Heippa kaikille! Sain nyt höpöteltyä teille toisen videopostauksen artikkeleiden työstämisestä. :) Nämä neuvot eivät ole mitään kiveen hakattuja ohjenuoria, vaan lähinnä sellaisia käytännön asioita, jotka mä itse koin hyödyllisiksi. Videon pääsette jälleen kerran katsomaan TÄÄLTÄ.
Alle voitte taas kommentoida mitä mieleen juolahtaa! Lisäksi kysyin videolla tästä "live-tilassa" tapahtuvasta "kysymyksiä ja vastauksia" lähestyksestä, niin voitte myös tätä ajatusta kommentoida. :) Mikäli teistä tuntuu, että tällainen olisi kiva, niin ilmoitan sitten päivämäärän ja kellonajan (olettaen, että opin käyttämään sitä Periscopea :D) hyvissä ajoin.
Innokkain terveisin,
Embe
Kannatan tuota livelähetystä! Joku ilta-aika olisi kiva, jotta mahd.moni pääsisi seuraamaan!
VastaaPoistaVielä artikkeleihin liittyvä kysymys; Haen itse maisterihaussa, jossa on mukana näistä kaikista artikkeleista vain 5 artikkelia. Maisterihaun hakijathan tekevät kokeesta vain tilasto-osion, joten voisiko tästä vetää hypoteesin (hehe), että tilasto-osiossa tulee laskea jotain artikkelihin liityvää vai mitenköhän muuten näitä artikkeleita voitaisiin maisterihaussa hakevilta testata? Mietityttää artikkeleita lukiessa se, että mitä niistä tulisi osata jos ne liittyvät jotenkin tilastoon, eikai tutkimustulosten tarkkojen numeroarvojen opettelu ole kuitenkaan tarkoituksena? Osaisitkohan auttaa tässä :)
Hmm. Mun mielestä viime vuonnakin oli maisterihaussa muutama artikkeli, joten kai niistäkin tulee monivalintoja? Onko hakuoppaassa sanottu, että maisterihakijat tekevät myös tänä vuonna vain tilasto-osion? Voi olla, että artikkeleiden tietoja pitää hyödyntää tilasto-osassa samaan tapaan kuin viime vuonna (koe löytyy yliopiston sivuilta), mutta en nyt mene vannomaan! Supertarkkoja tutkimustuloksia en lähtisi opettelemaan, mutta on kyllä hyvä pistää päätulokset muistiin. :)
PoistaJoo hyvä idea toi livehomma!:)
VastaaPoistaKannatetaan livelähetystä! Ilta-aika kävisi tosiaan varmasti useimmille parhaiten. Varsinkin tilastoon liittyen tuntuu aina ilmaantuvan uusia kysymyksiä, joten niitä olisi hienoa päästä esittämään Q&A -sessiossa.
VastaaPoistaTässä vielä kysymys liittyen ajanhallintaan itse koetilanteessa. Ainakin viime kevään pääsykokeessa tehtäviä oli ihan liikaa käytettävissä olevaan aikaan nähden ja uskon, että näin tulee olemaan jatkossakin. Tuntuu, ettei kokeen aikana ole aikaa edes ajatella, mitä on tekemässä, jos haluaa ehtiä vastata suurimpaan osaan kysymyksistä. Ei tietysti kannata ainakaan jäädä kiinni kohtiin, joihin ei osaa vastata, mutta olisiko joitain muita vinkkejä siihen, miten kokeen aikana pystyisi toimimaan mahdollisimman ripeästi?
