Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

torstai 16. toukokuuta 2013

Mitä seuraavaksi?

Moikka! Nää pari päivää pääsykokeiden jälkeistä elämää on maistunut herkulta. Pitkästä aikaa oon voinu olla ulkona kavereiden kanssa ja löllyä kotona tekemättä varsinaisesti mitään hyödyllistä. Ja tiettekö mikä on ollu parasta? Ajaa autolla aurinkolasit päässä kuunnellen MUSIIKKIA. Viimeisen kuukauden kuuntelin aina ajomatkoilla mun oma löpinää artikkeleista. En muistanutkaan, miten mahtavaa on vain olla ja nauttia hetkestä. Vau.



Tänään oli tilaston tentti. Menin sinne vähän sellaisin fiiliksin, että jos nyt läpi pääsisi. Kurssilla oli käsitelty varianssianalyysiä, joten en ollut pääsykokeiden alla ihan hirveesti uhrannut tarkkaavaisuuttani siihen. Silmäilin vähän matseriaaleja ennen tenttiä, mutta enpä mä mitään hirveesti oppinu. Menin sitten tenttiin ja tein siellä parhaani, jonka pitäisi toivottavasti johtaa hyväksyttyyn arvosanaan. Kurssilla käsiteltiin onneksi myös X^2-testejä ja regressiota, niin ehkä niiden avulla pääsen läpi. :D Tentin jälkeen kurssikaveri oli jättäny mulle yllätyksen, joka sisälsi lainatut Nummenmaan tehtävät (en kyllä hirveesti kaipaillut niitä takaisin..), Dumle-suklaata ja -karkkeja sekä Muumimukin. Lisäksi kassista löytyi ihan mieletön kortti. Kortissa luki, kuinka oon syksynä aikana auttanut hirveesti opiskelun suhteen ja mä oon kuulemma yks päämäärätietoisemmista, ahkerimmista ja voimakastahtoisimmista ihmisistä, kenet hän on tavannut. Voin sanoa kyllä, että tää kortti piristi mun päivää mielettömästi! Jotenkin mahtavaa kuulla kaverilta, joka on syksystä asti kattonut mun rämpimistä, että oon oikeesti tehnyt töitä. Jännästi sitä ite mitätöi eikä nää omaa kehittymistään. Kiitos Verna. ♥

kuva täältä


Eilen aloittelin hieman sosiaalipsykan kirjaa. Silmäilin sisällysluettelon ja paljon näytti olevan lukiosta tuttua asiaa, mutta teorioita ja käsitteitä tuntui olevan paljon. Luin vasta ensimmäisen luvun, mutta oli kummalista, että kerrankin pystyis oikeasti LUKEMAAN ilman, että tarvitsi takertua joka toiseen sanaan ja sen merkitykseen. Sitä oli artikkelin aikana ihan unohtanut, miten ihmiset oikeasti lukevat kirjoja. :D Mulla ei oo mitään erikoisempaa lukusuunnitelmaa sosiaalipsykan suhteen, viikonloppuna pitäisi saada jonkin verran luettua. Sosiaalipsykan jälkeen on 9 päivää tilaston empiirisen tutkimuksen deadlineen, niin täytyy alkaa keräilemään dataa ja hyväksyttämään tutkimussuunnitelmaa tässä pikkuhiljaa. Tavoitteena tässäkin läpipääsy, kun projekti arvioidaan hyväksytty/hylätty. Datassa pitäis olla 100 tilastoyksikköä ja n. 10 muuttujaa, niistä aion tehdä t-testin, regressioanalyysin ja olisko se yks ollu X^2-testi. Sellaista pintä kivaa koneella jumittamista siis tiedossa. :) Jotten homma vahingossakaan loppuis kesken, niin varasin tänään yliopiston kirjastosta 2/3 tenttikirjaa mielenterveyspsykan kurssia varten. Niitäkin täytyis kahlata sit sosiaalipsykan jälkeen. Aion todennäköisesti tenttiä (mahdollisuuksien mukaan) sekä kirjallisuuden että luennot sähköisenä tenttinä kesäkuussa. Heinäkuussa olis ihan jees sit ihan oikeesti lomailla, mitä nyt töissä täytyy käydä. :DMaanantaina lähden kuitenkin Barcelonaan ja voin kertoa, että mun matkalaukussa ei oo tilaa yhdellekään oppikirjalle tai laskimelle.

