Vai että väitöskirjaa!

Heippa! Ajattelin nyt kertoa yhden syyn mun törkeän töykeään epäaktiivisuuteen blogin puolella. Olen moneen kertaan puhunut täällä epämääräisesti siitä, kuinka on kiireitä niin opinnoissa kuin järjestötoiminnassa (ja on edelleen :D). Kuitenkin tässä reilun kuukauden aikana olen ollut aika jännän äärellä, kun lupauduin nykyisen graduohjaajani (joka on ohjannut myös kandini) tohtorikoulutettavaksi! Hänellä alkaisi alkuvuodesta kolmivuotinen hanke, johon kovasti kosiskeli mua mukaan tekemään väitöskirjaa. Nyt ollaan siis hänen kanssaan laitettu pariin säätiöön apurahahakemuksia. Toisesta paikasta saan tietää 16.12. ja toisesta alkuvuodesta, miten käy. Jaiks!

Mua kyllä hämmentää, jännittää, kummastuttaa, pelottaa, hirvittää ja innostuttaa samanaikaisesti. :D Tää on toki sitä, mitä olen ajatellut haluavani tehdä harjoittelun ja valmistumisen jälkeen, mutta kaikki kävi (kliseisesti) niin äkkiä. Tarkoituksena on aloittaa heti harjoittelun jälkeen touko-kesäkuussa siis jatko-opinnot. :) Aihetta en viitsi paljastaa vielä tarkemmin ennen kuin kaikki rahoituskuviot ja muut speksit ovat varmoja, mutta rikollisuuden polulla jatketaan ja tutkimus käsittelisi just niitä teemoja, mitkä mua kiinnostaa hurjasti. Oon vaan superinnoissani ja ennen kaikkea superkiitollinen mun ohjaajille (vaikka gradu ei vieläkään ole valmis) ja kaikille muille opettajille ja suositusten antajille, jotka ovat tsempanneet mua opintojen alusta asti ja nähneet mussa jotain piilevää potentiaalia silloin, kun en itse ole sitä todellakaan nähnyt. Kiitos siis kaikesta jo tässä vaiheessa. <3

Hauskasti myös itsellä ja yhdellä suosituksen antajalla muistuu aina mieleen se, kun sain ekasta tilaston tentistä hylätyn. :D Jännästi sitä voi päätyä vaikka mihin huolimatta alkukompuroinnista. Haluisinkin siks myös tsempata teitä pääsykoepuurtajia urakan keskellä, että takaiskut ja kompastelut kuuluvat asiaan ja niistä myös (tämäkin kliseisesti) oppii oikeasti tosi paljon! Laittakaa siis ihmeessä kysymyksiä tänne tai meilillä omiin kompastuskiviin liittyen, niin selvitellään niitä yhdessä. :)

Paljon energiaa kaikille uhkaavasti lähestyvään pimeään marraskuuhun! Ja hei te lukiolaiset ja miksei muutkin: olen esittelemässä psykan opiskelua ja vastailemassa kysymyksiin huomenna 27.10.2016 klo 11.30-13 Porthanian (Yliopistonkatu 3) aulassa Koe Kampus! -tapahtumassa. Tulkaa nykimään haalarinlahkeesta jos on kysyttävää ja muutenkin juttelemaan! ^.^

Innostunein terkuin,

Embe

Omaa alaa liippaavia töitä opiskeluaikana

Heippa pitkästä aikaa! Ajattelin nyt rikkoa suorastaan hävettävän pitkän hiljaisuuden täällä blogin puolella kertomalla vähän töistä opintojen ohella. :) Lähinnä niiden vuoksi onkin pitänyt niin kiirettä, etten ole ehtinyt kirjoitella. En nyt ihan tarkkaan tiedä, mitä kertoilla, mutta kyselkää sitten kommenteissa lisää, niin vastaan parhaani mukaan! ^.^

