sen kolmeen osaan, jolloin viimeiseksi osaksi tulisi looginen päättely, jota ei tosin ollut paljoa. Tilaston puolessa oli kaksi tehtävä kokonaisuutta, joista molemmissa oli alakohtia. Ensimmäiseen tehtävään oli annettu aineisto, jossa oli tutkittu eri ikiäisiä ihmisiä erilaisten ominaisuuksien suhteen, joita en kuollaksenikaan muista. Leikitään, että siinä oli tutkittu vaikkapa tyytyväisyyttä elämään arvoilla huono, kohtalainen ja hyvä. Muuttujia tehtävässä oli useampia, mutta käytetään tota esimerkkinä.

kuva täältä

Ensimmäisessä kohdassa kysyttiin, onko (tässä esimerkissä) iällä ja tyytyväisyydellä elämään yhteyttä toisiinsa. Mullekin tuli tässä ekana mieleen, että mitäsmitäs, eihän tästä voi laskea korrelaatiokerrointa, koska toinen muuttujista on luokitteluasteikollinen! Hetken tehtävää hämmästeltyään tulisi kuitenkin oivaltaa, että hahaa, voin laskea kahden luokitellun muuttujan välistä yhteyttä X^2-riippumattomuustestillä. Muistaakseni iät oli kanssa luokiteltu aineistossa tai sitten ne piti hoksata luokitella itse. Vastaukseen tuli siis vääntää kontigenssitaulukko ja laskea testisuure, jonka pohjalta vedettiin johtopäätökset. Ei kannata siis hämääntyä siitä, vaikka aivot ensin jumittaisikin, ei sinne pääsykokeisiin kuitenkaan laiteta tehtäviä, joita ei voida pk-kirjan pohjalta ratkaista.

Seuraavassa kohdassa pyydettiin laskemaan, onko miesten ja naisten välillä eroa tyytyväisyydessä elämään. Tässä kohtaa hälytyskellojen pitäisi soida riippumattomien otosten t-testin kohdalla, koska kyseessä on kaksi ryhmää, joita verrataan toisiinsa ja ryhmät eivät ole mitenkään riippuvaisia toisistaan. Tästä tehtävästä en saanut täysiä pisteitä, mutta uskon vakaasti, että riippumattomien otosten t-testiä tehtävässä kaipailtiin.

Ykkösen viimeisessä kohdassa pyydettiin laskemaan, onko (tämä taas esimerkki) sukupuolella ja koulutustasolla yhteyttä toisiinsa. En muista yhtään, mitkä muuttujan olivat kyseessä, mutta toinen niistä oli järjestysasteikollinen, mikä kieli Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimesta. Aika paljon tehtävissä vaadittiin siis muuttujan mitta-asteikon ymmärtämistä ja oikean menetelmän keksimistä. Tehtävänannot olivat sinänsä todella selkeitä. Kaikissa tehtävissä kysyttiin lisäksi pienintä riskitasoa, jolla nollahypoteesti voidaan hylätä. Koska sitä ei voi suoraan laskea, se tuli arvioida taulukosta. Esimerkiksi jos testisuureeksi tuli 2,5 ja 1% riskitason raja on 3 ja 5% riskitason raja 2, niin vastaukseen tuli merkitä, että pienin riskitaso, jolla nollahypoteesi voidaan hylätä, on 1-5%.

kuva täältä

Tilaston kakkostehtävässä oli annettu taas sellainen kiva uusi kaava, jota piti sitten osata käyttää. Kaava liittyi jotenkin pistemäärien skaalaamiseen. Esimerkiksi jos jossakin testissä on neljä tehtävää, niin niiden yhteispisteet sitten piti skaalata tai jotain. Mä pelästyin sitä uuttaa kaavaa ihan mielettömästi, koska en osannut vanhoissa kokeissa laskea sellaisia tehtäviä, yritin kuitenkin pitää pääni kylmänä. Ekassa alakohdassa kaavalla ei tehnyt vielä mitään, vaan kyseessä oli tyypillinen todaritehtävä. Siinä kysyttiin, että millä todennäköisyydellä henkilö saa testistä vähintään jonkin tietyn pistemäärän. Mun mielestä oli ihan reilua, ettei kaikissa kakkosen tehtävissä tarvittu sitä kaavaa. Toisessa ja kolmannessa alakohdassa oli myös todennäköisyyslaskentaa, mutta siinä piti laskea skaalatut pisteet, ei pelkästään testin yhden osion pisteitä, mikäli muistan oikein. Tehtävä näytti päälisin puolin ihan kaamealta, mutta taas piti vain muistaa, että kyllä kaikki tarvittava tieto löytyy tehtävänannosta. :)

kuva täältä

Artikkeliosuuden kysymykset oli musta tosi vaikeita, yksityiskohtaisia ja soveltavia. Kysymyksiä oli taas joku nelisenkymmentä ja piti olla varovainen, ettei hutaise viimeisiä kysymyksiä. Sinänsä oli ihan kiva, että joukossa oli kysymyksiä sekä yksityiskohdista että laajemmista kokonaisuuksista. Kysymyksiä en muista melkein ollenkaan, pikkutarkkoja kysymyksiä oli esimerkiksi, että mitä tarkoittaa vaurio V1 alueella.

Loogisesen päättelyn tehtävät olivat sellaisia, että kysymykseen annettiin kaksi vinkkikohtaa ja niiden perusteella piti päätellä, pystytäänkö kysymykseen vastaamaan molempien, kumman tahansa, toisen vai ei kummankaan vinkin perusteella. Tällaisia tehtäviä on ollut aika paljon vanhoissa kokeissa. Olin ensin ihan polleena, että näitähän mä oon just harjoitellut, mutta tuloksista näki, että mulla oli menny ehkä kolme oikein kymmenestä. :D Toi looginen päättely ei oo mun vahvin puoli. Vinkkinä tollaisiin tehtäviin voisin sanoa, että kun lukee niitä vinkkiäkohtia, niin peittää toisen vinkin ihan kokonaan, koska usein käy niin, että kun lukee toista kohtaa, niin ensimmäiset tiedot kummittelee vielä mielessä ja se häiritsee päätöksen tekemistä.

Tulipas pitkä sepustus tällä kertaa, toivottavasti joku saa tästä jotain irti! Voin laittaa tänne linkkiä, kun koe julkaistaan netissä, niin pääsette sieltä tarkemmin vaanimaan sitä. :)


Embe