kuva täältä


Oon pikkuhiljaa pääsemässä yli pääsykokeista, mutta artikkeliosuus alkoi vähän ahdistaa. Tuntuu, että möhlin varmaan 3/4 tehtävistä. Mun mielestä artikkelitehtävät oli älyttömän vaikeita ja soveltavia. En kai oo ainoa, joka on tätä mieltä? Vähän hirvittää, että monivalinnat kaataa mun pääsykoemenestyksen ja hyvin menneellä matikalla ei oo merkitystä. :/ No, ehkä koitan ajatella vain, mitä pakkaan viikonloppuna mukaan ja murehtia pisteitä vasta sitten kun ne tulee. Muistakaa tekin nyt ottaa kaikki irti näistä kivoista ilmoista pääsykokeen jälkeen ja tehkää niitä asioita, mistä tykkäätte. :) Kyllä tässä on itse kukin raatanut niska limassa koko kevään, joten pieni lomailu sallitakoon jokaiselle.


Embe

24 kommenttia:

  1. Hyvää lomailua - sen olet ehdottomasti ansainnut! :)

    Ja eiköhän ne artikkelit tarpeeksi hyvin menneet! Ei ole ihmeellistä, että alkaa pelätä mokanneensa. Tuntuu, että se on melko yleistä kaikille, jotka todella ovat panostaneet ja joiden motivaatio on ollut todella korkealla! :) Mutta niin, minunkin mielestä artikkelitehtävät oli jossain kohdin hyvinkin vaikeita. Todella oli täytynyt lukea sanatarkasti joka kohta - esimerkkejä myöten. Siellä oli myös vähän erikoisempia artikkeleita yhdisteleviä kysymyksiä, mitä en itse osannut odottaa ollenkaan :-D

    VastaaPoista
  2. Harmittaa, kun ei tullut haettua Turkuun 2. tai 3. sijaisena vaihtoehtona, sillä sitä kautta olisi ilmeisesti saanut tietää valintakoetuloksensa jo paljon ennen heinäkuuta. Turun yliopistossahan on valintakokeen lisäksi haastattelutilanne kesäkuun puolessavälissä, johon kutsutaan valintakoemenestyksen perusteella jo kesäkuun alkupuolella. Eikä tämä tulos voi koskea pelkästään Turun hakua, sillä "Opiskelijaa ei kutsuta haastatteluun ja ryhmätilanteeseen, jos hän on asettanut Turun yliopiston 2. tai 3. sijalle ja hänet hyväksytään 1. tai 2. hakukohteeseen." Toisin sanoen, mahdollinen hyväksyminen 1. hakukohteeseen (esim. Helsinki) täytyy olla jo tiedossa kesäkuun alussa! Muutoinhan Turussa ei tiedettäisi, ketä kutsua haastatteluun ja ketä ei. Olenkohan ymmärtänyt jotain väärin?

