Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Kysymyksiä pääsykokeista?

Moikka! Ajattelin, että voisin tehdä pitkästä aikaa postauksen pääsykokeista ja päätinkin päästää teidät nyt ääneen. :) Voitte laitella tähän alle kysymyksiä pääsykokeisiin liittyen tai jos haluatte, että kävisin vaikka jonkun tilaston jutun läpi, mikä tuntuu epäselvältä. Mulla ei harmi kyllä oo aikaa perehtyä yksittäisiin tehtäviin, mutta jos tuntuu siltä, että HoloPulkki on jäänyt jonkin asian avaamisessa puutteelliseksi, niin voisin yrittää vaikka jotain sellaista selittää. :) Kysymyksiä voisin ottaa vastaan sunnuntaihin 1.3. asti ja sit seuraavalla viikolla, kun on väliviikko, voisin kuvata videopostauksen ja käydä kysymykset läpi. Miltä kuulostaa? :) Toki saa heittää kysymystä myös psykan opiskeluun liittyvistä asioista jos siltä tuntuu!

Terkuin,
Embe

22 kommenttia:

  1. Jee kiva että teet tällasen postauksen! Nyt tulee mieleen pari kyssäriä:
    1) Kun pääsykokeissa on käytössä vain nelilaskin, niin kannattaako HoloPulkista laskea sellaisia tehtäviä joiden ratkaisemiseen tarvitsee logaritmeja tai pitkiä summalauseita (nelilaskimella toki mahdollisia laskea mutta raastavan työläitä ja aikaavieviä). Olisiko näitä tehtäviä fiksua laskea funktiolaskimella tai Excelillä vai voiko kyseiset tehtävät jättää ihan huoletta laskematta ja keskittyä mielummin esim. vanhoihin pääsykoetehtäviin?
    2) HoloPulkissa kuten myös Psykologian tutkimustyöoppaassa on jonkin verran nimiä (esim. kaavojen tai teorioiden keksijöitä tms.) ja joissain myös vuosilukuja, luuletko tarvitseeko näitä opetella?
    Kiitos tästä blogista ja siitä että pyytettömästi autat ja neuvot meitä :)

    VastaaPoista
  2. Millon lukeminen kannattaisi aloittaa? (Ensi vuonna siis vasta hakemassa)
    Mikä auttaa jaksamaan raskaassa luku-urakassa, riittikö sulla vain ajatus opiskelupaikasta?

    VastaaPoista
  3. Silloin kuin luit itse pääsykokeisiin, osasitko laskea kaikki tehtävät vai oliko jonkun tyyppisiä joita et osannut? Mulla on laskemisen alla vanhat kokeet 1997-2014 ja niissä on joitakin tehtäviä joita en osaa, ja se vähän pelottaa sisäänpääsyn kannalta. Jos kokeeseen tuleekin juuri sellaisia todennäköisyyksiä joita en osaa..

    VastaaPoista
  4. Hei! Tosi kiva, jos viitsit tehdä videopostauksen, jossa käsittelet pääsykokeisiin liittyviä juttuja! Olen yrittänyt keksiä jotain tiettyä kysyttävää, mutta harmikseni en ole keksinyt mitään sellaista, jota sun olis "helppo" selittää. Uskon, että sä jos joku tiedät, mihin meidän kannattaa vaikkapa HoloPulkissa erityisesti kiinnittää huomiota tai panostaa. Jään odottelemaan sun videopostausta! :)

    VastaaPoista
  5. Opiskelutekniikoista voisit kertoa vaikka ihan erillisessä postauksessa :) Mitä tapoja oot itse havainnut hyviksi tiettyihin asioihin ja mahdollisesti, mitä tiedät, että muut käyttää :)

    VastaaPoista
  6. Hei, nopea kysymys: kun olen asunut ison puoliskon elämästäni (lapsuuden ja nuoruuden) muualla Euroopassa, enkä täten osaa ruotsia, onko minun täysin turha yrittää lähteä opiskelemaan Suomessa psykologiaa? Se olisi tosin unelmani. Englanti on toinen äidinkieleni, joten se on hallussa. Vai menisikö se siihen, että psykaan sisäänpäästessäni (pakko luottaa itseensä ja siihen, että kyllä sisään pääsee!) joudun aloittamaan niiden opintojen rinnalla myös ruotsin opinnot?

