Eikö saa itse valita meneekö vai ei? Vai onko siellä joku "koe"? :O Saattaahan sun mieli muuttua niin, että oot myöhemmin iloinen siitä, ettet päässyt, jos se ei vaikka sovi myöhemmin sun elämään enää, vaikka tässä vaiheessa sopiskin :)
Saa toki itse valita, mutta toi on ilmeisesti sellainen fuksien pesti. :) Emmä sitä enää seuraavana vuonna hae, sillon on varmaan jo kaikkea uutta ja jännää! Muihin pesteihin en ainakaan nyt hakeutunut, tutor-vastaava kuulosti mulle sopivimmalta.
Osaatko auttaa?: Onkohan psykan pääsykoekirjassa kaavoja, joita ei tarvise osata? (esim. ne kaavat, joissa on Neperin luku ja pii) Entä onko normaalijakauman ominaisuudet tärkeä muistaa (omassa Holo-Pulkissa s. 148, jossa kerrotaan kuinka monta prosenttia satunnaismuuttujan arvoista on milläkin välillä)? :)
Moikka! Luulen, että tarkoitat tolla "kaava, jossa on neperin luku ja pii" normaalijakauman tiheysfunktiota (s.146)? Tuota kaavaa ei tosiaan tarvi osata, kokeessa ei tarvitse osata integroida. :) Se on sitten se ainoa kaava, jota ei tarvitse osata! Muut täytyy. :D Ja tuosta ominaisuusjutusta, niin se on erittäin oleellinen! Et oo varmaan lukenut vielä seuraavia kappaleita? Tässä vaiheessa se tuntuu ehkä vähän randomilta nippelitiedolta, mutta normaalijakaumaan perustuvat testit käyttävät hyväkseen juurikin noita todennäköisyyksiä. :) Ainoa asia, minkä itse skippasin kirjasta, oli tuo tiheysfunktiohomma, kaikki muu pitää (=kannattaa) opetella. :)
Hei, pestejä on muitakin ja opiskeluvuosia monta edessä :) Ja tutoriksi tosiaan sit vaan! Kirjoitat vaan ihan tosi hyvän motivaatio-osion tutorhakemukseen.
Miksi et muuten hakenut jotain muuta pestiä? Toimikuntiin pääsee mukaan ja tapahtumien järjestämisessä voi auttaa, eli jos ihan oikeasti on intoa olla mukana niin pääsee.
Moikka moi! Täytyy vähän enemmän panostaa sitten tutor-hakemukseen, onneks monet kakkosvuoden opiskelijatkin on sanonu, settä sopisin hommaan. :) Mä en nyt hakenut muuta pestiä, kun tällä hetkellä toi tutor-vastaava kuulosti "omimmalta". Ehkä ens vuonna pyrin sitten johonkin muuhun pestiin, jos aikaa riittää. :) Mielenkiintoisia pestejä on kyllä tyrkyllä! Oon kuitenkin nyt syksyn saanut vetää halaaritoimikuntaa ja se huipentuu haalarikastajaisiin tammikuussa, joten puuhaa riittää sillä saralla onneksi vielä!
Moikka! Ensinnäkin kiitos kivasta blogista! :) Haen kans ens keväänä psykaa lukeen ja tätä on ollu kiva lueskella :) Oon miettiny, että minkä ikäisiä sun psykan opiskelukaverit suunnilleen on? Onko paljon just parikymppisiä vaan yhen välivuoden viettäneitä vai jo lähemmäs kolmekymppisiä?? :)
Moips ja kiva, että blogista on ollut iloa! :) Suurin osa on varmaan 20-22 vuotiaita, joukkoon mahtuu toki muutama nuorempikin ja muutama vanhempikin opiskelija. Nämä parikymmpisiä vanhemmat opiskelijat ovat pääasiassa maisteriopiskelijoita, joten en heitä hirveästi tunne. :) Porukka on kuitenkin melko kirjavaa!
Moi! Taistelen täällä HoloPulkin kanssa enkä millään tajua erästä asiaa. Tulit mieleeni ja ajattelin tulla kysymää helppiä, toivottavasti se on okei. Eli miten p-arvon voi määrittää t-jakaumasta kun testimuuttujan arvo tiedetään? Normaalijakaumasta osaan löytää p-arvot, mutta toi t-jakauma on aiheuttanut pitkään päänvaivaa :/ kiitos etukäteen!