    Sitaatti on Turun yliopiston valintaoppaasta, sivulta 180:
    http://www3.utu.fi/sivustot/hae/hakeminen/Valintaopas/Yhteiskuntatieteellinen.pdf

    VastaaPoista
  3. Lisään vielä sen, että en siis edes halua mihinkään Turkuun =) vaan harmittaa se kuinka ne pihtaavat koetuloksia. Voisivat julkaista heti koepäivän iltana tehtävät ja oikeat vastaukset nettiin niin kuin esimerkiksi YTL tekee nykyään matematiikan yo-kokeiden kohdalla. Luulisi psykologien jos keiden tietävän kuinka keskeistä välitön palaute on oppimisen kannalta! Nyt hakijoita piinataan kaksi kuukautta epätietoisuudella, mikä on minusta täysin kohtuutonta. Jos halukkaat saisivat kirjoittaa itselleen koetilanteessa saamansa tulokset ylös lapulle, jonka voi viedä kotiin ja sitten tarkistaa lottorivinsä heti samana iltana kotona, niin tulevaisuudensuunnitelmien tekeminen olisi paljon helpompaa. Haittaa tästä ei pitäisi koitua kenellekään . Nytkin siis tulokset ovat ilmeisesti oikeasti selvillä jo parissa viikossa, mutta pitää sietää turkulaisten haastatteluiden takia vielä yli kuukausi ylimääräistä limbo-tilaa. Ei oikein viitsisi alkaa harjoitella ensi vuoden pääsykoettakaan varten, jos vaikka pääsikin jo tänä vuonna =)

    VastaaPoista
  4. Sinä, joka et halua mihinkään Turkuun: tuskinpa tulokset Turun soveltuvuuskokeiden takia tulevat myöhään. Kyse on vain ko. yliopistojen yleisestä vittuilusta.

    VastaaPoista
  5. Hauskaahan siinä on se, että heidän todella on oltava tarkistettuna kaikki pääsykokeet jo kuukauden päästä, mutta eivät ilmoita muuta kuin että pääsetkö turun haastatteluun vai et. Eli jos turku kakkosena, eikä tuu kutsua, saat tietää että pääsit joko helsinkiin tai et minnekään. Jos tulee kutsu tiedät ettet ole päässyt helsinkiin.
    Sama fiilis ku sulla embe, tuntuu että on möhliny artikkelit vaikka matikka meni ihan hyvin... Vaikka ei se matikan osuus ollu viime vuotta helpompi se tuntui siltä kun tänä vuonna osasi tehdä tehtävät (paitsi 2b :'( ). Mutta melkein kaikilla joiden kaa oon puhunu se meni hyvin... Otokseni on epäedustava, mutta pelkään ettei matikan osuus ollut yhtä erotteleva kuin aikaisempina vuosina.

    VastaaPoista
  6. Noinhan se tosiaan menee, mutta ite ainakin haluan uskoa ettei mulla sentään niin huonosti mennyt, että olisin ulkona Turun top-56:stäkin =). Siis ei kutsua Turkuun tarkottaisi käytännössä varmasti, että pääsi Helsinkiin. Suoritukseni perusteella melko varma, että oon joko niukasti sisällä tai niukasti ulkona. Mutta kun en typerys sitä yhtä ylimääräistä klikkausta hakulomakkeeseen Turun kohdalle tehnyt niin kaksi kuukautta joutuu odottaan. Ei tullut tänään niitä kaivattuja apuja yo-tuloksistakaan vaan lisäpisteet jäi karvan päähän.

    VastaaPoista
  7. Matikkahan oli vaikea, etenkin kakkostehtävä. Viime vuoden koe oli varmasti kaikkien aikojen yksinkertaisin. Tänä vuonna artikkelikysymykset olivat puolestaan helpompia kuin viimeksi.

    VastaaPoista
  8. Sinä, joka uskot pääseväsi vähintään Turkuun: Miten koe sinulla meni, entä artikkelit? Haen itse Turkuun ja kiinnostaisi tietää. Itse vain rävelsin kakkostehtävän ii ja b-kohtiin jotain, artikkeleista olen bongannut ainakin viitisen väärää vastausta ja logiikasta varmaan puolet oikein. Yksi p-arvo tais kans jäädä muistaakseni :/