Moips! Mä itse selaisin kokeen läpi ja aloittaisin itselle helpoimmasta/mukavimmalta tuntuvasta tehtävästä. Alkuun voi olla hyvinkin sellainen fiilis, ettei oikein tiedä mistä aloittaa, kun materiaalia on niin julmetusti. Niksi on (mun mielestä) siinä, ettei ala pläräämään matskua edestakaisin, vaan päätät keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan ja teet sen systemaattisesti loppuun ennen kuin siirryt seuraavaan. Helposti tulee pientä paniikkia, kun edellistä tehtävää tehdessä ajattelee jo, että mitä tekee seuraavaksi ja tämä häiritsee suoritusta. Sanoisin siis, että kylmän viileästi vain yhdestä tehtävästä liikkeelle ja siitä eteenpäin! Enemmän pisteitä (luulisi) saavan siitä, että tekee muutaman tehtävät oikeasti loppuun asti kuin siitä, että räpeltää jokaisen alkuun vähän.
PoistaHei
VastaaPoistaKuinka tarkasti pitäisi muistaa artikkeleissa olevien tutkimusten tulokset? Riittääkö jos osaa suurin piirtein, esim. hypoteesin paikkaansapitävyyden, vai pitääkö osata tiettyjä numeroita ja taulukoita?
Pelkkä hypoteesien paikkansa pitävyys ei mun mielestä ihan riitä. Tarkkoja lukuja ei silti varmaankaan vaadita, mutta kannattaa painaa mieleen, minkä suuruisista eroista vaikka sukupuolten välillä on kyse tai millaisia prosenttiosuuksia tuloksissa oli mainittu (tyyliin: puolet, yksi neljäs-/viideosa). Myös jos tutkitaan vaikka useampaa ryhmää, niin mä painaisin ehkä mieleen ryhmien järjestyksen tutkittavan asian suhteen, esim. minkä ikäiset juovat eniten alkoholia, ketkä toiseksi eniten jne. :) Taulukot on mun mielestä myös hyviä, koska niissä tiivistyy tutkimuksen tulokset lyhyesti, joten niitä kannattaa ehdottomasti katsoa sillä silmällä!
PoistaMoikka! Mulla olisi kysymys tilastojuttuihin liittyen. Onko "palikkalaskimella" mahdollista laskea desimaalipotensseja, siis esimerkiksi 5 potenssiin 5,6? Kertomanäppäintä hakkaamalla saa vain potenssiin 2,3,4 jne... Esimerkiksi Poisson-kaavaa käyttämällä tuollaisia desimaalipotensseja näyttää tulevan aika useinkin. Vai olenko ymmärtänyt jotain ihan väärin? Kiitos, kun jaksat vastailla hakijoiden kysymyksiin, blogisi on iso apu ja tsemppi monelle :)
VastaaPoistaEi ole mahdollista. Poisson-kaavan käyttöä varten kokeessa on oma taulukko, josta voi katsoa valmiiksi lasketut arvot. :)
PoistaNo niinpä tietenkin! Kiitos :)
PoistaHeippa Embe! Tarvitsen nyt kovasti jonkunlaista vertaistukea tän urakan tehneeltä.. Olen siis tämän kevään yliopilas ja olen ehtiny puurtamaan tilastomatematiikan lisämateriaalin + valintakoekirjan ja artikkelitkin on muutamaa vaille kerran luettu yliviivaustussi merkintöineen. Tänään aloin sitten katsomaan ja laskemaan 2008-2015 valintakokeita ja tyssää heti alkuun. 2015 kokeen alkutehtävistä ei harmainta aavistustakaan, eihän tuollaista ole edes valintakirjassakaan opetettu. Alan kohta musertua, kun tuntuu että psykologiaa on melkein mahdottomuus päästä opiskelemaan, ellei ole käynyt avoimessa tilastomatematiikan kursseja, jolloin nimenomaan ne valintakoetehtävät ehkä aukeaisivat paremmin. Voisitko vähän kertoa sun abivuoden fiiliksistä kun aloitit katsomaan ja laskemaan niitä edellisten vuosien valintakokeita? Argh! -epätoivossa rypevä abi
VastaaPoistaMoi!
