Ei oo kaveria parempaa

Heippa! Kirjoitin SPOL:n blogiin tekstin psykalaisten yhteisöllisyydestä uusille fukseille ja miksei muillekin. :) Ajattelin jakaa tekstin myös täällä, koska aihe on mulle itelle tärkeä ja koskettava. ^.^

Hei sinä unituore fuksi! Suurenmoiset ja sydämelliset onnittelut sekä halaukset opiskelupaikan saamisesta - olet tulossa mukaan huippuporukkaan ja opiskelemaan mitä parhainta alaa. Rohkenen arvata, että olet täynnä intoa, jännitystä ja ehkä vähän hämmennystäkin. Siksi haluaisinkin kertoa sinulle SPOL:sta. En puhu nyt kuitenkaan Suomen Puhallinorkesteriliitosta tai sotilaspoliiseista vaan meidän kaikkien Suomen psykalaisten yhteisestä porukasta eli Suomen Psykologian Opiskelijain Liitosta. Aloitat sitten opintosi Helsingissä, Joensuussa, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä tai Åbossa, SPOL tavoittaa kaikki suomen psykologian opiskelijat näistä kuudesta eri yliopistosta.

SPOLympialaiset Tampereella 2015.

Kun itse aloitin taipaleeni psykologian opintojen parissa kolme vuotta sitten, minua jännitti ja paljon. Muutin lähes vieraalle paikkakunnalle, josta tunsin etukäteen muutaman ihmisen. Vaikka olin täynnä energiaa, haaveita ja oppimishalua, tunsin myös epävarmuutta, Miten ihmeessä saan uusia kavereita ja pääsen mukaan porukkaan, jonka jäseniä olen aina pitänyt (ja pidän vieläkin) niin älykkäinä, hurmaavina ja mielenkiintoisina ihmisinä?

Kuitenkin jo ensimmäisen fuksitapaamisen aikana yllätyksekseni ja suureksi ilokseni huomasin, kuinka ihmeellisen ihania ihmisiä tällä alalla opiskelee. Muista psykalaisista kävi heti ilmi, että kyseessä on ainutlaatuinen yhteisö, jossa kaikki ovat yhtä perhettä. Aina löytyi joku, joka lohdutti, kun pelkäsin mennä yöbussilla Vantaalle ja tuki, kun sain hylätyn ensimmäisestä tilaston tentistä. Koska oma ensirakkauteni ainejärjestööni Kompleksiin oli niin voimakas, halusin myös selvittää, löytyykö tällaista samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta jopa valtakunnalliselta tasolta. En joutunut pettymään.

Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan fuksiaiset 2013 - Dr. Phil.

Aloittaessani SPOL:n hallituksessa puolitoista vuotta sitten, lähes kaikki muut hallituslaiset olivat vieraita. Samat kummallisen kutkuttavat fiilikset jylläsivät taas sisälläni kuin fuksiviikkojen ensimmäisinä päivinä. Yllätyin jälleen siitä, miten toisilleen tuntemattomat ihmiset ryhmäytyivät yhden viikonlopun aikana, juttelivat avoimesti kaikesta ja ennen kaikkea tukivat, ymmärsivät ja tsemppasivat. Pääsin tutustumaan uskomattomiin ihmisiin ympäri Suomea, ja samanlainen yhteishenki löyiti niin Joensuun saunasta kuin Turun metsässä olevasta mökistä. Koen, että näiden ihmisten kanssa voin olla oma itseni.

SPOL:n hallitus 2016 toivottaa kaikki uudet fuksit tervetulleiksi joukkoon iloiseen. :)

Löytäessäni itse ilon järjestötoiminnasta ja suorastaan toisen perheen psykalaisista, toivon vilpittömästi myös sinun kohtaavan samaa käsin kosketeltavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Psykologia on ainutlaatuinen ja pieni ala, joten on tärkeää, että pidämme yhtä. Nähdessäni hymyilevät kasvot ja kuullessani naurua niin oman ainejärjestön kuin SPOL:n tapahtumissa, minuun leviää se sama lämpö ja onnellisuus kuin opiskelujen alusta asti. Siksi haluankin vielä kerran toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi psykologian opiskelijoiden joukkoon.