    VastaaPoista
  9. Siis en ole siitä ollenkaan varma, että pääsisin Turkuun 28 parhaan joukkoon (valintakiintiö) vaan ainoastaan 56 parhaan joukkoon, joka siis riittäisi haastatteluun. Tilasto-osuus meni muuten mielestäni oikein, mutta 1a jäi ikävästi kesken kun jätin sen viimeiseksi; 5-10 minuuttia lisäaikaa olisi hyvin riittänyt sen laskemiseksi loppuun (varsinkin kun ilmeisesti teoreettisista frekvensseistä tuli kaikista sama E_ij=6), mutta tuhlasin aikani muissa tehtävissä, joten siinä saatoin pahimmillani tuhria ehkä noin 10 pistettä. Artikkelikysymykset menivät toivottavasti ihan ok: jos sain puolet kysymyksistä täysin oikein ja vielä joistain kysymyksistä 3/4 oikein niin olisin tyytyväinen. Logiikkatehtävä meni heikoiten: ilmeisesti vähintään 3/8, mutta enintään 5/8 oikein. Yo-kokeista lähtöpisteitä on 107/110 (joka viime vuosien perusteella vastaa oleellisesti noin 12 lisäpistettä valintakoepisteissä mitattuna ainakin Helsingissä), eli tulen valituksi yhteispistekiintiössä tai en missään =)

    VastaaPoista
  10. Jos tuosta vielä suuntaa-antavasti arvioi kokonaispistemäärää niin, että tilastosta saisin 40/50, artikkeleista ja logiikkatehtävistä 25/50 ja sitten 12 extrapistettä yo-todistuksesta, tulisi siitä yhteensä 77/100 pistettä. Helsingin rajahan oli viime vuonna 77,4 pistettä eli tiukoille vaikuttaisi menevän.

    Täsmennykseksi vielä, että uskon kyllä Turun olevan opiskelupaikkana ja muutenkin ihan Helsingin veroinen. Itselläni ei vain ole mahdollisuuksia sinne muuttaa niin siksi se ei tule kysymykseen =).

    VastaaPoista
  11. Hei

    Kokeen eri tehtävien pisteet painotetaan, joten eri osiot eivät ole pistearvoltaan samanarvoisia. Yleensä tämä menee siihen, että tilasto-osuudet ovat arvokkaimpia, joten jos pelkästään artikkeliosuus meni pieleen, ei se välttämättä haittaa.

    Lisäksi, lopullista pistemäärää verrataan kokeessa parhaiten pärjänneeseen... eli jos viime vuoden pääsyraja oli 77.4 pistettä, ei se tarkoita että 77.4% tehtävistä pitää olla oikein, vaan että pitää olla 77.4 parhaiten pärjänneen pisteistä (tiedän että näin tehdään, ja olen melko varma että yliopiston sivuilla olevat pisteet viittaavat tähän).

    - Psykologian opiskelija Helsingistä.

    VastaaPoista
  12. 56 Turkuun haastatteluun pääsevien joukkoon viittasinkin. Ei hätää, en ottanut Turku-puheista (oikeasti) nokkiini. :D Tottahan se on, että Turkuun on matalammat pisterajat. Siksi pohdiskelenkin, olenko miten "hyvässä" asemassa Turun suhteen, kun kuitenkin onnistuin 1-tehtävän sekä 2 a) i:n laskemaan ilmeisesti kokonaan oikein, vaikka kakkostehtävän kaksi viimeistä kohtaa jäivätkin valistuneiksi yrityksiksi. Tämä riippunee siitä, miten moni sen kakkosen on osannut.

    VastaaPoista
  13. Kiitos täsmennyksestä.

