Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

tiistai 10. toukokuuta 2016

Fiiliksiä vuoden 2016 pääsykokeesta

Huh, parin tunnin päästä ootte jo tekemässä koetta! Ajattelin julkaista tän postauksen ajoissa, kun oon itse valvontahommissa kiinni klo 18 asti. Tähän alle voi siis purkaa tuntojaan ja ajatuksiaan tän vuoden kokeesta. :)

Vielä kerran isot tsempit teille kaikille! Tulkaa Metsätalolle (Unioninkatu 40) klo 18 jos haluatte livenä pohtia koetta mun kanssa tai isommalla porukalla jos muitakin hakijoita ilmestyy paikalle. :)


Jännitysterkuin,
Embe

89 kommenttia:

  1. Koe meni itsellä todella hyvin suunnilleen kasitehtävään saakka, mutta sitten jätin ysin välistä ja ajattelin, että teen sen sitten lopuksi, mutta lopussa tuli niin kiire että en muistanut enää palata siihen ja ysitehtävä jäi edes arvaamatta :( Muistaako joku montako kohtaa ysitehtävässä oli (se oli siis se åsbergin asteikko ym. tehtävä) ja oliko ne vain kyllä/ei kohtia eli kaksi vaihtoehtoa? Olis arvaamallakin saanut pisteitä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niissä kaikissa oli neljä vaihtoehtoa :)

      Poista
  2. siinä oli muistaakseni neljä kohtaa, a-d vaihtoehdot :)
    itselle tilasto-osa tuntu aika vaikeelta, ensimmäinen tehtävä oli hämärä, ja se missä oli y-muuttuja ja a b c arvoja (olikihan vitostehtävästä eteenpäin) oli myös aika haastava! mutta huh selvisin hengissä. millaset fiilikset jäi aivoaktivaatiokartoista? mulla ainakin meni hirveesti aikaa siihen että yritin tajuta mitä ihmettä nämä oikeen tarkottaa :D

    VastaaPoista
  3. No minä ensikertalaisena hakijana järkytyin siitä että olin ottanu omasta mielestäni matikan haltuun hyvin ja ne artikkelit pelotti. Lopputulos oli että artikkelit ja se kuvatehtävä tuntuikin helpolta ja junnasin monta tuntia matikan kimpussa. Kaikken laskin ja sain vastauksia mutta meinasin itkeä kun tajusin mun tilanteen. Oli ihan hirvee jännitys ja kaikki niin meinas mennä tunteelliseks heti alussa.
    Miten, tuleeko koskaan semmosia henk. koht. pistemääriä mihinkään itselle nähtäväksi tai näkeekö mistään monennella sijalla on vai onko ne tulokset ihan vaan niin että listataan sisäänpäässeet henkilöt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omista koepisteistä tuli ainakin viime vuonna kirje ja varasijat näkyy opintopolussa :)

      Poista
  4. Minulta loppui kokeessa aika pahemman kerran kesken. Olen kai vaan hidasälyinen sitten :( Se pännii, että kokeessa ei kerrota, minkä verran pisteitä on jaossa missäkin tehtävässä. Se auttaisi tällaisen etanan työskentelyä melkoisesti, kun tietäisi, mitkä tehtävistä kannattaa priorisoida. Eli KOKEENTEKIJÄT, JOS LUETTE TÄMÄN: ENSI VUONNA PISTEET NÄKYVIIN TEHTÄVIIN, KIITOS! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne päättää tarkat pisteet vasta kun tietää kuinka hyvin/huonosti tehtävä on menny :)

      Poista
    2. Niin ajattelinkin; mutta miksi niiden pitää tehdä niin! :oP

      Poista
  5. No huh, olihan siinä hommaa! Tykkäsin kyllä tämän vuoden tilastoista enemmän kuin viime vuoden. Paha sanoa, miten siitä selviytyi. Jotkut kohdat tuntuivat suht selkeiltä, mutta oli siellä kyllä myös tosi outoja paikkoja. Nyt helpottunut olo, että koitos ohi, vaikka vähän jo mietityttää mihin suoritus riittää.. Pakko jaksaa odottaa tuloksia ikuisuus. Nyt korkkaan siiderin :-)!

