Heipä hei! Heräilin itsekin siihen, että tuo mystinen materiaali julkaistaan jo ensi viikon keskiviikkona! Ajattelinkin jakaa muutaman vinkin, miten nämä kuusi päivää ennen materiaalin jyystämistä, kannattaa käyttää hyödyksi. :)
Ensinnäkin ota kaikki irti tästä lyhyestä laatuajasta tilastojen kanssa. Nyt kunnon matsi päälle HoloPulkin kanssa ja ottakaa selvää kumpi vie voiton. Jos HoloPulkki on jo aikaisemmin nujerrettu, niin kannattaa ehdottomasti laskea vanhoja pääsykokeita UUSIMMASTA alkaen niin paljon kuin mahdollista. Ei kannata jäädä jumittamaan 90-luvun kokeisiin, koska uusimmat kokeet antavat paremman kuvan nykyisistä pääsykokeista. Materiaalin lukemisen aikana kannattaa tietenkin myös laskeskella, mutta aika uusien asioiden opetteluun voi jäädä vähäiseksi, joten suosittelen materiaalien kanssa pääsääntöisesti laskurutiinin ylläpitämistä ja vanhoja kokeita.
Toinen vinkki koskee aikaisemmin mainostamaani Psykologia-lehteä. Jos tilastot ovat siirtyneet jo paremmalle puolelle ja viime päivät/viikot ovat kuluneet laskurutiinin ylläpitämiseen, niin kannattaa lainata kirjastosta tai ostaa Psykologia-lehti. Useampana vuonna on kyseisestä lehdestä ollut artikkeleita pääsykokeissa ja niistä saa tosi hyvän tuntuman siihen, millaisia tieteelliset julkaisut ovat rakenteeltaan ja kirjoitusasultaan. Sitähän ei tietenkään voi taata, että materiaali sisältäisi artikkeleita, mutta musta olis tosi outoa jos ainakaan osa siitä ei käsittäisi samantyyppisiä artikkeleita, mitä on ollut aikaisempina vuosina. Toinen järkeenkäyvä vaihtoehto olisi pätkä jostain psykan kirjasta ja loogista päättelyä...Täytyy vaan jännityksellä odottaa ens viikon keskiviikkoon. :)
Älkää kuitenkaan nyt panikoituko siitä, että matsku kolkuttelee jo ovella! :D Kuudessa päivässä ehtii saada vaikka mitä aikaan, kunhan ottaa itseään niskasta kiinni ja puskee loppuajan täysillä. Laskurutiinin lisäksi kannattaa opetella kaavat ulkoa ja kerrata HoloPulkki joko ihan lukemalla tai edes selailemalla. Opetelkaa myös käyttämään kirjan normaalijakaumataulukosta molempia myös yksinään, koska usein kokeessa on annettu vain oikeanpuoleinen taulukko.
Itsea aion kohta lähteä kognitiivisen psykan luennolle ja illalla kutsuu psykojen järjestämät Rajatilabileet. Saa vetäistä violetin potkupuvun pitkästä aikaa niskaan. :) Tsemppiä tilaston loppukiriin kaikille! Nyt on vielä hyvä tilaisuus kysyä epäselviä asioita ennen kuin materiaali täyttää mielen.