    Embehän kirjoitti viimevuotisessa postauksessaan http://suuntanapsyka.blogspot.fi/2012/07/failure.html saaneensa sekä tilasto- että artikkeliosiosta 26,2 pistettä eli yhteensä 2*26,2=52,4 pistettä, mutta kuitenkin kokeen kokonaispisteiksi 54,7. Tästä voisi päätellä skaalauskertoimen olleen 54,7/52,4=1,0439, eli 77 pistettä voisikin olla oikeasti 77*1,0439 = 80,38 pistettä. Tiukalle menee siltikin, koska tuossa arvioimassani 77 pisteessä saattaa olla haaveilulisää mukana =). Kunpa vain saisi tietää pian tuloksensa, oli sitten vaikka hylätty, niin saisi ainakin ajatella muutakin välillä kuin mennyttä pääsykoetta. Esimerkiksi ensi vuoden pääsykokeita =)

    VastaaPoista
  14. Kyllä uskon että kutsu Turkuun tulee, kun olet kuitenkin 4/6 tilasto-osuuden tehtävistä osannut ja yleisestä osasta mahdollisesti enemmänkin. Embehän oli tosiaan saanut viime vuonna artikkeleiden monivalintatehtävästä 26,2/50, eli yli puolet pisteistä ja hänellä näytti olleen 13/40 kysymystä täysin oikein sekä lisäksi 15/40 kysymystä joissa oli 3/4 oikein. (Ne kysymykset, joissa on 2/4 tai vähemmän oikein jää varmaan arvauskynnyksen alittumisen takia nollille; samoin tämän vuoden logiikkatehtävästä 2/8 oikein ei vielä riittäne pisteille, koska todennäköisyys että saa arvaamalla vähintään kaksi oikein on suunnilleen 50%, jonka voi laskea siitä että oikein arvattujen määrä ~ Bin(8;0,2) ). Eli jos on tänä vuonna vain 5 nollille jäänyttä artikkelikysymystä 35:stä niin saa varmasti todella hyvät pisteet siitä tehtävästä.

    Oletan että Turkuun on paremmat mahdollisuudet päästä, jos on soveltavan psykologian työhön, esim. terapeutiksi, soveltuva luonne. Vastaavasti tutkijaksi aikovalle tilastomatematiikan hallinta on varmasti tärkeämpää. Itse olen luonteeltani niin malttamaton ja äkkipikainen, että minusta ei todellakaan olisi terapeutiksi tai muuhun vastaavaan soveltavaan työhön. Kuitenkin tykkään tilastojutuista ja olen hyvin kiinnostunut psykologian tieteellisestä puolesta, niin töitä varmaan löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hei, näytät ymmärtävän tuon arvauskynnyslogiikan joten voisitko selventää sitä minulle? Jos esimerkiksi vaihtoehdoista a, b, c, d oikeita vastauksia on a ja c, mutta vastaan vain a mitä tapahtuu? entä jos on ruksittuna a ja b?

      Poista
    2. En ole lainkaan varma, kuinka he näitä tehtäviä pisteyttävät kun hain ensimmäistä kertaa, eli arvausymmärrykseni perustuu lähinnä omaan arvaukseeni =). Olettaisin siis, että jos olet vastannut vain a, sinulla on kysymyksestä 3/4 oikein eli saat osapisteitä, mutta jos olet vastannut a ja b, sinulla on 2/4 oikein eli kyseisestä tehtävästä ei tulisi pisteitä. Sellainen poikkeus tuohon logiikkaan ainakin taitaa olla, että jos tehtävässä on vain yksi oikea kirjain, vaikka a, eikä hakija ole ruksinut yhtään kirjainta, niin silti jää pisteet siitä nollille vaikka on periaatteessa 3/4 oikein. Tämä siis vain sillä perusteella, että monivalintakysymysten alussa oli maininta, että jos jättää johonkin kysymykseen kokonaan vastaamatta, jää pisteet siitä kohdasta nollille.

      Embe varmaan osaisi paremmin vastata kysymykseesi monivalintojen pisteytyslogiikasta, koska hän haki viime vuonna ja oli tilannut vastausanalyysit.

      Poista
  15. Itse olin valmis ottamaan pääsykoepaikan mistä tahansa yo:sta jos pääsen, ja pääsin. Mikä voi olla niin suuri syy, että ei voi muuttaa Turkuun tms. jos sinne sattuisi pääsemään? Toki tuolla 107/110 lähtöpisteillä pääsee mihin tahansa, paitsi sovelluskokeen sisältäviin JKL ja TKU.