Moikka! Tottakai multa saa apua kysellä ja autan parhaani mukaan, sen takia tää blogi on olemassa. :) Eli kun tiedät t-jakauman testisuureen, vaikkapa 4, niin otat esiin t-jakauman taulukon ja päätät, millä riskitasolla (merkitsevyystasolla) haluat testin tehdä. Jollei tehtävässä ole riskitasoa erikseen mainittu, niin yleensä käytetään 5%. Sen jälkeen katsot taulukon vasemmasta reunasta vapausasteet (df), vapausasteiden kaava mainitaan jokaisen t-testin yhteydessä, esimerkiksi yhden otoksen t-testissä se on muistaakseni n-1, jossa n on havaintojen lukumäärä. Tän jälkeen etsit riskitason ja vapausasteiden risteyskohdan, jossa on jokin luku. Tätä lukua sun tulee verrata kaavasta saatuun testisuureeseen. Jos luku on vaikkapa 3 ja testisuureena sulla 4, jolloin 4>3 eli nollahypoteesi hylätään. Testisuureen tulee olla positiivisten lukujen kohdalla suurempi kuin taulukosta saatu arvo ja vastaavasti negatiivissa luvuissa pienempi kuin taulukon arvo, jotta nollahypoteesi hylättäisiin (voit yrittää hahmottaa tätä piirtämällä normaalijakauman, jos riskitasot tuntuvat vaikeilta, itse hahmotin nämä asiat piirtämällä parhaiten!) Toivottavasti tästä oli apua ja osasin vastata siihen, mitä kysyit. :) Tsemppiä!
Äh taisin selittää huonosti :-D Tuon asian osaan (onneks!). Tarkoitin tuota p-value -arvoa, esimerkilsi holopulkin esimerkki s. 184 saatu p-arvo on 0,0034 eli 0,3%. Vai onko noi sellasia joita ei tarvitse itse osata laskea?
Aaa nyt ymmärsin! Joo eli sitä ei tosiaan voi laskea niin tarkkaan kuin normaalijakauman taulukossa. Eli viime vuonnakin piti arvioida kokeessa pienintä mahdollisinta p-arvoa, jolla nollahypoteesi voidaan hylätä. Sun pitää vaan pongailla niistä taulukon arvoista tietyillä vapausasteilla joku väli, mihin sun testisuure sopii. Jos sulla on esim. testisuureena 3 ja taulukosta löytyy vapausasteiden x kohdalta luku kaksi 0,05% kohdalta ja luku neljä 0,1% kohdalta, niin vastaus on sillon, että nollahypoteesi voidaan hylätä, kun riskitaso on 5-10%. Sen tarkemmin vastausta ei pysty taulukon perusteella antamaan ja kirjassa ei anneta kaavaa sen laskemiseksi. :) Toivottavasti nyt vastasin oikein ja tästä oli apua!
Onneksi on vielä monta vuotta aikaa päästä! :) eli pää pystyyn ja metsästämään tutorin pestiä ;)
VastaaPoistaSiihen on kyllä aina otettu vain fukseja, ei sitä pestiä edes kukaan vanhempi opiskelija hae. :)
PoistaEikö saa itse valita meneekö vai ei? Vai onko siellä joku "koe"? :O
VastaaPoistaSaattaahan sun mieli muuttua niin, että oot myöhemmin iloinen siitä, ettet päässyt, jos se ei vaikka sovi myöhemmin sun elämään enää, vaikka tässä vaiheessa sopiskin :)
Saa toki itse valita, mutta toi on ilmeisesti sellainen fuksien pesti. :) Emmä sitä enää seuraavana vuonna hae, sillon on varmaan jo kaikkea uutta ja jännää! Muihin pesteihin en ainakaan nyt hakeutunut, tutor-vastaava kuulosti mulle sopivimmalta.
PoistaJa onhan noita muitakin pestejä :)
VastaaPoistaOsaatko auttaa?: Onkohan psykan pääsykoekirjassa kaavoja, joita ei tarvise osata? (esim. ne kaavat, joissa on Neperin luku ja pii) Entä onko normaalijakauman ominaisuudet tärkeä muistaa (omassa Holo-Pulkissa s. 148, jossa kerrotaan kuinka monta prosenttia satunnaismuuttujan arvoista on milläkin välillä)? :)
VastaaPoistaMoikka! Luulen, että tarkoitat tolla "kaava, jossa on neperin luku ja pii" normaalijakauman tiheysfunktiota (s.146)? Tuota kaavaa ei tosiaan tarvi osata, kokeessa ei tarvitse osata integroida. :) Se on sitten se ainoa kaava, jota ei tarvitse osata! Muut täytyy. :D Ja tuosta ominaisuusjutusta, niin se on erittäin oleellinen! Et oo varmaan lukenut vielä seuraavia kappaleita? Tässä vaiheessa se tuntuu ehkä vähän randomilta nippelitiedolta, mutta normaalijakaumaan perustuvat testit käyttävät hyväkseen juurikin noita todennäköisyyksiä. :) Ainoa asia, minkä itse skippasin kirjasta, oli tuo tiheysfunktiohomma, kaikki muu pitää (=kannattaa) opetella. :)
PoistaOkei, kiitos :D
PoistaHei, pestejä on muitakin ja opiskeluvuosia monta edessä :) Ja tutoriksi tosiaan sit vaan! Kirjoitat vaan ihan tosi hyvän motivaatio-osion tutorhakemukseen.
VastaaPoistaMiksi et muuten hakenut jotain muuta pestiä? Toimikuntiin pääsee mukaan ja tapahtumien järjestämisessä voi auttaa, eli jos ihan oikeasti on intoa olla mukana niin pääsee.