Suurin osa omaan alaan liittyvistä hommista psykalla on tutkimusavustajan ja henkilöarviointiassarin töitä. Psykologin töitä kun ei voi ennen harjoittelua ja laillistusta tehdä. Henkilöarviointiassaripaikkoja tulee yllättävän usein hakuun esim. ainejärjestön sähköpostilistan kautta ja niihin tuleekin paljon hakemuksia. Ainakin Psyconilla, Personnellilla ja MPS:llä on psykalaisia töissä. Itse en ihan tarkkaan heidän työnkuvistaan tiedä, mutta pääpiirteissään assarin tehtävänä on organisoida ja aikatauluttaa päivää, ohjeistaa asiakkaista ja valvoa/pisteyttää asiakkaille tehtäviä testejä. Käsittääkseni (korjatkaa jos ole väärässä!) varsinaisiin konsultointi- ja haastattelupuuhiin assarit eivät pääse. Työpäivät voivat olla pitkiä ja kiireisiä, joten paineensietokykyä ja asiakaspalvelualttiutta tarvitaan näissä hommissa. Olen itse käynyt parissa haastattelussa assaripaikkaa varten, mutta ei ole tärpännyt (ja loppujen lopuksi ei edes ole mun juttu :D). Haastattelut ovat olleet aika kuumottavia verrattuna esim. mun psykologiharjoitteluhaastatteluun, mutta ei mitään hiillostamista kuitenkaan. Kiinnostus työ- ja organisaatiopsykaa kohtaan pitää ehdottomasti tuoda haastatteluissa esiin. Yleensä hakuprosessi menee niin, että hakemuksen jälkeen soitetaan ja jutellaan/haastatellaan vähän puhelimessa, sitten on haastattelu, jonka jälkeen vielä arviointipäivä, jossa pääsee itse kokemaan saman kuin muutkin asiakkaat. Tuntipalkka pyörii 12 euron tietämillä muistaakseni, ja monet tekevät suurin piirtein kahta päivää viikossa.

Tutkimusavustajan hommia on myös aika ajoin paljonkin tarjolla ja niiden kanssa saa olla vähän kärppänä, koska paikat täytetään nopeasti. Työt voi olla tosi erilaisia riippuen projektista; joissakin ihan vain kyselylomakkeiden tallentamista SPSS:ään, toisissa datan analysointia ja muutamissa pääsee tekemään esim. neuropsykologisia testejä lapsille. Tutkimusavustajan töistä on vaikea sanoa yleisellä tasolla kovinkaan paljon, koska ne vaihtelevat niin paljon. :D Työsopimukset ovat yleensä määräaikaisia, työaika vaihtelee tosi paljon muutamista tunneista täyspäiväiseen ja tuntipalkka on varmaankin jotain 10-15 euron väliltä, riippuen tietty työnkuvasta. Itse olen ollut kahdessa tutkimusryhmässä avustajana; toisessa ihan vain tallensin käsin SPSS:ään noin 1000 kyselylomaketta ja toisessa olin puolisen vuotta viime syksynä käsittelemässä 10 vuoden pitkittäistutkimuksen dataa (siivoilin dataa ja tein yksittäisistä datoista kaksi sellaista isoa "masterdataa"). Jälkimmäinen homma oli tosi haastavaa mulle, mutta välillä toki hirmu palkitsevaa, kun sai jonkin ongelman ratkaistua. Koin kuitenkin ajoittaisesta turhan suuresta stressistä ja epäpätevyyden fiiliksistä huolimatta oppineeni työstä hirveästi ja tehneeni loppujen lopuksi hyvää jälkeä.

Näiden kahden lisäksi olen kuullut yksittäisten opiskelijoiden olevan töissä esim. sosiaalitoimistossa tai lastensuojelun parissa, psykiatrisilla osastoilla (jos en väärin muista), vapaaehtoistöissä esim. tukihenkilönä sekä opettajan (sijaisuuksia) tekemässä. Aika paljon juttuja voi loppujen lopuksi tehdä, mutta pitää olla itse hirveän aktiivinen ja tunkea koipea joka oven väliin. :D  Tutkimusavustajahommien lisäksi oon itse tehnyt harjoitusryhmäohjaajan työtä yliopistolla sekä puuhaillut avustaja Krimolla (käytännössä aika samaa kuin eka tutkimusavustajan työni). Opetustöistä saattaa saada parempaa palkkaa, riippuen toki siitä, missä töitä tekee. Itseä kiinnostaisi vetää lukiossa psykan sijaisuuksia, mutta sellaista mahdollisuutta ei ole vielä tullut eteen!

