Suuntana psyka Facebookissa!

Heipparallaa! Blogi laajeni tänään naamakirjan ihmeelliseen maailmaan. Nyt ajantasainen tieto pääsykokeista on saatavilla näppärästi Facebookissa ja keskustelu on avoinna kaikille. :) Myös jatkuva blogin kyttääminen uusien postauksien toivossa voi vähentyä, koska uusimmat postaukset linkitetään Facebookiin. Käykää peukuttamassa allaolevasta linkistä. :) Muistakaa, että keskustelu pääsykokeista ja psykasta on enemmän kuin suotavaa!

Suuntana psykologia Facebookissa


Some-terkuin,
Embe

Psyykenlääkeseminaari

Moikka moi! Aika rientää ja päivät ennen tenttejä ja deadlineja hupenevat laittoman nopeasti. Ajattelin kuitenkin kirjoitella vähän viime perjantain neljän tunnin psyykenlääkeseminaarista. Oli aivan mielettömän älyttömän mielenkiintoista! Seminaari koostui kolmesta luennosta ja tunnin paneelikeskustelusta (vai keskustelupaneelista?). Luentojen aikanakin jaksoi yllättävän hyvin seurailla, vaikka osa asiasta meni täysin yliymmäryksen, esimerkiksi puhuttaessa lääkkeiden farmakologisista mekanismeista. Semman huippu oli kuitenkin ehdottomasti viimeisen tunnin keskustelu, joka olisi varmasti jatkunut pidempäänkin. Keskutelemassa oli kolme lääkäriä ja kaksi kokemusasiantuntijaa, joista toisella oli taustalla 17 vuotta lääkkeriippuvuutta (nyt ollut kuivilla 13 vuotta) ja toinen on käyttänyt masennuslääkkeitä parikymmentä vuotta. Oli ihan parasta kuulla oikeiden, aitojen ihmisten kokemuksia lääkkeistä ja niiden haittavaikutuksista. Musta on ylipäätään niin hienoa, että ihmiset uskaltavat puhua vaikeista asioistaan niin avoimesti. Keskustelu pyöri lähinnä haittavaikutusten ja vaihtoehtoisten hoitojen ympärillä. Mä koin erityisen valaistumisen, kun tämä masennusdiagnoosin saanut kokemusasiantuntija kertoi saaneensa suurimman avun masennukseen vertaistukiryhmistä. Mä oon totta kai pitänyt niitä aina tärkeinä, mutta nyt sitä korostettiin erityisesti ja se sai mut miettimään, että sellaisia pitäisi ehdottomasti olla enemmän - ja niissä tulisi olla sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia. Kokemusasiantuntijat korostivat myös sitä, että lääkkeitä määrätään turhan helposti ja varsinaista keskusteluapua joutuu oikeen kärttämään. Tämä toinen kokemusasiantuntija tiivisti mun mielestä asian hyvin (ja sympaattisesti): "Auttamisessa ei ole kyse välittäjäaineista vaan välittämisestä", siitä että sulla on oikeesti joku joka kuunteleeja välittää susta. Okei nyt menee aikamoiseksi hempeilyksi, mutta mun mielestä asia oli niin hyvin kiteytetty, että piti jakaa se teillekin. :)

Mitäs nyt? Kävin maanantaina hiuslääkärillä, jotta saisin mun reuhkan kuriin ja sitten säntäsin illaksi sitsiruokien koekokkailuun. Kotona olin taas turhan myöhään ja tuli nukuttua turhan vähän. Tänään käytiin ostamassa ainejärjestölle astioita ja ehdin taas olla kymmenen minuuttia kotona (kuten maanantainakin) ja sitten ryntäsin luennolle, jota ei ollutkaan. :D Eipä se mitään, tunnin päästä pyyhälsin töihin ja tässä sitä nyt ollaan, juon teetä ja ahmin suklaata. Huomenna on kokeellisen psykan harkkakurssin raportin palautekeskustelu ja vuosijuhlien tanssiharjoitukset. Illalla ajattelin lukea neuroa mahdollisuuksien mukaan kaksi lukua, jonka jälkeen pääsisin lukemaan tutkimuspsykan tenttikirjaa. :D Data-analyysin alustavan raportin palautus (joka oli maanantaina) meni vähän mönkään, koska mulla ei ollut käytännössä mitään raportoitavaa. :D En sitten palauttanut mitään, mutta onneksi voin suorittaa kurssin palauttamalla koko raportin deadlineen mennessä. :) Sitäkin pitäisi siis työstää, kirjoitella oppimispäiväkirja seminaarista ja lukea kognitiivista psykaa. Päälle vielä kaikki ainejärjestöjutut ja työvuorot, niin eipä ole tämä(kään) kuukausi tyhjä ja tylsä! :D

