Heippati hei! Sain nyt kuvattua videopostauksen ja pahoittelut, että se tökkii pari kertaa. Mun kamera ja muistikortti eivät olleet yhteistyöhaluisia. :D Videonpituus on puoli tuntia, tuli ehkä vähän turhan pitkä! Yrittäkää olla välittämättä mun lähes patologisista kulmakarvojen liikehdinnästä.
Videon pääsette katsomaan TÄÄLTÄ.
Terkuin,
Embe
Oi ihanaa, tästä oli paljon apua! :>
VastaaPoistaKiitokset asiantuntevasta postauksesta, siitä oli paljon hyötyä! Hyvä sinä!
VastaaPoistaSelitit varmaan parasta kiintiöintiä selittäessäsi kiintiöotannasta? Eikös paras kiintiöinti liity ositettuun otantaan (jossa siis tarkottaa ihan eri asiaa)?
VastaaPoistaTotta! Sattuipa mulle melkoinen moka, kun ajattelin koko ajan kiintiöotantaa. Parhaalla kiintiöinnillä viitataan kun ositteen ominaisuuksiin ei havaintoyksiköiden! Mä ymmärtäisin kuitenkin asia niin, että kun puhutaan esim. ositteiden homogeenisyydestä(=samankaltaisuudesta), niin tulisi ottaa huomioon, että kaikki ositteet ovat keskenään samankaltaisia, eikä jossain ositteessa ole vaikkapa vain naisia. Lisäksi siinä otetaan huomioon ositteiden koot, joiden olisi olla suurin piirtein yhtä suuret, jolloin jokaisella ositteella/havainnolla olisi yhtä suuri mahdollisuus päästä mukaan lopulliseen otokseen. Tämä on kyllä kieltämättä mullekin aika epäselvä juttu, mutta en usko, että tällaista kysytään pääsykokeissa. :o Pahoittelut vielä, että sekoilin kysymyksen kanssa ja puhuin aivan eri asiasta, mistä oli tarkoitus!
PoistaKiitokset vinkeistä! Kerrot videopostauksesta, jossa purat auki isojen eksponenttien ja kertomien laskemista palikkalaskimella. Blokistasi en kuitenkaan sellaista löytänyt, voisiko saada siihen vielä linkin? :)
VastaaPoistaTässä linkki korrelaatiopostaukseen: http://suuntanapsyka.blogspot.fi/2013/01/vinkkivideo-helpoin-tapa-laskea.html. Laskin vinkkiä löytyy jostain 4:30 kohdalta. :)
PoistaEikö teidän avoimen ruotsin kurssilla ollut puhumista? :)
VastaaPoistaKyllä pitää kaikilla kursseilla olla, sillä kurssisuorituskin muodostuu kahdesta osasta: suullisesta ja kirjallisesta taidosta, ja molemmat ovat pakollisia. Se on sitten opettajakohtaista miten se järjestetään: joillakin kursseilla on pari- tai pienryhmäkeskustelu, joissakin pitää pitää jopa esitelmä.
PoistaSellainen henkilö, joka ei ole käynyt koulua suomeksi (eli on ollut ulkomailla tai käynyt Suomessa IB-linjan) ei joudu lukemaan ruotsia, mutta ruotsin kielen muodollisen taidon puute voi estää viran saamisen. Siksi se ruotsi kannattaa suorittaa, vaikka pakkoa siihen ei olisi, etenkin alalla, jossa suuri osa työpaikoista on kunnallisia. Virkamiesruotsin suorittaminenhan ei todellakaan tarkoita sitä, että voisi todellisuudessa hoitaa työasiat ruotsiksi, vaikka olisi vähän vähemmän vaativa alakin kuin psykologia.
Olihan siellä. :) Meillä suullinen koe hoidettiin pienryhmäkeskuteluna (3 henkilöä) ja se oli oikeasti tosi simppeli, kesti ehkä 10-15 minuuttia ja tärkeintä oli, että saa suunsa auki ja sieltä putoilee jotain ruotsinkielisiä sanoja! Puhumista harjoiteltiin myös kaikilla kurssikerroilla pienryhmissä. Kirjallisessa kokeessa oli muistaakseni referaatti, mitä oli myös harjoiteltu kurssin aikana. :)
PoistaPostaanpa nyt tännekin (postannut jo varjovalmennuksen foorumille, suomi24:ään sekä näille sivuille viime vuoden koetta käsittelevän jutun kommentteihin).
VastaaPoistaEli osaako joku vastata:
(koe 2014, tehtävä 2, kohta 2D). Miksi ihmeessä tulee t-testi, vaikka otoskoko on peräti 729?!
