Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

torstai 31. maaliskuuta 2016

Artikkelit julkaistu!

Hei kaikki hakijat ja miksei muutkin psykan artikkeleista kiinnostuneet! Tänään on julkaistu artikkelikokoelma sekä normihaussa että maisterivalinnassa hakeville. Artikkelikokoelma (Hki-Tre-Tku) löytyy TÄÄLTÄ. Otsikoiden perusteella tänä vuonna näyttäisi painotus olevan vahvasti kognitiivisessa ja neuropsykologiassa musiikkitutkimuksella maustettuna. Artikkeleita taitaa olla tänä vuonna ennätyspaljon, mutta onneksi teillä on aiempaa enemmän aikaa perehtyä niihin, kun ne julkaistiin jo nyt. :)

Mitä ajatuksia julkaistusta lukupaketista herää?

EDIT: Teen artikkeleiden työstämisestä myös videopostauksen. :)


Tsemppiterkuin,
Embe

24 kommenttia:

  1. Moikka!

    Ei liity nyt noihin artikkelikokoelmiin, mutta kaipaisin vähän helppii matikan kanssa: en oikein yhtään saa kiinni tosta aikasarjat-kappaleesta ja esim sen sisältämistä tulo- ja summamalleista. Osaatko yhtään sanoa, että mitä tuosta pitäisi osata :D? En tajua noita aikasarjojen esim vaihteluiden laskemista yhtään:D Vähän ehkä tuo regressioanalyysikin tuntuu vielä vähän vieraalta... Olisi kyllä tooosi huippua jos ehtisit vähän valottaa että mitä noissa pitäisi tajuta:D videopostauksen aihetta... 8)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei samaan ongelmaan liittyen, jos joku osaisi kertoa kappaleessa aikasarjat esimerkki 4. sanotaan, että lineaarinen trendi voidaan määritellä samoin kuin regressio analyysissä. No b1 onnistuu, mutta mistä tulee b0??

      Poista
    2. Heips! Mä en ole kyseistä kappaletta lukenut ja mun vanha pääsykoekirja on tällä hetkellä lainassa, niin en osaa valitettavasti yhtään vastata. :/ Meillä ei ole tilaston kursseilla muistaakseni käyty niitä juurikaan läpi. Käy kysymässä vinkkiä tilaston tukiryhmästä, jos sulla on Facebook: https://www.facebook.com/groups/1469151559990237/. :)

      Poista
  2. Melkein alkoi itkettää kun näin artikkelit :D enpä osannut odottaa, että niitä ihan noin montaa olisi... onneksi osa liittyy ededs samankaltaisiin aiheisiin :)

    Huippua, että jaksat tehdä videopostauksia yms. apuja meille! Kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että niissä tulee aika paljon samojakin asioita. :) Kertaus on onneksi aina hyvästä!

      Poista
  3. Jes, videopostausta kaipaillaankin! Olen ehtinyt opiskella vasta puolet artikkelista "aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa" ja alkoi jo mietityttämään että mitähän pitäisi osata? Mahdollisimman paljon tietenkin, mutta jos on pakko rajata niin miten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moips, en ole kyseistä artikkelia vilkaissut, mutta kehottaisin aloittamaan ns. "suurista linjoista" ja syventämään osaamista sitten sen mukaan, miten on aikaa. :) Ei kannata heti suinpäin rynnätä opettelemaan kaikkia uurteita ja poimuja ja pikkuosasia, vaan ota eka just isot kokonaisuudet haltuun. En tiedä vastasiko tämä nyt yhtään kysymykseesi. :D

      Poista
  4. aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa toiminnoissa... aivojen hämmentävät pyörteet kognitiivisessa helvetissä, sanon minä

    VastaaPoista
  5. Onko sun mielestä yksi vapaapäivä viikossa liikaa ottaen huomioon, että on puolet tilaston kirjasta opiskelematta ja artikkeleitakaan en ole vielä täs muutamassa päivässä ehtinyt lukea paljon? Aikaahan ei oo enää hirveesti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!

