Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

torstai 16. huhtikuuta 2015

Toinen lukuvuosi lähenee loppuaan - mitä on vielä tekemättä?

Moikka! Viime kerrasta on tainnutkin hurahtaa hetki, oon ollut niin menossa taas joka suuntaan! Ajattelin vähän nyt kertailla, että mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä kesäsuunnitelmia mulla on. :) Isoimpana asiana on ehkä se, että kandi tuli hyväksyttynä kielentarkastuksesta! Korjailin siitä muutamat pilkkuvirheet ja muuta pientä ja maantaina laitan sen lopulliseen arviointiin, jee. :--) Ei tullutkaan kammottavaa paniikkia, vaikka luulin!

Meillä on ensi viikon perjantaina Tieteen päivä, jossa pitäisi esitellä meidän harkkatyö, jota ollaan puuhasteltu syksystä asti. Musta tuntuu vieläkin, että oon ihan pihalla siitä. :( Se on jotenkin niin teknistä ja abstraktia, ettei mun päättelykyky riitä sen työstämiseen. Kyseessä on siis havaintopsykologinen tutkimus, jossa me tutkittiin, vaikuttaako kohdekasvon sukupuoli vihan tunnistuksen tehokkuuteen ja sisäiseen kohinaan. Plääh! Havaintopsyka ei oo kyllä yhtään mun juttu, tuntuu, etten saa sovellettua siitä mitään käytäntöön. :( Noh, meillä on nyt kuitenkin alustava tiivistelmä ja diaesitys valmiina. Myös raporttia on rakennettu ja se palautetaan toukokuun aikana. Lauantaina meillä on tapaaminen ryhmän kanssa ja pitäisi miettiä sinne, että mitä siellä Tieteen päivässä sitten höpöttää. Tää kurssi on vaatinut kyllä yli 9 opintopisteen edestä töitä, voimavaroja ja mielenterveyttä.

Tämän jättikurssin lisäksi mun kandin tutkielmasta puuttuu vielä kesken olevat enkun ja puheviestinnän kurssit sekä oikeuspsykan sivuaineen viimeinen kurssi sekä viisi tuntia oikeudenkäyntien seuraamista. Kaikki suoritukset pitäis olla paketissa kesäkuussa, mutta kandin papereiden saaminen venähtää varmaan elokuuhun. Suunniteltiin kyllä äitin kanssa jo yhteisiä juhlia, kun se saa omat maisterin paperit nyt keväällä. :D Mulla pitäis maanantaina olla Ammattikäytännön tentti, mutta se taitaa mennä uusintaan tän harkkakurssin takia... Käyn kyllä varmaan silti kurkkaamassa, että miltä se tentti näyttää. Saan siitä kuitenkin suoritusmerkinnän vasta vuoden päästä, kun jouduin olemaan kahdesta harjoitusryhmästä pois.

Kesällä teen tutkimusharjoittelua yhteen tutkimusryhmään, josta saan opintopisteitä maisterivaiheen syventäviin opintoihin. :) En saanut mitään kesätöitä (en kyllä kauheesti hakenutkaan), joten tää on parempi kuin hyvä vaihtoehto! Pysyy myös tilastotaidot yllä syksyllä alkavaa gradua ajatellen. :) Ootan kyllä innolla sitä! Lisäksi ilmoittauduin avoimen yliopiston jollekin lapsen oikeudellinen asema kurssille, jotta saan opintopisteet täyteen. Tutkimustyön vastuuopettaja sanoi myös, etät voisi antaa mulle syventäviin metodiopintopisteita jos opetan sen tohtorikoulutettavaa ja jotain toista käyttämään Survoa. :D Apua. :D

Puuhaa riittää kuitenkin vielä ennen kesää. Kurssien loppuun suorittamisen lisäksi järjestän Survo-risteilyä, josta puhuin viime vuonnakin. Lisäksi pitäis toukokuussa treffata graduohjaajia ja miettiä syksyn kuvioita. Olen lupautunut kahteen tentin valvontaan myös ja tarkastin tänään n. 40 tilaston tenttiä. Ainakaan ei siis ole ollut tylsää!