Moikka moi! Täytyy vähän enemmän panostaa sitten tutor-hakemukseen, onneks monet kakkosvuoden opiskelijatkin on sanonu, settä sopisin hommaan. :) Mä en nyt hakenut muuta pestiä, kun tällä hetkellä toi tutor-vastaava kuulosti "omimmalta". Ehkä ens vuonna pyrin sitten johonkin muuhun pestiin, jos aikaa riittää. :) Mielenkiintoisia pestejä on kyllä tyrkyllä! Oon kuitenkin nyt syksyn saanut vetää halaaritoimikuntaa ja se huipentuu haalarikastajaisiin tammikuussa, joten puuhaa riittää sillä saralla onneksi vielä!
PoistaMoikka! Ensinnäkin kiitos kivasta blogista! :) Haen kans ens keväänä psykaa lukeen ja tätä on ollu kiva lueskella :) Oon miettiny, että minkä ikäisiä sun psykan opiskelukaverit suunnilleen on? Onko paljon just parikymppisiä vaan yhen välivuoden viettäneitä vai jo lähemmäs kolmekymppisiä?? :)
VastaaPoistaMoips ja kiva, että blogista on ollut iloa! :) Suurin osa on varmaan 20-22 vuotiaita, joukkoon mahtuu toki muutama nuorempikin ja muutama vanhempikin opiskelija. Nämä parikymmpisiä vanhemmat opiskelijat ovat pääasiassa maisteriopiskelijoita, joten en heitä hirveästi tunne. :) Porukka on kuitenkin melko kirjavaa!
PoistaMoi! Taistelen täällä HoloPulkin kanssa enkä millään tajua erästä asiaa. Tulit mieleeni ja ajattelin tulla kysymää helppiä, toivottavasti se on okei. Eli miten p-arvon voi määrittää t-jakaumasta kun testimuuttujan arvo tiedetään? Normaalijakaumasta osaan löytää p-arvot, mutta toi t-jakauma on aiheuttanut pitkään päänvaivaa :/ kiitos etukäteen!
VastaaPoistaMoikka! Tottakai multa saa apua kysellä ja autan parhaani mukaan, sen takia tää blogi on olemassa. :) Eli kun tiedät t-jakauman testisuureen, vaikkapa 4, niin otat esiin t-jakauman taulukon ja päätät, millä riskitasolla (merkitsevyystasolla) haluat testin tehdä. Jollei tehtävässä ole riskitasoa erikseen mainittu, niin yleensä käytetään 5%. Sen jälkeen katsot taulukon vasemmasta reunasta vapausasteet (df), vapausasteiden kaava mainitaan jokaisen t-testin yhteydessä, esimerkiksi yhden otoksen t-testissä se on muistaakseni n-1, jossa n on havaintojen lukumäärä. Tän jälkeen etsit riskitason ja vapausasteiden risteyskohdan, jossa on jokin luku. Tätä lukua sun tulee verrata kaavasta saatuun testisuureeseen. Jos luku on vaikkapa 3 ja testisuureena sulla 4, jolloin 4>3 eli nollahypoteesi hylätään. Testisuureen tulee olla positiivisten lukujen kohdalla suurempi kuin taulukosta saatu arvo ja vastaavasti negatiivissa luvuissa pienempi kuin taulukon arvo, jotta nollahypoteesi hylättäisiin (voit yrittää hahmottaa tätä piirtämällä normaalijakauman, jos riskitasot tuntuvat vaikeilta, itse hahmotin nämä asiat piirtämällä parhaiten!) Toivottavasti tästä oli apua ja osasin vastata siihen, mitä kysyit. :) Tsemppiä!
PoistaÄh taisin selittää huonosti :-D Tuon asian osaan (onneks!). Tarkoitin tuota p-value -arvoa, esimerkilsi holopulkin esimerkki s. 184 saatu p-arvo on 0,0034 eli 0,3%. Vai onko noi sellasia joita ei tarvitse itse osata laskea?
PoistaAaa nyt ymmärsin! Joo eli sitä ei tosiaan voi laskea niin tarkkaan kuin normaalijakauman taulukossa. Eli viime vuonnakin piti arvioida kokeessa pienintä mahdollisinta p-arvoa, jolla nollahypoteesi voidaan hylätä. Sun pitää vaan pongailla niistä taulukon arvoista tietyillä vapausasteilla joku väli, mihin sun testisuure sopii. Jos sulla on esim. testisuureena 3 ja taulukosta löytyy vapausasteiden x kohdalta luku kaksi 0,05% kohdalta ja luku neljä 0,1% kohdalta, niin vastaus on sillon, että nollahypoteesi voidaan hylätä, kun riskitaso on 5-10%. Sen tarkemmin vastausta ei pysty taulukon perusteella antamaan ja kirjassa ei anneta kaavaa sen laskemiseksi. :) Toivottavasti nyt vastasin oikein ja tästä oli apua!
PoistaJes, just tätä meinasin, oli apua, kiitti paljon! :)
Poista