Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

torstai 26. maaliskuuta 2015

Jo graduttaa

Heippa ja kivoja uutisia! Sain tänään gradupaikan ensi syksyksi, wuhuu! Menen THL:n yhteen projektiin tekemään gradua todennäköisesti koulukotinuorten myöhemmästä rikollisuudesta. Tarkemmin en tosiaan aihetta vielä tiedä, kun asiasta sovittiin vasta tänään. :D Oon ihan superinnoissani ja kandityökin sai tästä uutta potkua! Kirsikkana kakun päällä on vielä se, että pääsen kirjoittamaan graduaiheesta englanninkielisen kv-artikkelin. :) Oon kyl tosi mielissäni tosta paikasta ja täytyy vielä kysyistä kandiohjaajalta (joka puhui itsensä myös graduohjaajakseni jo vuoden vaihteessa), että onko hänellä ok jos on mun toinen ohjaaja. Jos gradun tekee jossain muualla kuin psykan laitoksen tutkimusryhmässä, niin pitää olla laitoksen puolelta myös yksi ohjaaja. :) En kyllä haluaisi päästää mun kandiohjaajasta irti, hän on huipputyyppi ja melkoinen tilastovelho kuulemani mukaan.

Eipä mulla muita kuulumisia tällä kertaa, palaan kandin jyystämisen pariin. :)


Innostusterkuin,
Embe

7 kommenttia:

  1. Moi! Olen hakemassa tänä vuonna lukemaan psykologiaa ensimmäistä kertaa ja hakujärjestykseni on 1. Jyväskylä ja 2. Turku. Löysin valmennuskeskuksen sivuilta tällaisen: "Opiskelijaa ei kutsuta haastatteluun ja ryhmätilanteeseen, mikäli hän on asettanut Turun yliopiston 2. tai 3. sijalle ja hänet hyväksytään 1. tai 2. hakukohteeseen." Tarkoittaako tämä siis, että mikäli minut hyväksytään Jyväskylän soveltuvuuskokeeseen, mutta saisin myös tarpeeksi pisteitä Turun soveltuvuuskokeisiin, niin en saa silti kutsua Turun soveltuvuuskokeisiin? Eli jos pääsen Jyväskylän soveltuvuuskokeeseen, niin joudunko automaattisesti unohtamaan Turun? Toivottavasti ymmärsit mitä yritin selittää ja kiitos jo etukäteen :-)

    Ps. Tsempit graduun, toivottavasti itselläkin se edessä parin vuoden päästä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hakujärjestys tässä tapauksessa koskee vain samapääsykokeisia Helsinki, Turku ja Tampere, eli ei liity sinuun mitenkään.

      Kerrottakoon kuitenkin, että Turkuun ei tule kutsua, jos se on (näistä kolmesta) sijalla 2 tai 3 ja pisteet riittävät ylemmäs. Toimii myös toisinpäin: jos hakee ykkösenä Helsinkiin/Tampereelle ja kakkosena Turkuun, kutsun kolahtaminenen tarkoittaa sitä, että Helsingin/Tampereen ovet eivät auenneet. Varasijalle päässyt kutsutaan haastatteluun kyllä. Kutsutta jääminen siis tarkoittaa joko sitä, että ovi aukesi ylemmäs tai vaihtoehtoisesti pisteet eivät riitä kumpaankaan vaihtoehtoon.