    VastaaPoista
  6. Ihan pieleen meni. Aavistinkin, että lukeminen ei riitä, mutta että näin ojaan tilastot...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä toinen samoilla fiiliksillä...

      Poista
  7. Ne artikkelitehtävät oli ihan kivoja, mutta matikasta en varmasti osannut edes tunnistaa kaavoja. Tuntu olevan kaikki just niistä vikoista luvuista joita en ollut ehtinyt oppia. Hyvin todennäköisesti uusi yritys edessä ensi vuonna.

    VastaaPoista
  8. Meni se paremmin kuin ekalla kerralla, mutta nyt oli kyllä ihan järkyttävä kiire kun niitä tehtäviä oli ihan kauheesti varsinkin tilaston puolella! Jotkut vielä niin killereitä että niihin tuhraantui turhankin paljon aikaa... Mutta nyt vaan peukut pystyssä ja toivotaan että yo-pisteet ja artikkelit pelastaa jos se tilasto menee ihan päin prinkkalaa :D

    VastaaPoista
  9. Mua ihmetyttää se, ettei kokeessa kysytty mitään aikasarjat-kappaleesta eikä tutkimustyöoppaasta - vai menikö multa jotain ihan totaalisesti ohi? Kurjaa, että aikasarjajuttuja pähkäili ja opetteli "turhaan"... Eikä siitä myöhässä (1.4.) lisätystä artikkelista ollut kuin yhden vastausvaihtoehdon verran - koko artikkelin olis voinut jättää julkaisematta. Aika monia kummallisia juttuja tämän vuoden kokeessa, omasta menestyksestä on vaikea sanoa yhtään mitään. Piinaava tuloksien odottelu on edessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sama jäi harmittamaan. Erityisesti tosi tyhmää, että sitä kriittistä realismia piti takoa ihan helvetisti, että oppisi sen ja sit sitä ei ees kysytä >_< Luulis, et se ois just testannut sitä motivaatiota, et ketkä jaksaa opetella semmostakin, mikä ei oo kuitenkaan niin lähellä psykologiaa kuin muut artikkelit.

      Poista
    2. Juu, oli kyllä lopulta niiden etu, jotka eivät koskaan ko. artikkelia huomanneetkaan. Itse käytin pelkästään sen opetteluun 1,5 päivää tehokasta opiskeluaikaa, joten olisin toivonut, että senkin osaamisesta olisi ollut jotakin hyötyä. Ehkäpä tämä oli kokeentekijöiltä jonkinlainen kompromissi, kun olivat mokanneet sen linkin kanssa ja varmaan ajattelivat, että tulossa on valitusten vyöry, jos siitä artikkelista olisi tullut enemmän kysymyksiä.

      Poista
  10. Koe oli mielestäni liian pitkä ja vaativa siihen aikaan nähden mitä oli käytettävissä. Kauheella kiireellä kun niitä laskuja yritti vääntää niin ovat varmaan täynnä huolimattomuusvirheitä... Multa jäi myös se viimeinen tehtävä kokonaan tekemättä koska aika loppu kesken :/ harmittaa!! Olin mielestäni hyvin valmistautunut mutta tommosessa kiireessä ja paniikissa ei kyllä mistään tuu mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla myös aika loppui kesken ja ne kuvasarjatehtävät meni käytännössä arvaamiseksi. Itse koe meni muuten ihan hyvin, mutta "ihan hyvin" ei taida minulla riittää kun haen ei-ensikertalaisena ja suoraan kokeen perusteella. Voi olla siis, että kolmas kerta toden sanoo ensi keväänä. :)

      Poista
  11. Hei, onko tästä kokeesta enemmän keskustelua jossain? Viime vuonna keskustelupalstat kävi kokeen jälkeen kuumina, nyt en tunnu löytävän mitään. Olis kiva nähdä ihan konkreettisia vastauksia, joita ihmiset on laittaneet :)

    VastaaPoista
  12. Voisitteko kertoa mielipiteitänne siitä, oliko tilasto-osuus teistä helppo vai vaikea? Mun mielestä se oli yleisesti ottaen helpompi kuin vanhat pääsykokeet, mutten siltikään ehtinyt laskemaan kaikkia tehtäviä ja ainakin pari tyhmää mokaa tuli... Eli vähän jäi huonot fiilikset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni tilasto-osio tuntui myös helpommalta kuin aiempien vuosien kokeissa, mutta aika loppui kesken ja todennäköisesti tuli huolimattomuusvirheitä kiireen takia. Hain kaiken lisäksi maisterihaussa eli tein "vain" tilastot ja aika loppui silti kesken! Voi apua...