      En ole Embe, mut oon ite sitä mieltä, et sun kannattaa ehdottomasti pitää yksi vapaapäivä viikossa, jotta saat välillä levättyä ja vähän palauduttua kaikesta opiskelusta. Luulenpa, että säännöllisillä lepopäivillä on lähinnä positiivisia vaikutuksia sun oppimisen kannalta. Jos paahdat joka päivä aineistoja ja tilastoja väsyt vaan turhaan ja sun suorituskyky laskee sen vuoksi. Joten säännöllinen lepo ja rentoutuminen on lähinnä suositeltavaa :)

      Henriikka

      Poista
    2. Komppaan jo aiemmin vastannutta eli yksi vapaapäivä viikossa on ehdoton minimi mun mielestä! :) Toki pitää muistaa pitää esim. illat vapaana eikä paahtaa koko aikaa, minkä on hereillä. Muuten tulee herkästi ylimääräistä stressiä ja kuormitusta, joka tosiaan heikentää suoriutumista. Lepopäivinä (muista myös nukkua kunnolla!) aivot prosessoivat tietoa ja sulattelevat opittuja asioita, joten lepopäivät on erittäin tärkeitä asioiden oppimisen ja muistamisen kannalta. :)

      Poista
  6. Oon lueskellu sun blogia jo pidemmän aikaa, ja päätin nyt vihdoin tulla kiittämään sua hyvästä ja hyödyllisestä blogista! Kaukana Etelä-Suomen valmennuskursseista asuvana opiskelijana arvostan tosi paljon sitä, että jaksat auttaa ja kannustaa meitä hakijoita ja on edes joku paikka, mistä saa ulkopuolistakin tukea :) Osaat myös kirjoittaa elävästi ja sun videopostaukset on kiinnostavia!

    Kysyttävääkin ois sen verran, että missä järjestyksessä noi artikkelit kannattaa sun mielestä käydä? Suoraan listan aakkosjärjestyksessä vai jotenkin teemoittain? Yritin ryhmitellä niitä vähän neurojuttujen/kognitiivisten/musiikin perusteella, mutta rajat tuntuu aika liukuvilta enkä oikein tiedä mistä aloittaa.

    Lisäks kuulun myös siihen ensikertalaisten joukkoon, joka aloittaa lukemisen vasta nyt kirjoitusten jälkeen. Onko artikkeli per päivä sun mielestä sopiva vauhti? Samalla lasken siis tilastomatikkaa ja luen ton tutkimustyöoppaan. Sillä vauhdilla saisin kaikki luettua vappuun mennessä (ja jäis vähän aikaa pelkkään kertaamiseen ja vanhoihin kokeisiin), mutta en tiedä pitäisikö noita lukea useampi päivässä vai paneutua kerralla yhteen. Mitä mieltä sä oot?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Sofia ja kiva jos blogistä on ollut iloa ja apua! :) Ryhmittely saattaa olla näiden artikkelien kohdalla haastavaa, mutta toi sun alustava suunnitelma kuulostaa ihan hyvältä. Ryhmittely varmasti myös selkiytyy sitten, kun artikkelit on kerran silmäillyt/lukaissut läpi. Mä itse aloittaisin varmaan itseä eniten kiinnostavasta artikkelista, niin tulee sellainen hyvä meininki päälle! :) Periaatteessa sillä ei ole mitään väliä, missä järjestyksessä ne käy ja ryhmitteleekö edes, mutta itse tein sillä tavalla ja jokin toinen tapa voi sopia sulle.

      Artikkeli tai kaksi per päivä kuulostaa mun mielestä oikein hyvältä! :) Mä suosittelisin tekemään ehkä niin, että varaa osan päivistä pelkästään artikkeleilla ja osan tilastoille, niin voi keskittyä päivän aikana vain yhteen asiaan. Se on tosi kuormittavaa jos joutuu ahkeran artikkelien lukemisen ja työstämisen jälkeen vaihtamaan täysin tilastoihin. On paljon tehokkaampaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja sit ei tarvi myöskään stressata siitä, että "ainiin, pitäisi sitä matikkaakin lukea". Eli ehdottomasti suosittelisin tekemään lukusuunnitelman, että mitkä päivät on pyhitetty tilastoille ja mitkä artikkeleille. :) Tästä puhun myös tulevassa videopostauksessa!

      Poista
    2. Voi ei, minä olin kuvitellut, että artikkelit olivat jossakin suositellussa lukemisjärjestyksessä, kun esim. musiikkiartikkelitkin olivat melkein kaikki peräkkäin. En siis edes huomannut, että ovat aakkosjärjestyksessä... No, eipä mitään, tulevat ne näinkin luettua :)

      Poista
  7. moi! jos teet videopostauksen niin voisiko siinä käsitellä myös sitä, pitääkö esim. aivojen osista muistaa myös latinankieliset nimet vai riittääkö suomiversiot? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Mä veikkaan vahvasti, että suomenkieliset nimet riittää. :) En oo toki satavarma, mutta luulisin näin!