Emma

Puheenjohtaja

Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto

Viivettä kommentteihin ja sähköposteihin vastaamisessa

Heippa kaikki! Olen ollut ihan laittoman kauan hiljaa ja vastailematta kysymyksiin täällä blogin ja sähköpostin puolella. Työt ja muutto uuteen kämppään elämänmuutoksineen ovat vieneet melkoisesti aikaa ja voimavaroja, joten siksi on ollut vähän hiljaista täällä. Nyt kuitenkin uusi kämppä alkaa näyttää kodilta ja asiat ovat järjestyksessä, joten palailen ruotuun ensi viikon aikana! :) Olen ottanut postaustoiveita myös ylös ja niitä voi laittaa tähän alle kommentteihin. Tulossa on ainakin juttua työllisyydestä opintojen aikana ja jälkeen, uusista tutkintovaatimuksista ja varmaan pääsykoehärdellistä ja hakujutuista, kunhan saan selviteltyä niihin liittyviä kysymyksiä vielä. Pysykää siis kuulolla - jutut jatkuvat syksylläkin. ;)

Terkuin,
Embe

Ken ompi fuksi 16?

Noniin, tulokset julkaistaan aivan minä hetkinä hyvänsä! Huomaa kyllä taas, että jännitän itsekin taas tosi paljon, vaikka omasta hakukerrasta on jo 3(?!) vuotta. Kommentoikaahan sit taas alle, että miten kävi. :)

Paljon onnea ja haleja ja rutistuksia kaikille tänä vuonna sisään päässeille! Ootte kyl tehneet huikeen työn ja oon valtavan iloinen teidän puolesta. :> Toivon tapaavani jokaisen teistä syksyn fuksi-infoissa, joihin tulen toivon mukaan jokaiseen kaupunkiin kertomaan vähän SPOL-propagandaa. ;) Tulkaa siis juttelemaan rohkeasti! Teen teille vielä erikseen postauksen fuksijutuista ja porukkaan mukaan pääsemisestä. Psykalla on aivan mieletön yhteishenki ympäri Suomen ja voin vakuuttaa, että pääsette hyvin osaksi tätä ihanaa porukkaa.

Haluan antaa myös mielettömät halit ja tsempit niille, jotka jäivät tällä kertaa ilman opiskelupaikkaa. Tekin ootte varmasti tehneet mielettömästi töitä, mutta tällä kertaa ovet eivät sitten jostain syystä auennetkaan. On ihan ok kokea kaikenlaisia fiiliksiä laidasta laitaan ja on tärkeä antaa itselleen aikaa. Älkää kuitenkaan missään tapauksessa kokeko, että olisi jotenkin häpeä jäädä ilman opiskelupaikkaa, ei todellakaan! Ootte nyt tänä vuonna tehneet vahvan pohjatyön mahdollista uutta kierrosta varten ja voin omasta kokemuksesta sanoa, että motivaatio ja taistelutahto on valtava sille kierrokselle! Tänne blogiin saa tulla purkamaan fiiliksiä myös tän suhteen. :)

Koe ja oikeat ratkaisut on julkaistu täällä jos niitä haluaa jossain vaiheessa tutkia: http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/valintakokeet2016.htm

Onnittelu- ja tsemppiterkuin,
Embe

Pian tulokset tulevat, jaiks!

Moikka taas pitkän tauon jälkeen! :) Mä oon ollut ihan pyörityksessä kesätyön tiimoilta, on vaikeaa ja hassua tottua 8-16 työrytmiin. Päivät soljuvat ihan vauhdilla ohi töissä ja jännästi sitä puuhaa riittää vielä kotonakin. Työ on ollut tosi mukavaa, vaikka välillä joutuu lukemaan tosi rankkojakin juttuja niistä tuomioista. Onneksi superkivat työkaverit ja todella musta huumori jaksavat naurattaa ja piristää!

En ole tosiaan ehtinyt nyt kummemmin kirjoitella töiden vuoksi ja psykarintamalla on kesällä aika hiljaista. Gradu etenee tuskastuttavan hitaasti, mutta ajattelin rohkaistua ja lähettää näillä näppäimillä ekan version tuloksista (ja jälleen muutaman virheilmoituksen analyysien yhteydestä) ohjaajille! Tulokset mulla on periaatteessa ollut valmiina koko kevään, mutta en oo uskaltautunut kirjoittaa niistä mitään, koska englanniksi kirjoittaminen pelottaa. Pakko nyt kuitenkin naputella siihen näytölle edes jotain, kun jännästi se teksti ei kirjoita itseään sillä välin, kun oon töissä. Anyway, kuukauden päästä olisi erityispedagogiikan syrjäytymis-kurssin tentti, toivottavasti saan jostain välistä revittyä lukuaikaa itselleni. Järjestörintamalla on myös melkoinen radiohiljaisuus, mutta projektit etenevät kuitenkin mukavan tuntuisesti myös kesän aikana. :)

No, te ootte varmasti aika täpinöissänne jo odottelemassa tuloksia. Muakin alkaa hiljalleen kutkuttamaan tämä odotus ja jänskättää, että ketä kaikkia uusia naamoja tulee psykalle syksyllä. :) Ajattelinkin, että voitte tän postauksen kommentteihin purkaa vähän fiiliksiä tulosten odottelusta! Teen sitten torstaina/perjantaina erikseen postauksen, johon voi tulla huutelemaan, millaiset tulokset itse sai. Sana on vapaa siis!