Tsemppiä kaikille laskujen puurtamiseen, viikon(!) päästä julkaistaankin materiaalit. Aion itsekin lukea matskun mahdollisuuksien mukaan läpi, ihan vain mielenkiinnosta. :)


Intoillen ja säntäillen,
Embe

Tehtäväpinon purkamista

Moikka! Toistan varmaan kauheesti itseäni, mutta en käsitä, miten sain jo huhtikuunkin sullottua täyteen menoa ja meininkiä. Yksi syy on ehkä se, että tentit on huhtikuussa ja niihin pitäisi edes yrittää valmistautua. Toiseksi, huhtikuussa on myös paljon kaikkia tapahtumia ja ainejärjestöläisenä sinkoilen tietysti joka suuntaan tukusta Ikeaan. :D Eipähän oo ainakaan tylsää!

Tänään on kuitenkin vihdoinkin tuntunut siltä, että hommat on lähtenyt edes hieman edistymään. Päivän alkuperäinen suunnitelma oli tehdä kolmessa tunnissa kokeellisen psykan harkkakurssin raportti valmiiksi, käydä neuron luennolla ja pyyhältää kotiin lukemaan neuroa. Toisin kuitenkin kävi, kun raportin kirjoitus venyi kuuteen tuntiin ja neuron videoluento jäi välistä. :D Onneks videon näkee netistä ja ajattelin katsoa sen huomenna, kun sain kuitenkin yhden luvun neuroa luettua vielä illalla. :) On siis ollut loppujen lopuksi aika tehokas päivä! Oon niin iloinen, että saatiin raportti pois alta, koska se on stressannu mua kauheesti. Seuraava murheen aihe onkin maanantaina palautettava data-analyysi kakkosen alkuraportti, jota mulla ei (tietenkään) ole vielä sivuakaan. Tarkoituksena on analysoida kahta eri aineistoa ja tällä hetkellä mulla on toisesta luokiteltuna ja valittuna taustamuuttujia vasta. Ajattelin tehdä ensin toisen aineiston analyysit kokonaan ja seuraava sujuu jo vähän helpommin, kun voin käyttää suurin piirtein samoja komentoja kuin ekassa aineistossa. Eiköhän siitäkin selvitä, vaikka ekaan raporttiin ei varmaan hirveästi tule tekstiä!

Huomenna on kanssa aika kiirepäivä, ensin on 10-14 pari luentoa, jonka jälkeen syöksyn 1,5 tunnin turvakoulutukseen (joka on sinänsä ihan turha, koska oon käyny vuoropäällikkökurssilla kuuden tunnin turvakoulutuksen... :D) ja sieltä hyppään vielä meidän klusterin tilakoulutukseen neljän jälkeen. Kotona ehtiikin ehkä sopivasti katsoa luentotallenteen ja mahdollisesti luomaan Survolla parit osa-aineistot.

Perjantaina on vuorossa viiden tunnin psyykenlääkeseminaari osana "Mitä psykologin tulee tietää psykiatrisesta hoitojärjestelmästä ja psyykenlääkkeistä" -kurssia, josta mun pitäis ens kuun loppuun mennessä kirjoittaa toinen osa oppimispäiväkirjaa ja kolme opintopistettä on kuitattu sillä. Ootan tota semmaa kyllä innolla, vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Mä päädyin nyt toverin kanssa laittamaan JOO-hakemuksen perjantaina tulille, niin saa nähdä pääsenkö syksyllä suorittelemaan oikeuspsykan opintoja Joensuuhun... :) Ei sinne sentään tarvitse muuttaa, en oo omaa yliopistoa vuodeksi hylkäämässä. :D Lauantaiksi menin jossain mielenhäiriössä ottamaan työvuoron.