      Poista
    2. Tilasto-osuus oli mielestäni selkeä ja osittain aika helppo. Toisaalta kokeesta päästyäni tarkastin pari juttua ja oli siellä pieniä virheitäkin tullut, silti luottavainen olo koulupaikan suhteen :) Kiirettä ei niinkään tullut.

      Poista
    3. Mulla oli aivan sama tilanne, eli maisterihaussa hain ja kiire tuli. En ymmärrä miten se aika meni niin nopeasti!:) Nyt vaan pelottaa, että kuinka korkeat pisterajat on tänä vuonna, koska tosiaan tuntui aika helpolta tilastot... Ja kun piti mennä vielä kiireessä mokaamaankin ihan helppoja juttuja. Ärsyttää!

      Poista
    4. Musta se tilasto-osuus oli aika vaikee siinä mielessä, että tehtäviä oli tosi paljon ja en ite ehtiny tekemään kaikkia. Jätin 2. tehtävän ja 5. tehtävän eli sen yhteenveto ja khii toiseen tehtävän myöhemmäksi ku ei heti tullu mieleen, että mitähä niissä haettiin. En sitte kerennytkään niihin enää palamaan ja ne jäiki tyhjäksi :( En myöskään regressioo ehtiny laskemaan siinä yhessä kohtaa enää ku aika loppu. Kuitenki tuntu et muut meni tosi hyvin nappiin, eikä virheitäkään tullut (en ainakaan itselle halua myöntää :D) mut toisaalta esim ne missä tarkasteltiin niitä T1/T2-mittauksia, niin oli aika taidetta saada niitä lukuja ulos niistä taulukoista ja siihen upposkin hyvä hetki aikaa, enkä 100% menis vannomaan että mun tapa oli se ihan oikee... Eli siis yhteenvetona olin aika positiivinen kokeen kulusta aluks ku katteli muitten keskustelua ja näytti, että moni ei ollut ehtinyt kaikkea tehdä, MUTTA sitten lueskelin tätä kommenttipalstaa ja vaikuttaa että matikka oli kaikista jotenkin helppo ja tuntuu, että oon aika kovasti kussu hommat:D

      Poista
    5. Mulla just sama tunne! Aluksi oli ihan hyvä ja luottavainen olo, mutta nyt hiipii epäillys päälle... Mun mielestä tilasto ei ollut helppo ja kiirekin tuli, joten mokia ja tyhjiä kohtia koepapereissa mukana .

      Poista
  13. Kysymys sinulle, joka olet luottavainen koulupaikan suhteen: ehditkö laskea sen (olisikohan ollut 8. tehtävä) regressio-setinkin? En nyt ihan tarkkaan muista mitä siinä kysyttiin, mutta ainakin yhdessä kohdassa piti kertoa se havaintoyksikkö, jolla oli suurin residuaali. Vai pystyikö sen arvon päättelemään suoraan aineistosta? Joka tapauksessa onnittelut hyvin menneestä pääsykokeesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdin laskea regressiotehtävänkin. Laskin regressiosuoran yhtälön johon sijoittelin arvot ja laskin sen jälkeen kaikkien havaintoyksiköiden residuaalit erikseen, josta selvisi itseisarvoltaan suurin jäännöstermi, sen arvo ja sitä kautta myös se minkä havaintoyksikön se on. Kiitoksia :)

      Poista
    2. Ok, ei voi kuin ihailla :) En olisi itse mitenkään ehtinyt tekemään sitä tehtävää loppuun (sitä korrelaatiokerrointa vähän räpelsin), eli täytyy ilmeisesti treenata myös laskunopeutta, jos seuraavana vuonna on edessä uusi yritys.

      Poista
    3. Mullakin tuo nopeus oli ongelma. Ja siinä kiireessä ja paineessa naputellessa käsikin tärisi niin, ettei tahtonut näppäimiin osua. Ratkaisin ongelman tukemalla käteni pöytään. Mutta kyllä siinä tosiaan kiirettä täytyi pitää :(

      Poista
    4. muistatteko mitä saitte korrelaatioksi, testisuureeksi tai regressioksi?