Embe
Hei! Kiitos tosi hyödyllisestä blogista=) Mulla olisi kysymys, johon en ole omin voimin löytänyt vastausta. Eli kun tuossa Tilastolliset menetelmät -kirjassa ei mielestäni selitetä, miten Wilcoxonin tai Mann-Whitneyn testi tehdään ilman tietokonetta. Vaaditaanko niiden osaamista kuitenkin p.kokeessa? Ja jos kyllä, niin osaisitko neuvoa esim sivuston, jossa näiden testien teko esitettäisiin selkeästi vaihe vaiheelta? Sama ongelma vaivaa p-arvon laskemisen kanssa... Kiitos jo etukäteen, jos ehdit auttaa höppänää hädässä :)
VastaaPoistaMoikka! Toi Mann-Whitney ja Wilcoxon on vaivannut monia. Koska pääsykoekirjassa ei anneta kaavaa niiden laskemiseks käsin, sitä ei voida myöskään edellyttää pääsykokeessa. Kannattaakin muistaa, että vaatimuksena on vain se kirja ja lisämatsku, ei se kuka googlettaa parhaiten. :) Kannattaa katsoa vuoden 2012 kokeen eka tehtävä ja testien yhteydessä esitetty esimerkki spss-tulosteesta. Mun mielestä toi on periaatteessa ainoa tapa kysyä testeistä jotain. Kannattaa ne vilkaista läpi. :) P-arvon laskemisessa on kyse samasta jutusta, sitä ei voi käsin laskea, koska sitä ei kirjassa opeteta. Viime vuoden pääsykokeessa piti arvioida pienintä p-arvoa, mutta se voidaan käytännössä vain määrittää jollekin välille, esim. 5-10% jos p-arvo on suurempi ku 0,05. Vilkaise Helsingin yliopiston sivuilta arviointiperusteet viime vuoden kokeelle. :) Voin katsoa tuota p-arvoa tarkemmin jos se ei ratkaisumalleista aukea!
PoistaKiitos nopeasta vastauksesta! Helpottavaa kuulla, ettei niitä tarvitse osata "käsin" laskea, olen ollut lievästi sanottuna hajalla noiden kanssa, kun oon yrittänyt pähkäillä että miten ihmeessä ne lasketaan. Joo, pitääkin katsella niitä vanhoja kokeita muun lukemisen ohella, kiitos vinkeistä ja avusta! =)
VastaaPoistaMoikka! Mulla on toi p-arvo kanssa vähän hakusessa ja mikä sen ero on merkitsevyystasoon.. Aina välillä se tuntuu vilahtelevan, mut en oo ihan päässy käsitykseen siitä.
VastaaPoistaTesteistä sen verran, että kannattaako suosia yksi- vai kaksisuuntaista testiä? Ja toiseks mun ongelma tuntuu olevan lähinnä noissa testeissä se testin valinta. Välillä vaikee päätellä onko millä asteikolla mitattu ja, että onko se sitte x^2-testi vai z- tai t-testi. Onko sulla jotain nippeli vinkkiä siihen miten päätellä se valinta?
Ja kiitos kauheesti jos ehdit auttaa kaikkien omien kiireiden keskellä :)
Moikka moi! HoloPulkki tuntuu selittävän monet asiat vähän sekavasti - kuten myös tuon p-arvon, josta kysyit. Eli lähdetään siitä, että merkitsevyystaso ja riskitaso on sama asia, vaikka niitäkin käytetään sekaisin. Kumpikin tarkoittaa siis sitä, kuinka suuri riski ollaan valmis ottamaan väärän johtopäätöksen suhteen. Riskitasot ovat siis 0.05, 0.01 ja 0.001. Näitä käytät, kun vertaat kaavasta saatua testisuuretta taulukkoon, jonka perusteella teet johtopäätöksen. P-arvoa ei varsinaisesti voi laskea käsin, mutta se näkyy tulosteissa ja sitä voi taulukoiden perusteella arvioida tietyllä välillä (esim. 2013 pääsykokeessa sitä piti arvioida jokaisessa tehtävässä). P-arvo tarkoittaa PIENENTÄ RISKITASOA, jolla h0 voidaan hylätä. :) Esimerkiksi jos oot valinnut riskitasoksi 0.05 (mitä yleensä käytetään ellei toisin pyydetä) ja näät, että tulosteessa p-arvo on vaikka 0.027, niin voit hylätä nollahypoteesin. Tuosta p-arvon arvioimisesta vielä sen verran, että kannattaa katsoa viime vuoden kokeen ratkaisut ja ottaa ihan HoloPulkin taulukko käteen ja katsoa, miten ne on oikein arvioitu. Itse arvioin niitä vain tyyliin, "0.05<p<0.10" jos en saanut 5% riskitasolla hypoteesia hylättyä, mutta olisin saanut sen hylätyksi 10% riskitasolla, jolloin p-arvo on jotain tältä väliltä. Toivottavasti tästä oli apua ja kysy ihmeessä lisää jos siltä tuntuu. :)