PoistaMä en oo Embe, mutta sun kommentti kuulosti siltä, että mä oisin voinu sen kirjottaa tänne viime keväänä kun olin abi. Oma kokemus nyt on se, että viime vuonna ei vaan kerta kaikkiaan kerennyt sisäistämään niitä tilaston juttuja syvällisesti, enkä itse asiassa uskaltanut edes katsoa vanhoihin valintakoetehtäviin. Noh, sen huomasi kyllä itse kokeessakin, se ensimmäinen tehtävä varsinkin mistä tuossa mainitsit meni varsin tyylikkäästi penkin alle, 4/27 pistettä. Kuitenkin nyt, yhden välivuoden pitäneenä ja tilastojen laskemisen tammikuussa aloittaneena se tehtävä aukesi saman tien. Pointtina se, että ei niitä kursseja välttämättä tarvitse, mutta tosi paljon laskemista kylläkin. Itse en viime keväänä ehtinyt laskemaan läheskään niin paljon kuin olisi tarvinnut. Omat abikokemukset oli siis erittäin epätoivoset tilaston (ja kyllä artikkelienkin) suhteen. Tsemppiä sulle paljon, tiedän miltä tuntuu! <3
Moi! Olen pariin kertaan jo törmännyt tyyppeihin, jotka laskee vuosien 2008-2015 valintakoetehtäviä - osaisko joku neuvoa, löytyykö ne 2008-2011 jostain netistä? Kun Helsingin yliopiston sivuilta ei löydy kuin vuodesta 2012 alkaen. :(
PoistaEi ainakaan mun tietääkseni. Meille jaettiin valmennuskurssilla vuoden 2008-2015 kokeet, jotka on vissiin haettu jostain yliopistojen omasta tietokannasta, mikä ei oo julkinen. Netistä niitä ei ainakaan saa :/
PoistaMoikka! Abikevät on jo valmiiksi tosi raskas ja olet päässyt todella pitkälle jos olet ehtinyt vilkuilla edes pääsykoekirjan läpi! Pisteet sulle siitä. :) Mulle vanhojen pääsykokeiden laskeminen oli täyttä tuskaa sekä ekalla että tokalla hakukerralla ja tuntui juuri tuolta, etten ole oppinut yhtään mitään ja en ymmärrä mitään. Pääsykoekirjan ja vanhojen kokeiden välillä on tosi iso tasoero ja mulla ainakin meni useampi tehtävä/koe ennen kuin pääsin kiinni pääsykoetehtäviin. Ei siis kannata mitenkään huolestua siitä jos alku tökkii ja ei tiedä mistä lähtisi liikkeelle! Kannattaa silloin vaan ihan reilusti katsoa ratkaisuja ja laskea tehtävä niiden pohjalta alusta loppuun - tämän jälkeen ainakin tiedät, miten sen tyyppinen tehtävä ratkaistaan. :) Vastausten katsominen ei tuossa tilanteessa ole mitään luovuttamista tai mitään, sun pitää vaan saada kiinni niistä pääsykokeiden logiikasta ja siihen voi tosiaan mennä useampi tehtävä. Pikkuhiljaa sitä alkaa kuitenkin muistaa, että miten tietyn tyyppisiä tehtäviä lasketaan ja huomaat katsovasi ratkaisuja harvemmin kuin alussa. Omaa kehitystä on tosi vaikea nähdä ja siksi pitää vain yrittää sitkeästi!
PoistaÄlä kuitenkaan polta nyt itseäsi loppuun ja pode huonoja fiiliksiä siitä, jos pääsykoetehtävät eivät abikevään jälkeen suju. Jos käy huono tuuri ja et pääse sisään tänä vuonna, niin sulla on koko ens vuosi aikaa laskea vanhoja pääsykokeita ja oppia uutta! Ei kannata siis todellakaan vaipua epätoivoon, koska aikaa kirjoitusten ja pääsykokeiden välillä on tosi vähän. Tärkeää on kuitenkin laskea tehtävä itse, vaikka joutuisikin melkein kopiomaan vastauksen ratkaisuista, mutta sekin kuitenkin vie sua eteenpäin. :) Paljon tsemppiä loppurutistukseen!