      Poista
    5. Mulla korrelaatio oli muistaakseni jotain 0,86. Testisuuretta en muista, mutta taisin saada kaikista testeistä reilusti H0:n kaatavan tuloksen.

      Poista
    6. Mäkin sain reilusti h0 kumoavat tulokset, tais olla korrelaatio tosin tota isompi. Oikeilla raiteilla. Sperman vai pearson?

      Poista
    7. pearson, en tosin enää muista, miten se Y-muuttuja oli määritelty.

      Poista
    8. Pännii muuten aikalailla, jos laskin sen korrelaation esim. jonkin näpyvirheen takia väärin, sillä silloin olisi mennyt puolen tunnin työ hukkaan. Nimittäin muistaakseni niitä lukumääriä kullekin taulukon tunnusluvulle (siis niitä "jos A=0, niin B=1 viisi kertaa" jne) ei tarvinnut muuta kuin tuohon tehtävään ja sitten piti tosiaan laskea se korrelaatio ja t-testi sen merkitsevyydestä. Se onkin sitten kiva, kun on laskenut muuten kaiken aivan oikein, mutta sitten tosiaan pieni virhe vaikka siinä, kun on katsonut niitä käppyröitä... niin saakin 0 pistettä :(

      Poista
    9. Ei kun... Sotkin kaksi tehtävää keskenään. Niitä tunnuslukujen lukumääriä taidettiinkin tarvita siinä riippumattomien otosten t-testi -tehtävässä. Pää näköjään yhä solmussa siitä kokeesta.

      Poista
    10. Muistaakseni sain korrelaatioksi noin 0.86, korrelaation testauksesta t-arvoksi 6.488. Regressiosuoran yhtälöksi y=2.98+0.85/86x.

      Poista
    11. Sulla toi pitkäkestoinen semanttinen asiamuisti pelaa :) Ja ihanan tutuilta näyttävät luvut, paitsi regressio, jota en ehtinyt laskea.

      Poista
    12. Itse puolestaan olin muistavinani, että pearson vaatisi riippumattomuutta, joten tein Spearmanin, senkin muistamatta muuttaa muuttujia järjestysasteikollisiksi :D Ei hyvää päivää sentään... Panostin aivan liikaa artikkeleihin laskurutiinin kustannuksella, ja tässä on tulos. No, tästä opitaan ensi vuonna.

      Poista
    13. Spearmaniahan voi käyttää, kun muuttuja on vähintään järjestysasteikollinen. Suhde- ja välimatka-asteikolliselle muuttujalle voi ihan hyvin käyttää Spearmania, ei ole tilastotieteen näkökulmasta väärin. Pearson on lineaarista korrelaatiota varten, spearman monotonista. Kaiken lisäksi Y-muuttujasta oli kerrottu vain sen vaihtelevan asteikolla 0-20, ei sitä, oliko kyseessä järjestysasteikollinen vai mikä muuttuja.
      En tiedä miten kokeentekijät meinaavat arvostella, voi olla että kelpuuttavat vain Pearsonin, mutta spearman ei missään tapauksessa ole väärin.

      Poista
    14. Sen verran vielä, että pitikö siinä regressiotehtävässä laskea selityskerroin eli r^2? Löytyikö se R tai r^2 sieltä kaavaliitteestä?

      Poista
    15. Ei pitänyt, mutta oishan sen saanut laskettua ilman mitään kaavoja. r^2 = r x r

      Poista
    16. Itse sain korrelaatioksi 0,9 ja jotain. Pearsonilla.

      Poista
    17. Sain korrelaatioksi jotain välillä 0,96-0,98. Käytin Pearsonia. Spearman ei varsinaisesti ole väärin, mutta tässä tehtiin kuitenkin samalla regressio, joka vaatii vähintään välimatka-asteikon. Regression perusteella yhteys myös oli lineaarista. Kirjassa sanotaan, että jos muuttujat on vähintään välimatka-asteikolla ja yhteys on lineaarista, kannattaa aina käyttää Pearsonia. Vähintään välimatka-asteikollisuuden voi päätellä kai myös siitä, että y-muuttujasta oltiin laskettu keskiarvoja ja hajontoja, mitä ei saisi tehdä järjestysasteikolle.

