Moikka! Pahoittelut, että videon julkaisu kestiä näin kauan - video latautui Youtubeen KOLME päivää. Täytyy ens kerralla tutkailla, miten videon saisi nopeammin ja järkevämmin julkaistavaksi. Anyway, voi olla, ettei monistakaan jutuista oo teille kauheesti hyötyä, ku ootte lukenu varmaan jo paljon, mutta tein tän nyt kuitenkin, kun lupasin. :) Laitelkaa vaan kommenttia jos on jotain kysyttävää!
Videon pääsette katsomaan TÄÄLTÄ
Survoterkuin,
Embe
Jees kiitos tästä :-)
VastaaPoistaKiitos paljon vinkeistä, nyt tuntuu että osaa vähän monipuolisimmin käydä käsiksi artikkeleihin! :)
VastaaPoistaOlet Embe ihan huippu kun jaksat auttaa meitä pääsykoeahdistelijoita näin paljon :) kiitos paljon, tästäkin sai taas uutta lukuintoa!
VastaaPoistaOlin niin onnellinen kun huomasin tän videon tänä aamuna! :-) Otit esiin tosi hyviä pointteja niistä artikkeleista, joita ei ole tullut itselleni mieleenkään! Varsinkin, kun mun lukiosta valmistumisesta on aikaa jo 5 vuotta (mihin tää aika meni?) ja lähden nyt ensimmäistä kertaa pääsykokeisiin, jaiks!
VastaaPoistaTänään jatkuu vielä artikkelien pohjalta muistiinpanot, en tiedä olenko ainut hidas oppija, mutta minusta tuntuu, että minulla ei mene alas 3 pitkää artikkelia enempää per päivä ja sitten ahdistun siitä, kun tuntuu, että muiden tahti on paljon nopeampaa ja jään jälkeen.
Moikka! Ei tarvitse olla huolissaan "hitaasta" lukutahdista. Mäkin työstin (muistaakseni) aina sen kolme pitkää tai neljä lyhyttä artikkelia päivässä. Tykkäsin käyttää niihin kunnolla aikaa ja tehdä kaikki suunnitellut oppimistekniikat niitä varten ennen kuin siirryin työstämään seuraavia. Pääasia on, että opiskelee ne perusteellisesti. :)
PoistaPitäiskö tässä panikoitua, kun itselläni on vauhti 1 artikkeli /pv joitain poikkeuksia lukuunottamatta :-D perusteellista käsittelyä siis XD aihekokonaisuuden jälkeen sitten parin päivän kaikkien artikkeleiden yhdistely ym.
Poistaei, en panikoidu, älä säkään toinen ano ;)
Onpas mieltä ja sydäntä lämmittävää lukea, että mun höpötyksistä oli hyötyä! :)) Tsemppiä kaikille, enää ei tarvi rutistaa kauaa. :)
VastaaPoistaOsaako joku valoittaa mitä tarkoittaa artikkeleissa alfakerroin (Cronbach alfa)? Sen tietäminen auttaisi minua ymmärtämään enemmän myös noita testituloksia, kun se mainitaan siellä aina toisinaan. :-)
VastaaPoistaMoikka! Cronbachin alfalla mitataan mittarin reliabiliteettiä eli esimerkiksi sitä, onko kahden eri mittauskerran välillä korrelaatiota. Mittarihan on huono jos tulokset vaihtelevat samalla koehenkilöllä hirveästi eri aikoina. Tässä vielä linkki, jonka lopusta (reliabiliteetti kohdasta) löytyy pikkuisen juttua Cronbachin alfasta. :)
Poistahttp://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/mittaaminen/luotettavuus.html
Hei, osaisko joku vielä selittää yksiselitteisesti välittävyyden merkityksen (ts. kun sanotaan, että psykologinen irrottautuminen välittää esim. aikapaineiden ja palautumisen tarpeen yhteyttä)?
VastaaPoistaOon yrittänyt kehittää jotain omaa, selkeää määritelmää/synonyymia sille.. :D Ymmärsinköhän oikein, että yhteyden välittäminen = yhteyden moderointi = jonkinlainen yhteyden 'muuntaminen'?
Moi, osaatko kertoa kun noissa työ- ja perhe-elämän yhteensovitusartikkeleissa on tehty parittaisia t-testejä /verrannollisten parien t-testejä niin mitä nuo taulukon lisätiedoissa mainitut vertailuluvut ovat? Siis kun taulukossa t-arvon edessä saattaa olla tälläinen 1>2 (t=52,3445) ja siinä siis ykkönen väitetään suuremmaksi kuin kakkonen. Holopulkissa luki jotain vertailuluvuista korrelaatiokappaleessa mutten osannut siitä soveltaa noiden taulukoiden tulkitsemiseen tietoa.