      Poista
  8. Herra jumala ku tuol luetellaan tarkasti mitä dopamiinin vähäisyys ja runsaus tekee, samoin et mitä tapahtuu asetyylikoliinin, serotoniinin ja noradrenaliinin kohdalla... no pitääkö ne kaikki oikeesti muista ? :O ku tuntuu mahdottomalta lähtee opettelemaan niitä oireita kun jokaisessa on monta samaa oirettaa arrrrrrrr D: toivoton olo! En mä ehdi näin monta artikkelia kovinkaan yksityiskohtaisesti sisäistämään ennen koetta ku matematiikkakin on niin alussa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän niitä kukaan voi kaikkia millään muistaakaan. :) Lähde liikkeelle siitä, että mitkä välittäjäaineet mainitaan useaan kertaan ja opettele eka niiden vaikutukset. Serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini ovat ne tavallisimmat välittäjäaineet, joihin törmää, joten ehkä kannattaa ne opetella ensisijaisesti! Muista kuitenkin lueskella omaan tahtiin eikä kannata panikoitua, vaikka tilastot eivät olisikaan ihan hallussa. :)

      Poista
  9. Ainiin ja kun tässä on myös semmosia lauseita ku esim mitän nyt luen: "aivorungon läpi kulkevat motoriselta aivokuorelta selkäytimeen laskeutuvat motoriset radat ja selkäytimestä pikkuaivoihin ja talamuksen kautta aivokuorelle nousevat sensoriset radat" niin on kyl ihan toivoton olo ku koko artikkeli on pelkkää tämmöstä toisinaan hyvinkin irrallista faktaa täynnänsä!!!!! ;/ voiko tätä mitenkään muka oppia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua itseä auttaa, että piirrään kuvia noista radoista ja väritän osia aivoista. Näin pystyy paljon helpommin hahmottamaan, että missä mitäkin nyt oikeasti tapahtuu. :) Googlettamalla löytyy tarpeeksi simppeleitä aivokuvia, joihin mahtuu itse piirtelemään. Tuollaiset asiat kuulostavat varmasti kamalalta, kun niitä lukee ekaa kertaa, mutta ei kannata lannistua! Se oikeasti muuttuu helpommaksi. :)

      Poista
  10. Moi! Siis nyt vähän ahdistaa ja hämmentää kun ei meinaa tajuta :( Osaisitko sinä Embe, tai joku muu ystävällinen sielu, auttaa? Eräässä artikkelissa puhutaan efektikoosta. Sanotaan, että efektikoon muutosta tarkasteltaessa koeryhmä on ottanut kiinnii kontrolliryhmää yhden keskihajonnan verran. Mutta siis kenen keskihajonnan? Tarkoitetaanko koe- vai kontrolliryhmän keskihajontaa? En tiedä onko tällä käytännössä valiä, mutta hämää se silti.. Toinen ihmetyksen aihe: onko kumulatiivinen normaalijakauma = normaalijakauman kertymäfunktio? Tästä asiasta puhutaan psykofysiikan artikkelissa, joka on kyllä ihmetyksen aiheita pulloillaan... Kiiiitos jos joku pystyy auttamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, voin auttaa! Artikkelissa ei selitetä efektikoon määritelmää, eikä termi toistu muissa artikkeleissa. Lisäksi myöskään tilastomatematiikan kirjassa ei ole selitetty efektikokoa. Näin ollen voi päätellä, ettei sitä käsitettä tarvitse ymmärtää pääsykokeen kannalta. Sen sijaan efektikoosta kannattaa muistaa vain, että tutkimuksessa se kasvoi ja oli suuri. (Efektikoon kaava tosin menee jotenkin näin: Interventioryhmän keskiarvo - kontrolliryhmän keskiarvo jaettuna populaation keskihajonnalla.

      Psykofyysikan artikkelista en muista missä siinä puhuttiin kumulatiivisesta normaalijakaumasta, mutta älä kiinnitä siihen turhaan huomiota, koska sitäkään ei siinä avata enempää.

      Poista
    2. Kiitos paljon vastauksesta! Olet oikeassa; ei pidä takertua kokeen kannalta epäolennaisiin asioihin. Sitä tavaraa vaan on niin paljon ja kokeessa kysymyksiä laidasta laitaan, niin iskee kyllä paniikki aina välillä kun tuntuu että liikaa on niitä kohtia,mitä ei hahmota. Pitää yrittää fokusoida oikeasti tärkeisiin asioihin. Kiitos vielä vastauksesta!

      Poista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)