    Jos joku, kuten tuolla joku mainitsi, haluaa vain psykologian tutkijaksi niin ei ole mitään syytä lukea itseään psykologiksi kun vähäisempikin koulutus riittää. Lukee filosofian tai yhteiskuntatieteellisen maisteriksi pääaineena psykologia niin on kelpuutettu jatkokoulutukseen psykologian tutkijaksi. Ei siis mitään järkeä lukea psykologiksi jos päämäärä on selvä ja se on tutkijan hommat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin toki se psykologin tutkinto avaa sitten tuhat muuta työpaikkaa jos ei ne tutkijan hommat ja alituinen apurahojen anominen loppujen lopuksi kiinnostakaan.

      Poista
    2. Kuinka niin 107/110 lähtöpisteillä pääsee mihin tahansa? Pitääkö siinä tapauksessa saada itse pääsykokeista niin vähän pisteitä sisäänpääsemiseksi, että homma on aivan lasten leikkiä?

      Poista
    3. Oikeasti 107/110 lähtöpisteestä ei ole kuin vähäinen apu. Edellisvuosien sisäänpääsytilastoista voi laskea, että 107 lähtöpistettä on eri vuosina vastannut Helsingissä noin 12 koepistettä (tarkat pistemäärät vuosina 2009-2012 ovat 12.75, 12.4, 12.1 ja 12.5), Turussa kai vähän enemmän. Tämä täytyy suhteuttaa siihen, että itse valintakokeesta voi saada yhteensä 100 pistettä ja sen joidenkin tehtävien osatkin ovat viime vuosina olleet arvokkaampia kuin 12 pistettä, eli ei tarvitse paljon mokailla kun lähtöpisteistä saatu etu on menetetty.

      Poista
    4. Nii..,tottahan tuo on mutta jos vertaat täysien pisteiden ja koekiintiöläisiä ero on sen 15pts, mikä kuulostaa pieneltä määrältä. Mutta jos ajattelet paljonko pisteitä tulee kokeesta saada 62 versus 77 on mielestäni ero hyvinkin suuri. Toisessa saa mokailla kokeessa 40 pts edestä!! Kun täydet on 100.

      Poista
  16. Totta tuokin että lähtöpisteet voivat osoittautua ratkaisevan tärkeiksi, kun yhteispisteitä lasketaan, mutta yksistään niillä ei vielä pääse mihinkään vaan valintakokeessa on onnistuttava hyvin täysillä lähtöpisteilläkin. Tuo 110 lähöpistettä kuulostaa vain harhaanjohtavan suurelta, jos ei ole tutustunut edellisvuosien tilastoihin mistä tosiaan näkee että oikeasti ne vastaavat tuota 15 lähtöpistettä.

    VastaaPoista
  17. Kuinka paljon siitä oikeasta vastauksesta tulee suurinpiirtein pisteitä? Jos on vaikka kaavat oikein ja tajunnut idean, mutta on joku ärsyttävä pikku laskuvirhe, ni kai siitä silti jotain pisteitä saa edes? Itellä tuntuu, että tein varmaan kauheesti huolimattomuusvirheitä noissa laskuissa, vaikka periaatteessa osasinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pisteistä on mahdoton tässä vaiheessa sanoa mitään. Mun käsittääkseni tehtävät pisteytetään (ainakin jonkinasteisesti) sen mukaan, kuinka paljon porukka on osannut niitä tehdä. Esimerkiksi jos vain muutama on osannut tehdä jonkun vaikean tehtävän, siitä saa enemmän pisteitä kuin helpommasta tehtävästä jonka moni on osannut. Oikeasta ideasta ja oikean kaavan käyttämisestä saa tietysti pisteitä. :)

      Poista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)