VastaaPoistaMoikka! En ole kuullut tuollaisesta merkintätavasta mitään, mutta voin yrittää vähän kaivella infoa. Todennäköisesti sitä ei kuitenkaan tarvi sisäistää, jos sitä ei ole mitenkään avattu matskuissa tai HoloPulkissa. Palaan astialle, kunhan oon ottanut asiasta selvää!
PoistaNo niin! On kyllä taas äärimmäisen typerästi tehty taulukko. Itse ymmärtäisin asian sellai, että t-arvon edessä olevat numerot viittaavat ryhmiin, jotka on esitelty taulukon vasemmassa laidassa (numerot 1-8). Näin ollen merkintätavat viittaisivat siihen, mitä ryhmiä testissä on vertailtu ja miten. Esimerkiksi merkintä 7>8 tarkoittaa sitä, että on tehty t-testi, jossa on tutkittu (ilmeisesti yksisuuntaisella testillä) hypoteesia, että ryhmän 7 keskiarvo on suurempi kuin ryhmän 8. Tämän voi varmistaa vielä katsomalla ryhmien keskiarvot samasta taulukosta, jossa ryhmän 7 keskiarvo on suurempi kuin ryhmän 8. Testin avulla on selvitetty, onko ero merkitsevä. Toivottavasti tämä hieman valaisi tuota kummallista taulukkoa!
PoistaJuu itseasiassa tajusin tuon myöhemmin kans samalla tavalla kuin sinä, mutta kiitos varmennuksesta! :) Onneks asia selvis ennen koetta jos siitä taulukosta tuliskin joku pätkä ja kysymyksiä. Huh huh kun alkaa paniikki hieman jo kolkutella tiistain lähestyessä. Tsemppiä kaikille munkin puolesta!
PoistaOvatko sanalliset ja ne lyhyemmin merkatut hypoteesit samanarvoisia? Eli riittääkö jos käyttää vain toista? Lisämateriaalin vuoden 1990 t.3:ssa käytin sanallisena nollahypoteesina, että pyöräilykypärää käyttää 10% pyöräilijöistä ja vastauksissa se oli, että kypärän käyttö ei ole lisääntynyt (p=p0). Oma nollahypoteesini on mielestäni tehtävän kannalta "oikeampi", mutta ratkaisujen nollahypoteesi taas "yleisten sääntöjen mukainen". Osaatko sanoa, ovatko molemmat silti yhtä oikein? :)
VastaaPoistaMitä ihmettä tää kommenttikenttä sekoilee kun sanoo, ettei HTML-koodiani hyväksytä :D
PoistaAah todennäköisesti johtui näköjään siitä kun käytin noita väkäsiä ilmaisemaan "pienempi kuin" tai "suurempi kuin" niin tää kommenttisysteemi luuli mun tekevän jotain koodailuja. Yritin siis vastata tuohon hypoteesikysymykseen. Yritetäänpä uudestaan.
PoistaVastaan tähän, mut Embe voi sit lisätä jos tulee lisättävää. Lyhyemmin merkatut hypoteesit eli yksittäisin kirjaimin ja numeroin/merkinnöin on ihan samanarvoisia kuin sanalliset, mutta muutaman testauksen kohdalla on poikkeuksia. Esim khii-toiseen testin hypoteesi ja vastahypoteesi kirjoitetaan yleensä sanallisesti, koska kyseessä on riippumattomuustesti. Nollahypoteesi on yleensä, että "x ja y ovat riippumattomat" ja vastahypoteesi, että "x ja y riippuvat toisistaan". Korrelaatiokertoimen testauksessa nollahypoteesi on aina p (korrelaatiokerroin) = 0 ja vastahypoteesi, että p (erisuuri-merkki) 0 eli p poikkeaa nollasta. Silloin ei varmaankaan rokoteta jos kirjoittaisi sanallisesti, että nollahypoteesi: korrelaatiokerroin ei poikkea nollasta ja vastahypoteesi p poikkeaa nollasta, mutta aikaa ja vaivaa säästääkseen on parempi merkita lyhyesti ja nollahypoteesi on kuitenkin aina se p=0. Näin off-topicina pääsykokeeseen kuulumattomassa F-testissä (tulee kyllä opinnoissa vastaan) hypoteesit on myös aina samat eli varianssit ovat yhtä suuria ja vastahypoteesi, että varianssit ovat erisuuria.