Jännitysterkuin,
Embe

Rikollisuuden kesä

Heippa taas kaikki! En ole ehtinyt viime aikoina hirveästi kirjoitella, on ollut melkoinen kiire. :D Nyt on onneksi vähän helpottanut, kun sain opettajalta armon aikaa kotitehtäviin, jotka palautin sitten viikon myöhässä alkuperäisestä dediksestä (hyi mua). Enää olisi jäljellä Monimuuttujamenetelmät-kurssin lopputyön korjaamista tällä viikolla ja sitten voinkin kääntää kiikarit kohtia gradua ja sitä yhtä Syrjäytyminen-kurssia. :)

Vietän kesän tosiaan ehkä vähän synkissä merkeissä, meinaan mun kesä sisältää lähes pelkästään rikollisuusjuttuja. :D Aloitin tänään Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa teknisesä avustajana ja tallennan siellä nyt juttuja käräjäoikeuden tuomioista Exceliin. Ihan simppeliä puuhaa, mutta tosi mielenkiintoista. Kyseessä on kokopäivätyö(!) ja työsoppari on tehty elokuun puoleen väliin asti. Eka päivä oli ainakin superkiva ja kaikki Krimolla oli hirveen mukavia ja ottivat avosylin vastaan. ^.^ Jäi kyllä vielä loppupäivälle hirveästi energiaa, kun oli hyvä mieli. :) Kävin tanssitunnilla töiden jälkeen ja nyt suunnitelin hetken aikaa lukevani gradua varten yhtä tilaston kirjaa ennen Netflixin pauloihin siirtymistä. Netflixissäkin pyörii tällä hetkellä Bones ahkerasti, joten rikosjuttuja tulee katsottua myös iltaisin.

Elokuussa pääsen todennäköisesti ja toivottavasti HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologiseen yksikköön hämmästelemään psykologien työtä siellä ja auttelemaan artikkeliarkiston ja datahommien kanssa. Kyseessä on näillä näkymin 1-1,5 kuukauden pituinen orientoiva harjoittelu, jonka suoritan opintopisteitä vastaan eli palkattomana. Odotan tätä jättimäisellä mielenkiinnolla, koska siellä on kanssa ihania ihmisiä töissä ja he ovat viikkoja selvitelleet kauheaa byrokratiaa tän harjoittelun taustalla. Yksikössä siis tutkitaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn epäilyjä, ja mulla olisikin toiveissa päästä näkemään, miten psykologit haastattelevat näitä lapsia/nuoria. Rankkoja juttuja nämäkin, mutta tosi tärkeitä!

Töiden lomassa koitan nyt ihan aikuisten oikeesti saada sitä gradua eteenpäin, koska haluaisin palauttaa sen elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Onneksi se on sinänsä hyvällä mallilla, että tulokset ovat selvillä ja nyt pitäisi vain kahlata artikkeleita ja kirjoittaa homma pakettiin. En aio kuitenkaan hosua sen kanssa, koska haluaisin siitä hyvän arvosanan. Graduni käsittelee siis väkivaltatuomioita ja lastensuojelua.

Huh, melkoisia juttuja siis tiedossa! Opin näistä kaikista varmaan ihan hirveästi myös tulevaa harjoittelua ajatellen, koska on tärkeää osata ikään kuin etäännyttää itsensä rankoista jutuista. Onneksi voin Krimolla oikeasti jättää työt töihin, joten ne eivät juurikaan pyöri mielessä enää kotona. On varmaan vähän kamalaa sanoa, mutta mun mielestä nää kaikki jutut on tosi mielenkiintoisia ja niitä on tärkeä tutkia. Nyt kuitenkin tilaston pariin ja huomenna kohti uutta työpäivää! :)

Innostusterkuin,

Embe

Ps. Miten teidän kesä muuten etenee? Kertokaa myös, kun tiedätte, että oletteko saaneet kutsun Turun soveltuvuuskokeisiin! :>