Hei onko täällä muuten ketään Tampereelta joka haluaisi yhdessä valmistautua tämän kevään pääsykokeisiin? :-)
VastaaPoistaMoikka! Mä oon Tampereelta. Ootko valmennuskurssilla? Missä vaiheessa olet matikan kanssa? Terkuin enymmärrätätämatikkaa :D
PoistaHei jes siistiä! En ole tänä vuonna millään valmennuskurssilla. Mutta ymmärrän matikkaa ja sain siitä hyvät pisteet viime vuoden valintakokeessa, joten autan kyllä mielelläni, jos tarvitset apua :>
PoistaOsaisko joku mua paremmin matematiikan kieltä ymmärtävä selittää vuoden 2002 tehtävää 2.2.? Siinä sanotaan esimerkiksi, että havainto H1 saa muuttujalla x1 arvon 1 ja tulkitsin sen niin, että mun on laskettava esimerkiksi b1 x x1 = 1 eli 2.96 x x1 = 1 eli x1 = 0.338. Toi lause kuitenkin tarkoitti, että x1 = 1.
VastaaPoistaHirvee paniikki iskee kun nuo vanhat valintakokeet tuntuu aivan liian vaikeilta vieläkin, vaikka tämä on toinen kevät kun aherran tilastojen parissa. Onko sulla vinkkiä miten alkaa pureutumaan noihin koetehtäviin? Holopulkin tehtävät liian lällyjä verrattuna noihin. Mulla on Valmennuskeskuksen valintakoekirja, jossa kokeita alkaen vuodesta -97. Muistatko oliko sulle jonkin vanhan kokeen tekeminen erityisen avartavaa / hyödyllistä? En kerkee varmaan tehdä kaikkia noita kokeita ja ärsyttää kun en tiedä mihin kannattaisi aikaa käyttää, koska mulla menee tosi paljon aikaa vaikeisiin tehtäviin. Tilastollinen testaaminen, korrelaatiot ja regressio ei tunnu ongelmalliselta vaan noi kaameat pelitodarit jne. Samoin jos tehtävänantona on hirveen pitkä selostus.
VastaaPoistaMoikka ja pahoittelut, että vastaan vähän viiveellä! Mullekin ne tehtävät oli alkuun tosi hankalia ja aluks joutu ihan kylmästi katsomaan vastauksista vinkkiä, että miten pitää edes lähteä liikkeelle. Kyllä se muutaman ekan tehtävän jälkeen lähtee paremmin käyntiin ja ei kannata tosiaan olla huolissaan siitä, että aluksi tukeutuu ratkaisuihin, sitä kautta kuitenkin oppii myös. :) Kunhan ei vain vilkaise suoraan koko vastausta, vaan katsoo alun ja tekee itse saman ja lähtee sitten uudestaan pohtimaan, etä mites tästä eteenpäin. En muista mitään yksittäisiä tehtäviä, mutta viime vuoden kokeen perusteella ei kannata skippailla niitä pelitodaritehtäviä. :D Jos tuntuu, ettei ehdi tekemään kaikkia, niin kannattaa aloittaa uusimmista tehtävistä ja tehdä niin pitkälle kuin ehtii.
PoistaHei kuule osaisitko vastata tälläiseen: Kuvitellaan tilanne, että alin pistemäärä jolla pääsisi sisään sekä Turun että Tampereen yliopistoihin Psykaa lukemaan olisi sama 60 pistettä (heittona vain). Ensimmäisellä hakusijalla olisi Turku ja toisena Tampere. Saisin esim. 65 pistettä pääsykokeesta, jolloin tulisin kutsutuksi Turun soveltuvuuskokeisiin. Mokaisin kuitenkin haastatteluosuuden niin, että Turun ovet eivät aukeaisi. Pääsisinkö silti saamillani 65 pisteillä nyt Tampereen yliopistoon?
VastaaPoistaKyseinen asia on mulle epäselvä enkä ole löytänyt siihen mistään vastausta, toivottavasti sä tai edes joku muu kommentoija osais avata tätä mulle hieman?
Moikka! Kysyin asiaa yhdeltä kokeentekijältä ja hän sanoi, että asia on juuri noin. :) Jos Turku on ollut ykkösenä ja soveltuvuuskokeet menevät penkin alle, niin pääset sitten Tampereelle jos sun pisteet ovat riittäneet sinnekin. :)
PoistaMulla on vaikeuksia tän nelilaskimen kanssa! Miten tällä muka saa laskettua näitä neperin lukujakin isoilla eksponenteilla?! :D Apua. Et jos on esim. e-15.
VastaaPoistaNeperin luvuista on yleensä ollut taulukko kokeessa, ei siitä kannata olla kovin huolissaan. :) Mä en ihan tarkkaan muista, miten negatiivisten eksponenttien kanssa toimittiin (niitä ei kai perus nelilaskimella saa laskettua, koska ei ole potenssinäppäintä), niin jos haluat olla varma sen ratkaisemisesta ilman taulukkoa, niin kannattaa varmaan vilkaista jotain lukion matikan kirjoja, niistä vois löytyä vastaus. :)
PoistaSanoit videolla, että laskimessa on vain +-/* ja neliöjuuri, mutta pääsykoevaatimuksissa sanotaan, että "Laskimessa on neliöjuuri- ja muistitoiminnot.". Onko laskimessa siis ans-toimintoa vai ei? Joidenkin laskujen laskeminen nelilaskimella tuntuu aivan mahdottomalta ilman ansia. :/
VastaaPoista