    Kiitos Embe sulle jo etukäteen vastauksesta. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kielivaatimukset eivät ole oppiainekohtaisia, vaan Suomessa vaaditaan toisen kotimaisen kielen opinnot kaikilta niiltä, joilla koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi. Jos koulusivistyskieli on joku muu, saa lukea kieliopintoina jotain muuta kieltä, mutta kieliopintoja on pakko olla kaikissa tutkinnoissa. Lisäksi meidän suomen(ruotsin)kielisten täytyy lukea jotain vierasta kieltä, käytännössä tietysti englantia, vähintään eurooppalaisen kielitaitotason B2 (taulukko lähtee A1:stä ja päättyy C2:een) tasolla. En äkkiseltään löytänyt vaaditaanko ulkomaisilta opiskelijoilta sitä.

      Toisekseen ruotsi on oikeasti aika helppoa, alkeet oppii hyvin nopeasti ja hyvinsuoritetulla alkeiskurssilla osaa kieltä jo paremmin kuin sellainen, jonka lukion suorittamisesta on x vuotta aikaa. Suurin osa suomalaisista ei osaa ruotsia, sillä kieltä ei tule koulun ulkopuolella koskaan käytettyä missään. Niinpä yliopistojen ruotsin opettajat ovat alistuneet kohtaloonsa ja yliopistonkin kielikurssit aloitetaan en- ja ett-sukuisten sanojen taivutuksen kertaamisella ja opetellaan "min röd bil" -tyyppisiä asioita. Kaikki nämä kuitenkin luovitaan kielikursseista läpi ja kellään ei valmistuminen jää ruotsin kurssista kiinni. Kursseilla oikeasti on ihmisiä, jotka osaavat juuri ja juuri esitellä itsensä, eikä sen enempää. Opettajienkin on pakko puhua suomea silloin kun haluavat kaikkien kuuntelevan ja ymmärtävän, koska puhuttua kieltä ei juurikaan ymmärretä.

      Ruotsissahan esimerkiksi verbit eivät taivu persoonamuodoissa, suurin osa verbeistä on säännöllisiä ja kielioppi on aika samankaltaista kuin englannissa, vain sanajärjestys on hieman eri. Ruotsin sanajärjestys on suunnilleen sama kuin mitä Star Warsin Yoda puhuu.

      Yksi kaveri muutti ulkomailta Suomeen lukioon ja ruotsin opinnot sujuivat muuten hyvin, mutta hän ei ihan ollut kulttuurista perillä. Esim. kun kirjassa oli Den glider in -laulun sanat, hän ei yhtään tiennyt mikä juttu se on. :D

      Itse olen opiskellut englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa, venäjää ja saksaa ja ruotsi on näistä selkeästi helpointa, vaikka englantia tietysti osaan näistä kielistä parhaiten.

      Poista
    2. Tosiaan psykan opintoihin, kuten kaikkiin muihinkin yliopisto-opintoihin (paitsi ruotsin kielen opintoihin hahah), kuuluu pakollinen 3 opintopisteen ruotsin kurssin suorittaminen. Sitä varten (ainakin Helsingissä) järjestetään ruotsin preppauskursseja sekä ruotsin alkeiskursseja, jotka on tarkoitettu juuri niille, jotka eivät ole koskaan ruotsia opiskelleet. Eli, jos nyt mietit, että jättäisit tuon typerän 3 op:n takia hakematta, hölynpölyä. Totta kai haet! Ruotsin oppiminen siinä määrin, että pääsee tuosta pakollisesta kurssista läpi ei ole mikään iso homma, ja sulla on kuitenkin kandiin asti aikaa sisäistää se kieli. :)

      Poista
  7. Heippa! Pääsykokeissa painotetaan paljon matematiikkaa, onko opinnoissakin suhteessa yhtä paljon matikkaa? Olen kerran ollut pääsykokeissa ja jäi vähän turhautunut olo kun meni koe niin penkin alle. Millaisia motivaatiovinkkejä sinulla olisi?