PoistaUnohdin kokonaan sun toisen kysymyksen, kun paasasin p-arvosta. :D Eli yleensä tehtävänannosta näke, halutaanko käytettävän yksi- vai kaksisuuntaista testiä testauksessa. Jos halutaan käyttää kaksisuuntaista, jolloin etsitään vain jotain eroa esim. keskiarvoissa, tehtävänannossa kysytään, että onko eroa/eroavatko ryhmät toisistaan tms. Yksisuuntaisen testin yhteydessä on jo "ennakkotietoa" eron suunnasta, joten tutkitaan onko toisen ryhmän keskiarvo suurempi/pienempi kuin toisen. Myös tehtävänannossa sanat enemmän/vähemmän viittaavat myös yksisuuntaiseen testiin. Korrelaatioiden testauksessa käytetään sen sijaan kaksisuuntaista ja muuten kaksisuuntainen testaus on yleisempää, koska se on voimakkaampi eli testisuureen pitää olla suurempi kuin yksisuuntaisessa, jotta ho voidaan hylätä. Jos et ole varma kumpaa testiä tulisi käyttää, käytä mielummin kaksisuuntaista. Tässä vielä yksinkertaistettuna testin valinta:
Poista- luokitteluasteikko (ryhmät eroteltu SANOINA mies/nainen) -> X^2-testi
- järjestysasteikko (paremmuunjärjestys jne) -> X^2-testi, Spearmanin järjetyskorrelaatio
- välimatka-asteikko (asteikko voi mennä miinuksen puolelle, esim. lämpöasteet) -> z-testi, t-testi, Pearsonin korrelaatiokerroin
- suhdeasteikko (muuttuja ei voi mennä nollan alapuolelle, esim. paino) -> z-testi, t-testi, Pearsonin korrelaatiokerroin
Välimatka- ja suhdeasteikon ero voi olla hankala ymmärtää, mutta onneksi noita normaalijakaumaa perustuvia testejä voi käyttää kummassakin. Z- ja t-testin ero on helpoin ymmärtää, kun muuttuja on normaalisti jakautunut ja havaintoja on ALLE 30 (t-testi) jos havaintoja on YLI 30 (z-testi). Vastasinkohan mä nyt kaikkeen. :D
Tosta tulikin mieleen, että kun avoimen yliopiston puolella sanotaan, että t-testiä käytetään kun perusjoukon hajontaa ei tunneta. HoloPulkki ei kyseisestä muistaakseni mainitse. Miten siis pääsykokeessa pitäisi menetellä, jos otoskoko on alle 30 mutta perujouskon hajonta ilmoitetaan? Muistelen, että eräässä valintakokeessa (jossa pääsykoevaatimuksissa oli Nummenmaa), tehtiin Z-testi kyseisenlaisessa tilanteessa, mutta nyt on pääsykoekirja vaihtunut... Tilastotiede on just tän takia välillä raivostuttavaa: eri lähteissä asioista puhutaan erilailla. :-D
PoistaJa vielä muuta: x^2-testiä tulee käyttää, kun kyseessä on luokitteluasteikko. Mutta! Pääsykoekirjassa oon huomannut, että välillä tollasissa tilanteissa käytetään suhteellisen osuuden testiä. Esim "onko tupakoivien naisten ja miesten suhteellinen osuus sama?" --> suhteellisen osuuden testi. Pitääkö tällasissa tilanteissa vaan olla tarkkana tehtävänannon sanavalintojen kanssa vai minkä perusteella pitää päättää tekeekö x^2-testin vai suhteellisen osuuden testin? Itse ajattelin, että kun tehtävän annossa puhutaan suhteellisista osuuksista, käytetään sitä testiä, ja kun taas riippuvuudesta ("riippuuko tupakoijien määrä sukupuolesta?"), käytetään x^2-riippumattomuustestiä. :-D
t. eri ano
Jos pääsykokeessa otoskoko on alle 30, niin minä ainakin käyttäisin t-testiä. Kannattaa muistaa, että tilastomatikan osuus pohjautuu täysin pk-kirjaan ja lisämateriaaliin. Sinulta ei voida kysyä mitään mitä et jo valmiiksi tietäisi pk-kirjan pohjalta. Joinakin vuosina on ollut soveltavia tehtäviä, mutta niissäkin neuvotaan miten tuntemattomia kaavoja tulisi käyttää. Eli luota pk-kirjan tietoihin. :--)
PoistaX^2-testi tehdään, kun on kyse frekvensseistä eli kappalemääristä. Usein X^2-testeissä on jo valmiina taulukko tai sen voi muodostaa itse. Muuttuja on "luokiteltu" tiettyihin luokkiin, esim. mielipidekyselyt, joiden perusteella lasketaan teoreettiset frekvenssit jne. Jos taas kysytään suhteellista osuutta, on kyse aina prosenteilla laskemisesta.