      Poista
    2. Moi! Aloin tässä lukemaan sun blogin alkupään tekstejä uudestaan, kun aloitin n. viikko sitten oman pääsykoetaisteluni. Oon siis tän kevään ylioppilas.
      Nyt kun oon kirjottanu ja saanu alustavat pisteet (LEEM, viime syksyn tulosten kanssa), ja kaikki on vähintään tavotteessani ja kaikki paitsi yks tavotteen yli, niin oon aika positiivisella asenteella pääsykoeurakan suhteen: Kovalla työllä voi saavuttaa sen mitä tavottelee. Nyt pitäs vaan kirjotusväsymyksen kaa saada ittensä pakotettuu siihen kovaan työhön... Tuli alotettuu ehkä liian löysästi, en tiä ehinkö tätä matikkaa käymään läpi ennen artikkelien julkaisemista...
      Aattelin kysyy, et tiedätkö opiskelijakavereistasi montaakaan, jotka ois jo abivuonna hakiessaan päässy sisään? Lisäks kiinnostais sun yo-tulokset, jos viittit kertoo :D ja mitä aineita kirjotit?
      Eiks ollutkin niin, että sä pääsit sisään pääsykoekiintiössä? Paljon sun yo-lähtöpisteet sit oli? Kun mietin, et onko oikeesti saatava ne 110/110 et niillä on jotain väliä :o
      Taisi muuten olla niin, että matikkaosuudesta pääsykokeessa on pakko saada väh. 20 pistettä, että pääsee sisään. Osaisitko kertoo, minkä tasosta osaamista tohon pistemäärään tarvitaan (artikkeleistahan ois tos tapaukses siis pakko saada 50/50..) riittääkö perusteet vai onko pakko osata jo syventävämpää? Ja mitä aihealueita kokeessa painotetaan, varmaan enemmän loppupään lukujen asioita? Kattoisin ite vanhoja kokeita, mutta koska oon vasta nelosluvussa, niin en varmaan hahmottaisi vielä, mitä osaamista niissä testataan.
      Ja vielä sellanen kysymys, että onko tilastomatikan tehtävistä mahdollista raapia kasaan muutama piste vaikkei ymmärtäisikään, mitä kysytään. Siis jollain tavalla alottaa tehtävä, joka on melkeen aina sama tai jollain. Esim. samalla tavalla kun lukion kemiassa saa pari pistettä jo sillä, että merkitsee paperiin suureet, joilla lasketaan (pisteitä siis, vaikkei lopulta osaisikaan laskea niillä suureilla).
      Huh, mikä kysymysmäärä! Tarkotus oli tulla kysymään vaan yhtä asiaa, mutta jotenkin lisää kysymyksiä vaan tuli mieleen toinen toisensa perään :D Oisin superilonen ja kiitollinen, jos jaksaisit vastata kaikkeen!
      Kiitos, kun pyörität tätä blogia! Tää on ollu tosi tärkee mulle sen tutkimisessa, onko psykologia oikeesti se mitä haluan opiskella (on!) ja motivaation vahvistamisessa/ylläpitämisessä :)
      (Vielä viimenen kysymys tuli tässä lopuksi mieleen. Ite aion opiskella psykologian aineenopettajaksi, mutta netissä kaikki tuntuvan puhuvan vain psykologiksi valmistumisesta (tietty itekin siis oon psykologi sit ku valmistun eiks nii? Mutten tee psykologin töitä..), niin onko psykanopiskelijoiden joukossa jotenkin epätavallista haluta opettajaksi? Tiiätkö esim ite ketään, jolla ois tää sama haave ku mulla? Montako?)

      Poista
    3. Apua, yritän vastata kaikkiin. :D

      Kyllä meillä on aina muutamia ihmelapsia, jotka ovat päässeet ekalla yrityksellä sisään suoraan lukiosta. Suurin osa pääsee kuitenkin toisella tai kolmannella hakukerralla, ei sitä välivuotta kannatta oikeesti pelätä jos sen osaa käyttää hyvin. :) Munkaan opinnot ei oo viivästynyt yhtään (päinvastoin!) verrattuna niihin, jotka pääsi sinä vuonna, kun mä kirjoitin. Mä kirjoitin lyhyen matikan (E), äikän (E), psykan (E), terveystiedon (L), enkun (C) ja ruotsin (C).

      Mä pääsin loppujen lopuksi sisään kuitenkin yhteispistekiintiössä, koska sain pääsykokeesta sen verran korkeat pisteet (88), että se nosti mut keskinkertaisilla lähtöpisteillä kuitenkin sinne kiintiöön. En muista tarkalleen paljonko mun lähtöpisteet oli (ehkä 85-90), mutta olin kirjoittanut vähän vääriä aineita lähtöpisteiden kannalta. :D Esimerkiksi lyhyt matikka laski pisteitä reippaasti ja terveystiedosta ei ollut mitään iloa. Periaatteessa pitäisi saada aika kovat lähtöpisteet, jotta niillä pystyisi kompensoimaan koemenstystä. Onneksti kuitenkin 40% otetaan Helsinkiin pelkän kokeen perusteella, joten yo-tulokset eivät ole mikään este sisään pääsylle. :)

      Tilasto-osuudesta piti mun mielestä saada vähintään 10 pistettä, että voi edes teoriassa päästä sisään. Todellisuudessa se on kyllä yli 20 varmaankin. Suoria pistemääriä on vaikea antaa suoraan, koska ne skaalataan kokeessa parhaiten menestyneen mukaan niin, että paras saa 100 pistettä. Perusteet eivät riitä kokeessa oikein mihinkään, koska tehtävät on tosi soveltavia, joten pisteiden saamiseksi tarvitaan syvempää ymmärrystä eikä esim. pintapuolista ulkoa opettelua. En osaa sanoa tarkkaan, mitä asioita kokeessa painotetaan, mutta kyllä siellä joka vuosi on ollut todennäköisyyksiä, korrelaatioita, testejä ja regressiota eli juurikin niitä loppupään juttuja.