    VastaaPoista
  8. Osaatko sanoa, onko välttämätöntä hallita pääsykokeissa Mann-Whitneyn ja Wilcoxonien testien laskeminen? Testit kyllä käydään lyhyesti kirjassa läpi, mutta laskemista ei neuvota. Joissakin kirjan tehtävissä ratkaisua ei kuitenkaan saa, ellei kys.testejä osaa laskea. Onko siis Nummenmaan kirja välttämätön luettavaksi, vaikkei sitä periaatteessa vaaditakaan?

    VastaaPoista
  9. Tiedän,että olet kiireinen,mutta jos sinula mitenkään riittäisi aikaa tällaiseen: Eli uskaltaisin väittää, että todarit ovat suurimmalla osalla se kompastuskivi.Siksi mietin,pystyisitkö tekemään videopostausta, jossa käyt läpi kaikki (tai tärkeimmät) todennäköisyyslaskutyypit? Tuntuu että ne ymmärtäisi paremmin jos kuulisi jonkun selittävän ne:D

    VastaaPoista
  10. Ihana että jaksat aina auttaa meitä uusia hakijoita!<3 todennäköisyyslaskennasta jos voisit nostaa esille pääkohtia, ja vaikka yleisiä tsemppausneuvoja pääsykokeeseen ja kevään loppurutistukseen lukemiseen?

    VastaaPoista
  11. Apua pikainen (tyhmä) kysymys alkuun! Mulla on SanomaPron 5.-7.-painos (2012) HoloPulkista.Eikös tämä ole ajankohtainen painos? Ja sitten kuinka tarkasti pääsykokeissa tulee osata nuo regressiot (ja varsinkin tuo eksponentiaalinen malli)? Pitääkö ne osata laskea vai tulkitajostain taulukosta?:D

    VastaaPoista
  12. Ihan mahtavaa ois jos pystyisit neuvomaan miten tehdä hyvä ja havainnollistava graafinen esitys. Itselläni ongelmana niissä on nuo asteikot,kun en oikein koskaan tiedä,mistä kohdasta se olisi hyvä aloittaa/lopettaa.Ja jotenkin en saa niitä x- ja y-akseleita symmetriseksi toisiinsa nähden,eli havainnot keskittyvät esim. pelkästään vasempaan yläkulmaan.Toivottavasti ymmärsit mitä hain:"D

    VastaaPoista
  13. Yritetään nyt, kun et pistänyt mitään rajoituksia – en tietenkään oleta että pystyt varmasti vastaamaan kaikkiin, mutta yrittänyttä ei laiteta.
    - Saako/kuuluuko p1- ja p2-arvoja pyöristää ylöspäin suhteellisten osuuksien vertailutestissä? Olen tottunut pyöristämään yhden desimaalin tarkkuudella esim. 0,606 -> 0,61, mutta kirjassa tällainen luku oli pyöristetty 0,60?
    - Ja miten yleensä edes kuuluu pyöristää? Kun ei viitsisi pyöritellä hirveitä desimaaliletkoja nelilaskimella, mutta ei myöskään vääristää lopputulosta.
    - Millä tavalla suhteellisten osuuksien vertailutestin suunta vaikuttaa siihen, mikä muuttuja valitaan p1:ksi ja mikä p2:ksi, vai onko tällä jotain väliä?
    - Tapoja laskea p-arvo itse?
    - Voisitko selittää indeksoinnin?
    - Ja enimmäisvirheen…
    - Ja varianssin…
    - Ja suoran jakauman…
    - Kun vertaillaan kahta otosta verrannollisten otosten t-testissä, koskeehan normaalisuusoletuksen otoskokovaatimus erikseen molempia otoksia? (esim. jos otos 1 on kooltaan 20 ja otos 2 myös 20, ei normaalisuutta voi olettaa)
    - Mitä tarkoittaa, että Mann-Whitneyn testi perustuu havaintoarvojen järjestykseen otoskoon ollessa riittämätön?
    - Vinkkejä neliöjuuren laskemiseen taulukolla?
    Ihanaa tosiaan, että viitsit auttaa meitä hakijoita, kiitos siitä.
    Sitten vielä vähän utelua: kuinka paljon ehdit laskea viikossa omana pääsykoekeväänäsi? Mitä opiskelutekniikoita käytit?