Joskus on hyvä kirjoittaa sanallisesti esim. tuossa kypäräjutussa kun on selkeästi määritelty nollahypoteesi prosentteina, että 10 % pyöräilijöistä käyttää kypärää ja vastahypoteesi on kai, että poikkeaa tuosta 10% tai on vähemmän / enemmän kuin 10%? Mutta kuitenkin joskus selkeyden kannalta on parempi kirjoittaa selostukset ja sen yleensä pystyy määrittelemään tehtävänannosta, että kumpi tapa on hyvä. Joskus kuitenkin voi laittaa "kylmästi" ne lyhennetyt hypoteesit esim. jos täytyy tehdä kahden otoksen keskiarvotesti ja käsketään vaikkapa "testaa poikkeaako eteläsuomalaisten miesten keskipituus pohjoissuomalaisten miesten keskipituudesta" niin voi laittaa ihan vaan Pp=Pe (alaindekseinä ne p ja e) merkkaamaan pohjoista ja etelää ja vastahypoteesiin erisuuruus merkki noiden väliin, koska kyseessä kaksisuuntainen testaus. Tai sit voi käyttää ihan virallisesti hyväksyttyjä lyhenteitä esim. jos on vaikkapa puolueista kyse niin esim. PSDP = PKOK ja siten, että nuo puoluelyhenteet on alaindekseinä.
Tärkeintä on, että osaat määrittää mikä on nollahypoteesi, joka on yleensä että mitään muutosta ei ole tapahtunut, ei poikkeavuutta tai muuttujat on riippumattomia jne. ja sitten sille vastahypoteesi, joka yleensä merkkaa muutosta, kasvua, riippuvuutta jne. Sitten hyvä muistaa se, että onko yksisuuntainen vai kaksisuuntainen. Niistä saa miinusta jos pyydetään määrittämään hypoteesit ja kirjoittaa ne väärin esim. yksisuuntaisessa testauksessa käyttää kaksisuuntaisen merkkaustapaa eli sitä erisuuruusmerkkiä sen sijaan, että laittaa joko p0(on pienempi kuin merkki)p tai p0(on suurempi kuin)p riippuen odotetaanko pienempää vai suurempaa lopputulosta vastahypoteesissa. Yksisuuntaisen testauksen kohdalla selkeyden vuoksi käyttäisin aina noita pienempi/suurempi kuin- merkkejä vastahypoteeseja määrittäessäni. Yritin kirjoittaa siis niitä väkäsiä/nokkia mut tää komenttisysteemi ei sallinut niitä.
Kiitos kovasti vastauksesta!! :)
PoistaLoistava vastaus anolta! :) Mä ite käytin ja käytän edelleen pelkästään sanallisia hypoteeseja, koska mun on aina kauheen vaikea hahmottaa <,> -merkkejä. :D Yksi merkitsemistapa siis riittää ja kannattaa valita itselleen luontevampi. :) Varmaan ikinä ei ole vaadittu laittamaan hypoteeseja tietyllä tavalla.
PoistaPaljon kiitoksia teille! :) Mietin myös, pitäisikö huolestua, kun en tajua millään lisämateriaalin vuoden 1996 Matopeli-tehtävää. En sitten niin millään vastauksiakaan katsomalla... Kannattaako jättää omaan arvoonsa koko tehtävä vai onko jotain vinkkejä siihen?
PoistaMä en ite olis hirveen huolissani 90-luvun todaritehtävien osaamisesta. Mulle harvoin valkeni, mitä niissä haettiin, koska en ymmärtänyt edes pelin sääntöjä. 2000-luvun tehtävät ovat paljon parempia harjoituksen kannalta ja kannattaakin mielummin vilkuilla viime vuoden kokeita, todarit on niissä meinaan aika erilaisia (ja paljon mielekkäämpiä!) kuin 90-luvun kokeissa. Ei kannata siis huolestua, jos matopelit ei suju. :) Tärkeämpää mun mielestä on osata uusimpien kokeiden tehtäviä.
PoistaSelvä, kiitoksia! :)
PoistaSaako udella miten selkäsi meni viime
VastaaPoistavuonna pääsykokeita edeltäneenä päivänä? auttoiko osteopaatti? T. Selkäsäryistä kärsivä
Moikka! Mulle tuli sillon joku ihme lukko selkään, niin että sitä särki enemmän ja eritavalla ku yleensä. Kävin tosiaan osteopaatilla ja se rusautteli sen kuntoon. Parit niksautukset ja särkylääkkeet hoitavat kyllä homman ellei ole kyse mistään superihmeellisestä. :) Toki myös pelkkä hieroja voi auttaa jos särky on kroonista.