      Poista
    18. Minäkin sain muistaakseni 0,96x. Testisuureesta tuli siten aika iso myös.

      Poista
  14. Osasko kukaan laskea sitä testisuuretta, missä piti käyttää riippumattomien otosten t-testiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko se se, missä käyttää koko aineistoa, tehtävä 6? Mulla oli siinä vähän ihmettelemistä, että mistä otan keskihajonnat. Päädyin ynnäämään taulukosta keskihajonnat yhteen painottaen niitä havaintojen määrällä ja jakamalla sitten havaintojen määrällä... Ja mulla ei ole hajuakaan, onko se oikein :)

      Poista
    2. Itse tein ihan samoin. Ja ryhmien n:t oli ilmoitettu tehtävänannossa.

      Poista
    3. Mistä otit muuten sen toisen ryhmän keskiarvon? Itse en ymmärtänyt yhtään, mistä saan sen toisen otoksen/ryhmän keskiarvon ja hajonnan. Kai sen olisi tosiaan jotenkin voinut laskea niistä annetuista keskiarvoista ja hajonnoista? Vai olisiko?

      Poista
    4. Eihän siinä tarvinnut keskiarvoja tai hajontoja. Tai en ole varma mistä tehtävästä puhutte, mutta ainakin niistä jotka oli valinneet B1, piti laskea erot T2 ja T3 väliltä, joten verrannollisten parien t-testi. Erotusten keskiarvo ja sen keskihajonta jaettuna N:n neliöllä.
      Puhunko eri tehtävästä?

      Poista
    5. Se oli eri tehtävä joo. Tää oli se, missä piti verrata kahta eri ryhmää (b=0 ja b=1?). Tunnistin, että siinä piti käyttää riippumattomien otosten t-testiä, mutta en ymmärtänyt yhtään miten ne suureet sen laskemiseksi saisi. :/

      Poista
    6. Niin siis miten ihmeessä sen toisen ryhmän arvot sai laskettua / pääteltyä? Toisen ryhmän näki kuvaajasta, mutta mistä sen toisen (kumpi nyt olikaan b=0 vai b=1)??

      Poista
  15. Mäkin oon nyt kulkenut ilosta epätoivoon ton tilaston suhteen (teinkin vain sen; maisterihaku). Paljon ei mogia voi mahtua mukaan jos sisään mielii. Seuraavaan (ja mulla kolmanteen)hakuun vielä vuosi. Suuri huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli, perustetaan vaikka ensi vuonna maisterihakuluku-/laskupiiri, jos ei nyt natsaa!

      Poista
    2. No mutta hieno idea! Olo tuntuu lyödyltä, koska olen saavuttanut til.matikassa jo jonkinsorttisen tason. Koetilanteessa sitten hermoilun takia alisuoriudun.

      Poista
  16. Nyt kun täällä kerran keskustellaan kokeesta ja Emben delete-nappi ei ole tehnyt tuhojaan, niin uskaltanen itsekin nostaa pari pointtia... Toivottavasti et kovin pahastu, voit kaikin mokomin poistaa tämän jos niin haluat :)
    Ensinnäkin siitä tehtävästä missä piti vertailla b=0 ja b=1 tilanteita. Keskiarvot sai laskettua ja n:t oli tiedossa, mutta hajonnat mietitytti. Ei kai hajontoja voi noin vaan ynnätä yhteen ja sit jakaa havaintojen lukumäärällä kuten keskiarvoja? Vai olisko siinä pelkkien keskiarvojen ja n:n perusteella pitänyt laskea uusi hajonta, mene ja tiedä.
    Toinen vähän outo juttu oli, kun piti laskea viisilukuinen tunnusluku koko aineistosta, mutta kuvassa oli vain b=1, eli 16 havaintoa...
    Kaiken kaikkiaan ei voi kun onnitella kokeentekijöitä, on ne edelleen aika kieroja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :o) Itsekkin tuota juuri mietin, että kohta tuloo Embe ja sanoo murmur ja poistaa kaikki viestit.

      Poista
    2. Siis kertokaa joku, mitä nää viis tunnuslukua olisi olleet. Liukuvia keskiarvoja? Mitä?