    VastaaPoista
  14. Moikka! Miten noissa kahden otoksen suhteellisen osuuden testeissä,onko väliä miten päin laittaa ne P(A) ja P(B)? Esim tehttävässä 35 sivulta 225 sain itse testisuureen arvoksi -2,14 kun taas vastauksissa oli positiivinen 2,14 :D

    Ja pitääkös tilastollisen testin loppuun laittaa tulkintaa,niinkuin s.194 esimerkissä? Vai meneekö ohi tehtävänannon jos näin ei erikseen käsketä tekemään?:)

    VastaaPoista
  15. Voiko suhteellista osuutta testata t-jakauman avulla? Miksi voi, miksi ei?

    VastaaPoista
  16. Ihan huippua että jaksat aina auttaa meitä muita psykasta kiinnostuneita!
    Olen tämän vuoden abi ja ihan äskettäin päässyt aloittelemaan HoloPulkkia. Mua häiritsee, kun en saanut selkoa että mitä tuo ositettuun otantaan liittyvä "paras kiintiönti" käytännössä tarkoittaa? Se oli selitetty jotenkin tosi ympäripyöreesti. Lisäksi välimatka-asteikkoa en oikein ymmärrä, koska HoloPulkin ja lisämateriaalin selityksissä on mun mielestä selvää ristiriitaa. Holopulkissa sanotaan, että välimatka luokasta toiseen on aina yhtä suuri, mutta lisämateriaalissa sanotaan jotain, että välimatka luokasta A luokkaan B ei ole sama kuin välimatka luokasta B luokkaan C.. En tiedä, onko nuo niin olennaisia ja tärkeitä osata hyvin, mutta häiritsee kun ei ymmärrä mistä puhutaan. :D
    Lisäksi mietin, pitääkö pääsykokeessa osata termien ym. englanninkielisiä nimityksiä?
    Kysymysten esittämisaika on ilmeisesti jo päättynyt ja ymmärrän jos et vastaa näihin, mutta kysyinpähän kuitenkin :)

    VastaaPoista
  17. edellinen kommentoija3. maaliskuuta 2015 klo 21.05

    Niin ja sekin kiinnostaisi, että missä muodossa kaavat pitää esittää pääsykokeessa? Eli kun esimerkiksi on kaava, jossa on mukana summa-merkki, niin pitääkö siihen laittaa kaikki ne summa-merkin ympärillä olevat pikkunumerot ja kirjaimet (esim.xi=1) ? Ja kun kirjoittaa keskiarvon kaavan, voiko siihen käyttää tuota x1+x2+...+xn/n kaavaa eikä siis tarvitse kirjoittaa sitä kaavaa missä on mukana tuo summa-merkki? :D

    VastaaPoista
  18. Oivoi myöhästyinköhän :( itseä huolestuttaa se miten kokeesta selviää nelilaskimella, esim. Poisson jakaumasta tulee sen verran suuria lukuja, että kauhistuttaa nelilaskimen käyttö.. Haluaisin siis vinkkejä laskimen käyttöön; onko olemassa tiettyjä kikkoja supistaa potensseja tms ja millaisia "ominaisuuksia" laskimesta löytyy,onko esim potenssinäppäintä..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän löydät vastauksen katsomalla vanhoja pääsykokeita.

      Poista
  19. Tämä kommentti tulee nyt pahasti myöhässä, mutta törmäsin ongelmaan vasta tänään enkä tiedä mistä muualta saisin apua :c
    Laskettaessa kaksisuuntaista testiä, kriittisen arvon etumerkkiä voi käsittääkseni vaihtaa jakauman symmetrisyyden vuoksi. Ja yksisuuntaisessa ei näin voi tehdä (eihän?). Minun on vaikea hahmottaa, onko kriittisen arvon oikea vai vasen puoli hyväksymisalue, kun käytetään yksisuuntaista testiä. Kaksisuuntaisessa testissä on helppo ajatella kriittisten arvojen luovan rajat hyväksytylle alueelle, mutta yksisuuntaisessa testissä näin ei voi tehdä. Osaatko selittää asiaa? :--)

    VastaaPoista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)