PoistaEnsinnäkin iso kiitos tosi hyödyllisestä ja kannustavasta blogista! Blogisi on tullut tutuksi tässä kevään mittaan, ja siitä on ollut iso ilo ja apu! Kiitos! Sitten kysymykseen: Tirkkosen ja Kinnusen artikkelin taulukko 2 tuottaa päänvaivaa. Onko tällaisten taulukoiden lukemiseen jokin hyvä ohjenuora? Tsemppiä ihan jokaiselle loppurutistukseen!!
VastaaPoistaMoikka ja kiva, että blogista on ollut apua! :)) Tutkailin kyseistä taulukkoa ja se on kieltämättä aika hirviömäinen. :D Ensimmäinen asia, mihin ite kiinnittäisi huomiota on luottamusvälit. Sekä tekstissä, että taulukossa on sanottu, että mikäli luottamusväli EI sisällä nollaa, vaikutus on merkitsevä. Tässä on muutenkin aika hyvä tärppi kokeisiin, koska HoloPulkissa esitellään luottamusvälit, mutta tämä tulkintatapa jätetään mainitsematta. Pistäkää siis korvan taakse!
PoistaItse en mediaattorianalyysistä ymmärrä yhtään mitään (ikinä kuullutkaan), niin en osaa sen menetelmistä sanoa mitään. Kannattaa lukea huolella läpi sivu 202, jossa on puhuttu analyysistä. Googletella voi jos huvittaa, mutta vaatimuksena on materiaali ja siinä kerrotut asiat. :)
Taulukkoa voi kuitenkin tulkita jollain tasolla ilman analyysimenetelmän ymmärtämistä. Erotuspistemuuttujat T1-T4 on määritelty aikaisemmassa taulukossa, joten ne voi katsoa sieltä. Riippumattoman muuttujan X kohdalla on ne muuttujat, joiden oletetaan vaikuttuvan riippuvaan muuttujaan Y. Mun ymmärryksen rajoissa analyysissa on siis tutkittu sitä, miten tämä riippumaton muuttuja vaikuttaa riippuvaan suorasti ja epäsuorasti. Analyysin anti vaikuttaa olevan erityisesti epäsuoran vaikutuksen tutkiminen ja intuition perusteella (tämä EI ole fakta vaan arvaus) mediaattorit liittyisivät tähän epäsuoraan vaikutukseen, joiden kautta rippumattoman muuttujan vaikutus ikään kuin välittyy riippuvaan muuttujaan. Mä en siis todellakaan ole varma tästä, mutta kuvittelisin näin.
Pääpointit mun mielestä taulukossa on siis luottamusvälit ja suora/epäsuora yhteys. Tuloksia on tietenkin avattu tekstissä. Kannattaakin tehdä niin, että lukee ensin jonkin yksittäisen tuloksen ja yrittää löytää sen kohdan taulukosta, josta tulos on saatu. Näin pienin askelin taulukkoa voi saada avattua vähän paremmin, kun löytää sen logiikan, miten niitä tuloksia siitä taulukosta on tulkittu. Vaativa taulukko kaiken kaikkiaan! Tsemppiä kuitenkin viime hetken rutistukseen. :)
Kiitos avusta ja tsempistä! Täytyypä ottaa vielä silmä käteen ja tutkia tarkasti. :) Tarkoittaako tuo "mikäli luottamusväli ei sisällä nollaa, vaikutus on merkitsevä" siis tätä: tyyliin vaikkapa luottamusväli -.3200 ja -.1550 ei sisällä nollaa, mutta esimerkiksi luottamusväli -.3330 ja .0042 sisältää nollan?
VastaaPoistaJuurikin näin! :) Oivalsit heti, mistä on kyse. :)
PoistaKiitos sun! :)
VastaaPoistaHei ptiääkö artikkelien tutkimuksien aineiston keruuseen tai tilastollisiin menetelmiin yms kiinnittää hirveästi huomiota? Joissakin artikkeleissa, kun on sivu tolkulla lähinnä sitä miten se tutkimus on toteutettu. Itse en ainakaan pysty mitenkään muistamaan mitä testiä käytettiin juuri mihinkin tarkoitukseen missäkin artikkelissa.
VastaaPoista