      Mahdollisia hajapisteitä saa toki jos on jotain käryä, mitä pitäisi lähteä tekemään. Esimerkiksi hypoteesien asettamisesta ja oikean testin tietämisestä saa jo jotain pisteitä. Pelkillä hajapisteillä on kyllä varmaan aika mahdoton päästä sisään, joten kyllä osan tehtävistä pitäisi mennä melkein täysin oikein. Artikkeliosuus on myös tosi vaikea, en tiedä saako siitä kukaan täysiä pisteitä, joten sen varaan ei kannata laskea!

      Psykologiksi valmistuu, kun on käynyt puolen vuoden harjoittelun, tämä oikeuttaa laillistetun psykologin ammattinimikkeeseen. Mikäli harjoittelua ei suorita, niin sitten tutkinto on filosofian maisteri pääaineena psykologia. Kyllä meillä muutamia taitaa olla, joita opetuspuoli kiinnostaa, mutta ei hirveästi. Psykan opettajat tulee pääosin varmaan teologiselta puolelta, jossa saa suoraan sivuaineeksi psykan. Jos opettajaksi mielii, niin pitää lukea vähintään 60op pedagogisia opintoja. Suurin osa kyllä psykaa lukevista haluaa nimenomaan psykologiksi. Olis kuitenkin tärkeää saada psykan opettajaksi myös niitä, jotka ovat lukeneet pääaineena psykologiaa! Se osaaminen on ihan erilaista kuin esimerkiksi teologisesta tulleilla.

      Pääsykokeiden kanssa ei kannta hosua, koska ne on tosi vaativat. Ei siis kannata olla huolissaan siitä pääseekö ekalla yrityksellä sisään, koska koe tosiaan vaatii syvempää osaamista ja opitun soveltamista. Moni tarvitsee useamman kuukauden pääsykoeurakkaan. Tsemppiä lukemiseen ja laskemiseen! :)

      Poista
    4. Ainakin muilla aloilla aineenopettajaksi valmistuminen vaatii kaksi opetettavaa ainetta. Toisesta aineesta luetaan syventävät opinnot (yhteensä 90 op plus gradu, se on aineenopettajien koulutusohjelmassa 20 op, muilla opiskelijoilla 40 op) ja toisesta aineopinnot (yhteensä 60 op) ja päälle ne pedagogiset opinnnot (60 op).

      Lisäksi kannattaa huomata, että pelkkä psykologia ei tuo riittävästi opetattavia tunteja, sillä kursseja on tarjolla vain puolisen tusinaa, eikä sitä ole tarjolla yläasteella - suurin osa lukioista kun yhä on yläasteiden yhteydessä. Toinen aine on vapaavalintainen, mutta aika usein se on katsomusaine tai filosofia. Yhtä hyvin se kuitenkin voi olla vaikka mantsa. Sitä en osaa sanoa millainen kysyntä erikoisilla aineyhdistelmillä on.

      Poista
    5. Kiitos Embe kattavasta vastauksesta! Ja ano, kiitos myös sun vastauksesta. Tiiän et kannattaisi olla myös toinen opetettava aine, mutta ne mitä psykaan yleensä yhdistetään (uskonto, et, filosofia) ei oo mikään oikeen mun juttu, enkä tiä pystyisinkö opiskelemaan niitä, saatika sitten opettamaan muille n. 40 vuotta. En haluais työstäni kuitenkaan epämiellyttävää. Kuitenkin esim. mun lukion psykanopella ei oo toista opetettavaa ainetta, eikä kaikilla muillakaan opettajilla meiän koulussa. Koulu tosin on iso, päälle 700 opiskelijaa.
      Kaksoiskelpoisuutta oon miettiny... Eli luokanopettajan pätevyyttä siihen kans

      Poista
    6. Sen verran voisin lisätä tuosta filosofian maisterin tutkinnosta, että syventävän vaiheen opinnot eroavat PsM-tutkinnosta paitsi harjoittelun myös ammattikäytäntö-kurssien puuttumisella. Vastaavasti teoriaopintoja suoritetaan enemmän niin, että 120 op täyttyy. Tässä vielä linkkiä tutkintovaatimuksiin: http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/vaatimukset/2012-2015/psykologia.pdf

      Poista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)