aattelin laittaa kans tikkuni koriin tuossa sinun ekassa kysymyksessä. Tässä juuri kertailin holopulkista, ni osui silmään. s205 " Pienissä otoksissa jakauma usein t-jakauma, ellei perusjoukon keskihajontaa tunneta" eli myös holopulkkisessa sama kuin nummenmaassa, toki ei niin tarkka kuin mellinin kirja, joka hieman menee edes takaisin milloin normaaliapproksimaatio sallittu ja milloin ei (oletan että avoimen kurssilla mellin tilastomatikan kirja) :)
PoistaJes kiitti :-) Enpä oo tainnut lukea kamalan tarkasti tuota kohtaa HoloPulkista :-D
Poista" Pienissä otoksissa jakauma usein t-jakauma, ellei perusjoukon keskihajontaa tunneta"
PoistaToisaalta jos perusjoukon keskihajonta tiedetään voi käyttää t- tai z-testiä.
Testin valintaa voi perustella otoskoon lisäksi myös populaation parametrien tuntemisella, jos se on tutumpi tapa. HoloPulkissa on painotettu aikalailla otoskoon merkitystä, mutta kuten ylempänä on sanottu, siellä myös mainitaan (jokseenkin aika ohimennen) toi keskihajonnan merkitys. Sitten vielä tohon suhteellisen osuuden testiin ja X^2-testiin. Mä painiskelin saman ongelman kanssa viime vuonna ja se jäi mulle vähän epäselväksi myös. X^2-yhteensopivuustestin saa kuitenkin suljettua pois tuosta kombosta, koska siinä on vain yksi "luokka", jota tutkitaan. Esimerkiksi, onko miesten tupakointi maaseudulla vähäisempää, kun verrataan sitä "yleisesti tiedettyyn" tupakoivien miesten osuuteen kaiken kaikkiaan. Sen sijaan toi X^2-riippumattomuustesti ja suhteellisen osuuden testaus on kinkkisempi. Mä näkisin asian niin, että jos tehtävänannossa kysytään, onko sukupuolella yhteyttä koulutusasteeseen, niin silloin kysymyksessä olisi X^2-testi, koska se mittaa samoja asioita kuin korrelaatiot eli ilmiöiden välistä YHTEYTTÄ. Sen sijaan jos halutaan tietää EROAVATKO sukupuolet toisistaa (onko suhteelliset osuudet samat) koulutuksen suhteen, tulisi käyttää suhteellisen osuuden testiä. Ero on kyllä mun mielestä hiuksen hieno, enkä uskalla laittaa päätäni pantiksi, että asia on juuri näin. :D Sanavalinnoista saa usein aika paljon irti, mutta perusero testien välillä on riippuvuus/yhetys ja ryhmien erot/suhteelliset osuudet.