Meillä on opinnoissa myös varsinaisen psykologiharjoittelun lisäksi ns. orientoiva harjoittelu, jonka ideana on päästä seurailemaan psykologin työtä jossakin paikassa, missä psykologeja on töissä. Tässä harjoittelussa varsinaisia psykologin töitä ei voi tehdä, mutta erilaisia avustavia tehtäviä kyllä. Ideana on päästä lähinnä siis oppimaan ja näkemään käytännössä, mitä kaikkea voisi tehdä! Harjoittelusta on mahdollista saada palkkaa tai suorittaa sitä opintopisteitä vastaan (=ilmaista työtä työnantajalle ja itselle taas jalkaa oven väliin). Mä teen nyt itse orientoivaa harjoittelua noppia vastaan ja en voi kuin suositella! On tosi tärkeää ja kivaa päästä näkemään muitakin käytännön hommia kuin vain the harjoittelun. Muutenkin tuntuu, että psykologiharjoitteluun latautuu niin paljon odotuksia, että paikan pitäisi olla "täydellinen". Ala on kuitenkin niin laaja, että on kiva päästä näkemään vähän eri puolia siitä. :)

Siinä nyt ensimmäisiä ajatuksia, mitä mulle tuli aiheesta mieleen. Voisin kirjoitella erikseen postauksen varsinaisesta harjoittelusta (mulla alkaa tammikuussa, jaiks!) ja valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä. Pari sanaa voin myös siinä yhteydessä sanoa palkkauksesta. Tästä postauksest tulee (tuli) muuten liian pitkä, joten noi jutut jääköön toiseen kertaan. :) Laittakaa siis ihmeessä kommenttia ja kysymyksiä alle - vastaan niihin tosi mielelläni!

Innostunein terkuin kiireen keskeltä,

Embe

Vielä voi ilmoittautua mukaan Helsingin avoimen yliopiston tilastotieteen johdantokursseille!

Moikka kaikille! Moni onkin kysellyt avoimen yliopiston tilastotieteen kurssien perään pääsykokeisiin treenaillessa. Torstaina alkaa viime vuonna ekaa kertaa MOOC-kurssina (Massive Open Online Course). Kyseessä on siis kaksi 5 opintopisteen (yhteiskunta)tilastotieteen peruskurssia, jotka voi suorittaa täysin etänä. :) Kurssi on myös mahdollista tenttiä tai sitten mukana voi pyöriä vain muuten oppimassa ja harjoittelemassa! Kantsii ainakin kokeilla, miten toimii itselle. Sisällöltään kurssilla käydään paljon samoja asioita, mitä pääsykoekirjassa. Mä oon kurssilla taas harjoitusryhmäohjaajana. :)

Lisäinfoa löytyy TÄSTÄ ja itse MOOC-alueelle pääset TÄSTÄ.

Opiskeluintoa toivottaen,

Embe

Ps. Postaustoiveita on tullut tosi kiva määrä, kiitos niistä! Sen verran haipakkaa on opintojen, järjestöhommien ja töiden (ai niin ja se gradukin...) suhteen, että en ole vielä ehtinyt kirjoitella tarkemmin. Mutta pian tulee kyllä tekstiä...

Ei oo kaveria parempaa

Heippa! Kirjoitin SPOL:n blogiin tekstin psykalaisten yhteisöllisyydestä uusille fukseille ja miksei muillekin. :) Ajattelin jakaa tekstin myös täällä, koska aihe on mulle itelle tärkeä ja koskettava. ^.^

Hei sinä unituore fuksi! Suurenmoiset ja sydämelliset onnittelut sekä halaukset opiskelupaikan saamisesta - olet tulossa mukaan huippuporukkaan ja opiskelemaan mitä parhainta alaa. Rohkenen arvata, että olet täynnä intoa, jännitystä ja ehkä vähän hämmennystäkin. Siksi haluaisinkin kertoa sinulle SPOL:sta. En puhu nyt kuitenkaan Suomen Puhallinorkesteriliitosta tai sotilaspoliiseista vaan meidän kaikkien Suomen psykalaisten yhteisestä porukasta eli Suomen Psykologian Opiskelijain Liitosta. Aloitat sitten opintosi Helsingissä, Joensuussa, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä tai Åbossa, SPOL tavoittaa kaikki suomen psykologian opiskelijat näistä kuudesta eri yliopistosta.