Nyt kuitenkin alan leipomaan omenapiirakkaa. Kokkailu ja leipominen on kyllä hyvä keino rentoutua. :) Huomenna menen myös Kellokosken sairaalaan ekskulle, ihan superia! Tuutorikoulutuksetkin alkavat pian, jee! Mitä toiveita teillä olisi tuutoireille jos(kun) pääsette sisään? :)


Puuhailuterkuin,
Embe


19 kommenttia:

  1. Moi! Mulla ois kysymys, mikä ei liity suoraan tähän postaukseen, mutta psykologian opintoihin yleensä. Onko teillä paljon Freudia luettavana tai käsittelettekö psykoanalyyttistä näkökulmaa kursseilla?

    VastaaPoista
  2. Pidetäänkö Freudin teorioita nykypäivänä ns. luotettavina, kun eikö ne ole aika vaikeita todistaa tieteellisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis meillä on opinnoissa tosi vähän Freudia, koska sitä ei oikein pidetä nykyaikaisena. :D Ainoa ilo siitä on ehkä näkökulmien antaminen tosiaan, mutta ei meille opeteta esimerkiksi psykoanalyysia tai mitään. Silti suurin osa psykoterapeuteiksi koulutettavista ymmärtääkseni suuntautuu psykodynaamiseen psykoterapiaan. Siitä on mun mielestä hyötyä vain yksittäistapauksissa ja esimerkiksi kognitiivis-behavioraalinen terapia auttaa aika paljon laajempaa ongelmakirjoon kuin psykodynaaminen. Freudin jutut on ehkä historian näkökulmista tärkeitä ja ilman sitä ei välttämättä oltais tässä pisteessä missä nyt ollaan, mutta ei sitä nykyaikaisena pidetä oikeastaan ollenkaan.

      Poista
    2. Voi kunpa meillä olisi sama homma. Mutta ei, tänä vuonna olen lukenut lähemmäs 10 kirjaa Freudia... eheh... Meillä ekana vuonna oli yksi kurssi jossa esiteltiin muita terapia tyyppejä, mutta nyt toinen vuosi ollaankin luettu Freudia, Lacania jne.... Ranskalaiset tykkää aina juuttua menneeseen...

      Poista
  3. En sanoisi luotettavina, mutta ne ehkä auttavat ymmärtämään tiettyjä asioita, laajentamaan ajattelua, antamaan näkökulmia, kuten historia yleensäkin... Vaikea sanoa, koska itse opiskelen psykaa ulkomailla ja täällä Freud on hyvin tärkeässä asemassa psykan opinnoissa...

    VastaaPoista
  4. Totta. Missä maassa muuten opiskelet? Ja maksaako opiskelu siellä ja oliko helppo päästä sisään? Onko tutkinto pätevä myös Suomessa psykologina työskentelyyn?

    VastaaPoista
  5. Ranskassa. Muistaakseni n. 180 € / vuosi maksaa. Sisään pääsee helposti, mutta ranskaa täytyy osata (muistaakseni vähintään B1 tai B2 taso täytyy olla ranskassa). Olen ymmärtänyt että jos opiskelee Suomen ulkopuolella oli maa sitten mikä tahansa, joutuu hyväksyttämään todistuksen Suomessa ja kai hakemaan erikseen psykologin pätevyyttä (ja mahdollisesti tekemään täydentäviä opintoja).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, onko sulla tarkoituksena tulla suomeen työskentelemään valmistuttuasi? Onko muuten vieraalla kielellä opiskelu vaikeaa? Voiko ulkomaalaiset suorittaa mitään juttuja englanniks vai vaan ranskaks?

      Poista
  6. En vielä tiedä jäänkö Ranskaan vai palaanko Suomeen.. Alkuun ajattelin että palaisin Suomeen, mutta nyt on kyllä Ranskaankin kotiutunut aika hyvin :) Alkuun opiskelu oli melko vaativaa, ylimääräistä työtä joutui tekemään muihin nähden (mutta toisaalta asiat jäi paremmin päähän, kun joutui kääntämään sanoja jne). Ehkä n. puolen vuoden jälkeen ei enää ollu ongelmia. Meidän yliopistossa ei voi opiskella kuin ranskaksi, mutta tuo voi ehkä vaihdella eri yliopistojen välillä, en ole varma.