PoistaIhanaa kun tarjoat apuasi ja autat meitä tän vuoden pyrkijöitä, kiitos! :)
VastaaPoistaMulla on vähän erilainen kysymys. Eli mitä kaikkea siihen koepaperiin pitää kirjoittaa? Ainakin viime vuoden valintakokeessa vastausosio oli todella pieni, joten mietin, pitääkö sinne kirjoittaa kaikki välivaiheet mitä käyttää? Esimerkiksi jos tekee tilastollisen testin ja laskee sitä varten keskiarvon ja keskihajonnan, riittääkö, että ilmoittaa keskiarvon olevan 6,7 ja s=2,1 vai pitääkö niidenkin välivaiheet kirjoittaa? Ja jos esimerkiksi laskee Pearsonin korrelaatiokertoimen, pitääkö se jättitaulukko tunkea vastauslomakkeeseen vai riittääkö että ilmoittaa x:n summan, y:n summan, xy:n summan jne? :-D Tällaset ns "turhat" asiat stressaa :-D
Pääsykokeissa auttaminen on mun sydämenasia! :D Tosi hyvä kysymys. Vastaus tila on toisinaan meeeelko rajattu. Tosin siitä vastaustilan suuruudesta voi jo päätellä, että esim. korrelaatio ei mahdu tilaan, jossa on neljä riviä vastaustilaa. Pääsääntöisesti mä laittaisin kaiken mahdollisen ylös, mikä mahtuu. Jos jostain pitäisi karsia, niin mun mielestä keskiarvot ja -hajonnat voi laskea suttupaperille ja laittaa niiden vastaukset vain vastaustilaan. Samoin voi toimia korrelaatioiden summien kohdalla, mutta se taulukko kyllä kannattaa saada näkyviin jos mahdollista. Välivaiheista ei voi ihan hirveästi tinkiä, joskin jotain ihan itsestäänselvyyksiä ei kannata laittaa jos se vie tilaa tärkemmiltä jutuilta. Sen sijaan hypoteeseista, testin perustelusta ja valinnasta, kaavasta ja johtopäätöksistä ei tule tinkiä missään tapauksessa! Muuten pudotetaan pisteitä. Mulla mahtui viime vuonna kaikki tehtävät suhteellisen hyvin annettuun tilaa, mutta toimi juuri noin kuin yllä kuvailit niin hyvä tulee. :)
PoistaMietin, että onko sinulla vinkkejä sen julkaistavan materiaalin työstämiseen? Olen lukenut kaikki sinun edelliset postaukset, joissa kerroit hyviä vinkkejä esim. artikkeleiden luokittelu aiheen mukaan, alleviivaamiset, puheen nauhoittamiset yms. Mutta muistaakseni kerroit valmennuskurssi postauksen yhteydessä, että huomasit, että olit heikommalla juuri artikkelien suhteen? Osaatko kertoa valmennuskurssin pohjalta, että mihin materiaalissa kannattaa kiinnittää huomiota tai muita hyödyllisiä vinkkejä? Minua harmittaa nimittäin hirveästi, että asun niin pohjoisessa, että minulla ei ole mahdollisuutta osallistua näille kursseille. Ja iso KIITOS vielä näin loppuun, että jaksat yha tsempata uusia pääsykokelaita tämän asian suhteen. Olet ainakin minulle ollut hurja inspiraationlähde!
VastaaPoistaM
Moikka! Materiaaliin on hankala antaa vinkkejä ennen kuin se on julkaistu. Mä kuitenkin veikkaisin, että sieltä tulee tänäkin vuonna artikkeleita, ehkä pätkä jostain kirjasta ja ehkä loogista päättelyä? Tai sitten jotain ihan muuta. :D Artikkelivinkit pistäisin siis korvan taakse. Mun mielestä niissä artikkeleissa kannattaa kiinnittää huomiota teemoja toistuvuuteen. Esimerkiksi viime vuonna oli useampi autismiartikkeli ja niissä oli paljon samoja asioita, joten siitä voi päätellä niiden olevan oleellisia. Kurssilla painotettiin tietenkin kokonaisuuksien hahmottamista (mikä on mulle vaikeaa), mutta toisaalta artikkeleissa kysytään myös tosi yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi jostakin aivoalueesta. Mä en tähän hätään osaa vielä oikein antaa parempia työstämisvinkkejä. Aion kuitenkin itse lukea materiaalin ja pyrin tekemään niistä joko videopostauksen tai edes tavallisen postauksen, että miten niitä kannattaa lähteä työstämään. Pysy siis kuulolla, niin vinkkejä on kyllä tulossa. :) En kuitenkaan välttämättä saa ekana päivänä postausta tehtyä, mutta teen sen varmasti! Voit toki laitella mulle sitten sähköpostia tai kysyä täällä materiaalista, kun se on julkaistu, niin pyrin vastaamaan parhaani mukaan. :)