SPOLympialaiset Tampereella 2015.

Kun itse aloitin taipaleeni psykologian opintojen parissa kolme vuotta sitten, minua jännitti ja paljon. Muutin lähes vieraalle paikkakunnalle, josta tunsin etukäteen muutaman ihmisen. Vaikka olin täynnä energiaa, haaveita ja oppimishalua, tunsin myös epävarmuutta, Miten ihmeessä saan uusia kavereita ja pääsen mukaan porukkaan, jonka jäseniä olen aina pitänyt (ja pidän vieläkin) niin älykkäinä, hurmaavina ja mielenkiintoisina ihmisinä?

Kuitenkin jo ensimmäisen fuksitapaamisen aikana yllätyksekseni ja suureksi ilokseni huomasin, kuinka ihmeellisen ihania ihmisiä tällä alalla opiskelee. Muista psykalaisista kävi heti ilmi, että kyseessä on ainutlaatuinen yhteisö, jossa kaikki ovat yhtä perhettä. Aina löytyi joku, joka lohdutti, kun pelkäsin mennä yöbussilla Vantaalle ja tuki, kun sain hylätyn ensimmäisestä tilaston tentistä. Koska oma ensirakkauteni ainejärjestööni Kompleksiin oli niin voimakas, halusin myös selvittää, löytyykö tällaista samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta jopa valtakunnalliselta tasolta. En joutunut pettymään.

Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan fuksiaiset 2013 - Dr. Phil.

Aloittaessani SPOL:n hallituksessa puolitoista vuotta sitten, lähes kaikki muut hallituslaiset olivat vieraita. Samat kummallisen kutkuttavat fiilikset jylläsivät taas sisälläni kuin fuksiviikkojen ensimmäisinä päivinä. Yllätyin jälleen siitä, miten toisilleen tuntemattomat ihmiset ryhmäytyivät yhden viikonlopun aikana, juttelivat avoimesti kaikesta ja ennen kaikkea tukivat, ymmärsivät ja tsemppasivat. Pääsin tutustumaan uskomattomiin ihmisiin ympäri Suomea, ja samanlainen yhteishenki löyiti niin Joensuun saunasta kuin Turun metsässä olevasta mökistä. Koen, että näiden ihmisten kanssa voin olla oma itseni.

SPOL:n hallitus 2016 toivottaa kaikki uudet fuksit tervetulleiksi joukkoon iloiseen. :)

Löytäessäni itse ilon järjestötoiminnasta ja suorastaan toisen perheen psykalaisista, toivon vilpittömästi myös sinun kohtaavan samaa käsin kosketeltavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Psykologia on ainutlaatuinen ja pieni ala, joten on tärkeää, että pidämme yhtä. Nähdessäni hymyilevät kasvot ja kuullessani naurua niin oman ainejärjestön kuin SPOL:n tapahtumissa, minuun leviää se sama lämpö ja onnellisuus kuin opiskelujen alusta asti. Siksi haluankin vielä kerran toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi psykologian opiskelijoiden joukkoon.

Emma

Puheenjohtaja

Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto

Viivettä kommentteihin ja sähköposteihin vastaamisessa

Heippa kaikki! Olen ollut ihan laittoman kauan hiljaa ja vastailematta kysymyksiin täällä blogin ja sähköpostin puolella. Työt ja muutto uuteen kämppään elämänmuutoksineen ovat vieneet melkoisesti aikaa ja voimavaroja, joten siksi on ollut vähän hiljaista täällä. Nyt kuitenkin uusi kämppä alkaa näyttää kodilta ja asiat ovat järjestyksessä, joten palailen ruotuun ensi viikon aikana! :) Olen ottanut postaustoiveita myös ylös ja niitä voi laittaa tähän alle kommentteihin. Tulossa on ainakin juttua työllisyydestä opintojen aikana ja jälkeen, uusista tutkintovaatimuksista ja varmaan pääsykoehärdellistä ja hakujutuista, kunhan saan selviteltyä niihin liittyviä kysymyksiä vielä. Pysykää siis kuulolla - jutut jatkuvat syksylläkin. ;)

Terkuin,
Embe