    VastaaPoista
  7. Heii, montako matikantehtävää pääsykokeessa yleensä on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! En osaa yhtään sanoa, tehtävien määrä vaihtelee tosi paljon (esim. 2013 ja 2014). Tästä pääset tutkailemaan vanhoja pääsykokeita: http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/vanhat_valintakokeet.htm. :)

      Poista
    2. Moikka! En osaa yhtään sanoa, tehtävien määrä vaihtelee tosi paljon (esim. 2013 ja 2014). Tästä pääset tutkailemaan vanhoja pääsykokeita: http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/vanhat_valintakokeet.htm. :)

      Poista
    3. En saa noita pdf:iä auki. Siksi kysyin täällä, jos joku joka on noi nähnyt voisi kertoa.

      Poista
  8. Mitä artikkeleista pitää osata? Pelkkä asiasisältö vai myös nimet, vuosiluvut, lähteet yms? Ja oisko jotain vinkkejä artikkelien opiskelemiseen? En meinaa opiskelutekniikoita (ajatuskartat yms.), ittelle parhaat on jo tiedossa, mut oisko jotain muuta? Ja mitä artikkelikysymyksistä tekee niin vaikeita, kun tuntuu, että kaikki sanoo et ne on ihan kamalia? Minkälaisia asioita niissä oikeen kysytään? :0 Tiiän et on soveltavia, mut silti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin se on hankalaa, että jossain kysymyksessä kaikki muu voi olla oikein, mutta yksi sana jossain kohdassa lausetta onkin väärin, mitä voi olla tosi vaikea huomata. Eikä ne varmaan kaikille oo vaikeita yleisesti, jotkut aihealueet vaan on vaikeempia toisille :)

      Poista
    2. Moips! Artikkeleista pitää osata vain asiasisältö (ei siis nimiä, vuosilukuja ja lähteitä). Jos jokin teoria esim. esiintyy monta kertaa, niin sen "keksijän" nimi on kuitenkin hyvä painaa mieleen. :) Tietty kannattaa googlailla ja selvittää jos jotkin käsitteet eivät vaikka aukea. Artikkeleiden opiskelusta sen verran, että kannattaa pyrkiä hahmottamaan asioiden välisiä yhteyksiä samaan teemaan kuuluvien artikkeleiden kesken. Käsitteitä kannattaa toki painaa mieleen, mutta pyrkiä ymmärtämään myös kokonaisuuksia. Vaikea antaa mitään kummempia vinkkejä opiskelutekniikoiden lisäksi. :) Raakaa toistoa niin kauan kunnes asiat jää mieleen. :D Artikkeleista vaikeat tekee juuri soveltavat kysymykset, tosi yksityiskohtaiset/laajat kysymykset ja se, että vaihtoehdoista voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Ylläolevaan kommenttiin laitoin linkin vanhoihin pääsykokeisiin, niin käy kurkkaamassa niitä jos et ole vielä tutustunut niihin. :)

      Poista
  9. Tiedätkö kirjan Tunne lukkosi? Se perustuu ilmeisesti skeematerapiaan. Onko sinulla jotain tietoa onko kirja kuinka tieteellinen/luotettava? Ilmeisesti kirjoittaja on kuitenkin skeematerapeutti, mutta ovatko skeematerapian menetelmät yleensä kuinka käytettyjä tai tehokkaita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! En ole koskaan kuullut kyseisestä kirjasta. :o Mulla ei ole myöskään mitään oikeaa tietoa skeematerapiasta, joten en osaa edes sanoa, onko se ihan näyttöön perustuva menetelmä vai enemmänkin hömppää. :D Kannattaa googlailla skeematerapiaa ja katsoa, onko se ihan järkevä menetelmä. :) Kirjan nimi vaikuttaisi viittaavan enemmän tällaiseen "populaaripsykologiaan", mutta en tosiaan voi sanoa mitään mihinkään suuntaan, kun en ole aiheeseen perehtynyt. :)

      Poista
  10. Vau! Pakko sanoa,että olet kyllä uskomattoman ahkerana ollu noiden opintojesi kanssa.Way to go! Toivottavasti itsellänikin riittää puhti yliopistossa:)

    Ajattelin kysyä,että kannattaako noiden artikkeleiden kohdalla osata ns. epäolennaista tietoa artikkelin pääkohtien kannalta.Esimerkiksi tuossa tämän vuoden vaihtoehtolääkintä-artikkelissa selitetään kaiken maailman kuppauksesta ym.,niin opettelenko nämäkin vain pakkopullana ulkoa? Eli kannattaako kokeeseen mennä sillä asenteella,että kokeentekijät voivat keksiä sinne mitä vain maan ytimen ja avaruuden väliltä? :D

    VastaaPoista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)