      Poista
    3. min, Q1, Md, Q3, max, veikkaisin. En itse kyllä saanut noita laskettua :(

      Poista
    4. Niin, vaikka vanhoja tehtäviä tehdessä ja opetellessa ajattelee et ei ne voi enää keksiä mitään uutta. Sit kuitenkin uudella tavalla joutuu soveltamaan ja päättelemään JA sit odottamaan lähes 2 kuukautta, että ymmärsikö edes sinnepäin!

      Poista
    5. Mä tein liukuvan keskiarvon. Ei siinä kauheesti logiikkaa ollu, mut siitä T1 sai sopivasti ne viis lukua ja aikasarjatkin oli koealueessa.

      Poista
    6. No se viisilukuinen yhteenveto piti laskea vain Y:n arvoista tilanteessa T1 muistaakseni. Niistä lähtötilanteen arvoista ainakin itse laskin nuo luvut (Min, Q1, Med (Q2), Q3, Max).

      Poista
    7. Niin minäkin, mutta sitä vain ihmettelin, että kuvassa oli vain b=1 arvot. Koko aineistossahan oli b=1 ja b=0. Mutta koska esim min ja max arvoja ei ymmärtääkseni olisi voinut muuten laskeakaan kuin sen kuvan arvoilla, niin tuskin se kovin väärin meni.

      Poista
    8. Nuo tunnusluvut kuulostavat järkeviltä, mutta tosiaan arvot sai vaan b1 vastanneilta. B0 olisi pitänyt ottaa siinä huomioon, tunnuslukujenhan piti kuvata koko aineistoa. Hmm, olisikohan ne saanut painottamalla noita keskiarvoja, en tiedä.

      Poista
    9. Tää onki jännä! Koska tosiaan pyydettiin koko aineiston T1 Y-muuttujan tunnuslukuja, eikä niitä siitä kuvasta saa. Onko ketään, joka olis jotenki muulla tavalla osannu laskee noi kvartiilit sun muut ilman sitä B=1 kuvaa? Ja pakko viilata pilkkua, mut eikö kysymyksessä sana tunnusluku ollut ihan yksikössä?

      Poista
    10. Mun mielestä ne B0-joukon arvot sai siten, että vertaili tehtävänannossa kerrottuja A-, B- ja C-muuttujien suhteita (esim. kun A-muuttuja sai arvon A1, niin B0 oli kaksi kappaletta ja B1 kolme kappaletta) siihen ensimmäiseen A-, B- ja C-muuttujien ristiintaulukointiin ajankohdassa T1. Ristiintaulukointiin pystyi sijoittamaan jokaiseen lokeroon, montako B0-havaintoa lokerossa on. Ja kun lokerossa oli kerrottu keskiarvo ja keskihajonta, niin sitä kautta jokaisen arvon pystyi päätteleemään. Esim. siinä oli parissa lokerossa se viiva, ettei keskihajontaa ole pystytty laskemaan, mikä tarkoittaa, että siinä lokerossa on vain yksi havainto (koska keskihajonnan kaavassa nimittäjään olisi tullut n-1=0, eikä nollalla voi jakaa).

      Poista
    11. Itse koitin laskea kvartiileja keskiarvojen avulla ja päättelemällä, montako havaintoarvoa on missäkin luokassa, eihän se tosin oikea tapa ole mutta paras mihin siinä tilanteessa pystyin.

      Poista
    12. Mä laskin myös sen T1 taulukon ja annettujen 0,1,2 lukumäärien avulla jokaisen eri ryhmän frekvenssit. Arvoja oli 26, joten mediaani keskimmäinen arvo, kvartiilit olis varmaan saanut samalla logiikalla. Minimi ja maksimi vaikeampi päätellä, koska nehän oli keskiarvoja, eikä yksittäisiä arvoja tiennyt. Aika haastava ja todella aikaa vievä tehtävä. Jo yksin niiden frekvenssien päättelyyn meni tosi kauan. Ei tietoa miten ne hajonnat olis voinut laskea b1 ja b0 ryhmille.

      Poista
  17. Ehkä mä nyt annan teidän temmeltää täällä rauhassa. :D Täähän menisi ihan kokopäivätyöstä muuten jos syynäisin jokaisen kommentin - yli 3000 katselukertaa nyt kahden päivän aika meinaan!