PoistaKiitos vastauksista, selkiinty nyt toi p-arvo vihdoinkin :D Ja täytyy vaan jankata noita testejä ja niiden 'sääntöjä' niin eiköhän nekin luonnistu :)
VastaaPoistaPitää tulla omastakin puolesta kiittelemään sinua tämän blogin pitämisestä, hyödyllisistä vinkeistä ja motivoinnista! Plus nyt mäkin ehkä viimein ja vihdoin ymmärsin tuon p-arvon paremmin :D Hieman alkaa kieltämättä kuumottaa tuo huominen materiaali, mutta tää postaus rauhotti kyllä :D
VastaaPoistaKiva, että blogista on ollut hupia ja hyötyä! :) Itsekin jännäilen aikalailla huomista materiaalia. Mun pitää vaan malttaa odotella iltaan, kun pitää käydä yhdessä koulutuksessa töistä ja en ehkä kehtaa siellä kaivaa läppäriä esiin ja ilmoittaa, että mulla on kiinnostavampaa tekemistä just nyt. :D
PoistaMoikka Embe! (: Kiitos motivoivasta ja hyödyllisestä blogista, lueskelin tän läpi tossa viime vuoden lopussa ja kyllä teki mieli tutustua Holopulkkiin jo sillon pikaista läpilukua paremmin, vaikka oli vielä ylppärit edessä. Täältä oon myös löytäny apua vaikeisiin tehtäviin jopa useammin kuin abitreeneistä (aika helpottavaa huomata että muut on jumittanu ihan samoissa tehtävissä). Googlaamalla ei kuitenkaan löytyny tällä kertaa vastausta mun kysymykseen koskien kpl 7 tehtäviä 36-39. Eli olenko nyt ihan pihalla, jos ajattelen, että noissa kuuluisi käyttää Mann-Whitneytä tai Wilcoxonia eli niitä ei voi käsin laskea?
VastaaPoistaVastauksissa lukikin, että noissa tehtävissä tosiaan käytetään noita kahta testiä. Eli tämä ehti jo selvitä. (:
PoistaMoikka! :) Hyvä, että ongelma ratkesikin jo. Sullahan menee hommat ihan putkeen jos heti tehtävänannostakin näit jo, että noissa tehtävissä tulisi käyttää Mann-Whitneytä tai Wilcoxonia. Ratkaisut on tehty Excelillä, joten ei tarvitse googlailla kaavoja käsinlaskuun netistä tai muuta. :) Muutenkin noista testeistä on tärkeintä tietää, minkä vastineita ne on ja tulkita niiden tulosteita (esimerkiksi vuoden 2012 pääsykokeen 1a ja 1b). Tsemppiä loppurutistukseen! :)
PoistaOisko sulla vinkkiä mitä kannattaa ottaa huomioon noissa todennäköisyystehtävissä, jotka ei perustu todennäköisyysjakaumien käyttöön eli ei niitä tehtäviä, joissa on binomi- tai poissonjakaumia vaan esim. lisämateriaalissa ne kaameat pelilauta + virsitaulutehtävät? Itse menen sekaisin siinä vaiheessa kun laskussa täytyy kertoa monenmoista asiaa keskenään esim. lisämateriaalin tehtävässä, jossa oli veikkauspelin painokertoimia ym. niin kerrottiin todennäköisyys x painokerroin x rahapanos per viikko x viikkojen määrä. Ymmärrän sen jotenkin, että täytyy kertoa se rahamäärä viikoilla ja ne todennäköisyyksien kanssa, koska se sama todennäköisyys pätee joka viiikko. Mut silti olen kyllä niin pihalla. Olen tutustunut viimeisempien vuosien valintakokeisiin ja ne on olleet huomattavasti mukavamman ja selkeämmän tuntuisia. Enemmän niitä jakaumiin perustuvia tehtäviä niissä, mut nyt pelottaa, että jos ne on laittanut tän vuoden kokeeseen näitä ns. klassisempia perus todareita. Onkohan hirveästi järkeä noita 90- luvun tehtäviä tarpoa? En ole lisämateriaalia pystynyt kauheasti käymään läpi vielä. Nyt on pääpaino artikkeleissa kuitenkin. Holopulkki on kahlattu läpi tehtävineen ja tilastokurssin tehtävien harjoitukset avoimessa joka viikko.
VastaaPoista