    VastaaPoista
  18. Mulla on kokeesta tosi epävarmat fiilikset. Osasin kyllä osan tehtävistä tehdä ja artikkelit oli tosi helppoja. Mielessä pyörii koko ajan se, että onkohan mitään mahdollisuuksia päästä, kun ei ehtinyt/osannut tehdä kaikkia tehtäviä

    VastaaPoista
  19. Te, jotka saitte laskettua sen pienimmän residuaalin: muistatteko, mitä saitte tulokseksi? Itse sain muistaakseni ID 17 ja residuaalin itseisarvo oli 4,...jotain

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ID 17 myös, nimikirjaimet oli jotain AR tai AS tai jotain. Residuaali oli mulla pienempi, mutta saattoi mennä päin mäntyä.

      Poista
    2. Juu ID 17 ja residuaali itseisarvoltaan noin 4,2.

      Poista
    3. Eikös siihen vastaukseen pitänyt laittaa itseisarvoltaan suurin arvo, mutta kuitenkin ilman sitä itseisarvoa? itse sain suurimmaksi residuaaliksi -4,14, ja laitoin sen siihen miinuksineen päivineen.

      Poista
    4. ^ Ei hitto, olikohan noin.... Ärsyttää jos tuon takia jää osa pisteistä saamatta. Voi ei!

      Poista
    5. Sain residuaaliksi -1,6 ja jotain desimaaleja.

      Poista
    6. Sain myös noin -1,6 residuaaliksi.

      Poista
  20. Täällä aika pitkälti samat fiilikset kokeesta kuin monilla muillakin. Tehtäviä oli selvästi vähemmän kuin viime vuonna, mikä yllätti positiivisesti. Muutenkin koin kokeen ehkä jonkin verran helpommaksi kuin viime vuonna, mutta aika loppui silti kesken ja tilasto-osiossa oli kyllä kohtia, joilla vedettiin matto jalkojen alta aika tehokkaasti. Ei siis tosiaankaan tarvitse jännittää, pääseekö sisään vai ei.

    Eniten jäi mietityttämään se normaalijakautuneiden muuttujien muuntaminen khii toiseen -jakautuneiksi. Miten ihmeessä se olisi pitänyt ratkaista?

    Embelle kiitokset, että saadaan puida täällä vastauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni jossain kohtaa luki jotain tyyliin et khii toiseen jakauma koostuu yhteenlasketuista normitetuista normaalijakaumista tms. Mä siis vähensin niistä jokaisesta sen odotusarvon ja jaoin keskihajonnalla. Sen jälkeen laskin ne yhteen. En kyllä oo ihan varma onko tää oikee tapa mutta näin mä sen ymmärsin :)

      Poista
    2. Pitikö tuossa tehtävässä ilmoittaa vielä testikaava? Mä tein muunnoksen khii toiseen kuten yhteensopivuustestissä jonka jälkeen summaus. Ja muistaakseni tuo kaavakin piti ilmoittaa.

      Poista
    3. Muistaakseni tuossa khii toiseen -muunnoksessa ei kysytty mitään kaavaa, vain muunnetut lukuarvot. Itse olin ymmärtänyt, että normaalijakautuneiden muuttujien toisten potenssien summamuuttuja noudattaa khii toiseen -jakaumaa. Tämän perusteella yritin muuntaa lukuja, mutta saamani vastaukset eivät mahtuneet vastausruudukkoon, joten tehtävä olisi pitänyt ratkaista jotenkin muuten, mikä tapa on kyllä allekirjoittaneelle edelleenkin täysi mysteeri.

      Poista
    4. Standardoituna noudattavat x2. Eli esim x1=120 -> 120-odotusarvo:keskihajonta. Tiedot oli annettu tehtävänannossa.

      Poista
    5. Miksi arvot piti laskea yhteen? Kirjassahan luki että khii toiseen-jakauma koostuu yhteenlasketuista normaalijakaumista korotettuna toiseen, ei yhteenlasketuista muuttujista..

      Poista
  21. Laitatko Embe jossain vaihees sitä tekstii tästä odotteluvaiheesta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo laitan! Tää viikko on ollut hirmu kiireinen ja laskeudun Prahaan puolen tunnin päästä, joten palaan asiaan ens viikolla. :D

      Poista
    2. Ja ens viikolla Embe kirjoittaa: "prahat loppu, lähettäkää tsekki" :)

      Poista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)