Siinä loppuviikon ohjelma pääpiirteissään, viikonloppuna pitäisi tosiaan survoa ahkerasti mahdollisuuksien mukaan. Kiva tällainen rutistus ennen kesälomaa, mutta sit ainakin tuntuu, että on (palkallisen!) neljän viikon kunnon lomansa ansainnut. :) Kesällä ajattelin suorittaa avoimessa enkun ja ruotsin pois alta, koska tähtäimessä olisi kandi ens keväänä. Mä oon kyl saanu nyt keväästä lisää energiaa, toivottavasti tekin ootte!


Tsemppaillen,
Embe

My beautiful brain

Tänään pääsin tsekkamaan huikeet MRI-kuvat mun pään sisällöstä. Tässä intiimi kuva teillekin hämmästeltäväksi:

Survo-risteily ja tutorvalinnat

Moikka! Netti toimii taas toistaiseksi ja satuin löytämään pienen välin, johon sopi blogin päivitys. Kauheen kiireistä on ollut kokeellisen psykologian harjoituskurssin mittausten kanssa (taistelussa), töissä ja ainejärjestöjutuissa. Jos selailen kalenteria taaksepäin viime viikkoon, niin töitä oli tosiaan parina päivänä, luentoja neljänä ja viikonloppuna kävin Lempäälässä. Tällä viikolla on kaks työvuoroa myös ja läpi on käyty kahdet sitsit, kahden tunnin hajoaminen labrassa ärsykkeiden kanssa, muutamat luennot ja MRI-kuvaukset. MRI-kuvia en oo saanu vielä koneella auki, mutta ehkäpä ens viikolla pääsette ihastelemaan mun pääkopan sisältöä. ;)

Sitten oikeisiin asioihin. Tutorit valittiin eilen ja mun nimeä ei ollut valittujen listassa. :( Harmittaa kyllä, koska jotenkin tutorointi olis ollu luonnollinen jatko tälle mun blogihöpötykselle. Yritän ehkä ens vuonna sit uudestaan! Voin kuitenkin luvata, että ootte ens vuonna hyvissä käsissä. :) Aion kuitenkin olla mahdollisimman paljon mukana tapahtumissa fuksisyksynä, joten ette ihan kokonaan pääse musta eroon. :D

Sitten hämmentävimpään juttuun ikinä. Muistatte varmaan mun monet ulinat ja voittajafiilikset Survon, tuon supisuomalaisen tilastoihanuuden, suhteen? Data-analyysi oli tosiaan valtsikan kurssi, jota piti eri opettaja kuin meidän psykojen metodikursseja. Eilen meidän oma tilaston ope tuli juttelemaan mulle psykologisen tutkimuksen perusteet -kurssin tauolla ja kysyi tiedänkö, mikä on Survo-risteily. Vastasin tietäväni, koska kaikki psykot on kuulleet villejä huhuja tuosta laivamatkasta, jossa kokoontuvat Suomen survogurut. Luennoitsija sitten töksäytti, että haluanko lähteä mukaan, sinne otetaan kuulemma vuosittain KAKSI opiskelijaa. Mä menin ihan hysteeriseks ja sanoin, että totta kai tuun ja hölötin jotain omaani. :D En tiedä ketään muuta psykoa, joka olisi päässyt nuuskimaan Survo-risteilyn tapahtumia. Mun on tarkoitus pitää pienimuotoinen esitelmä siitä, miten opetusmateriaaleja yms. voisi kehittää. Samaan hyttiin mun kanssa olisi tulossa data-analyysin harjoitusten vetäjä. Mä oon kyllä ihan äärettömän otettu siitä, että mua pyydettiin sinne, vaikka oon käyttänyt Survoa vain tuon yhden kurssin verran. Risteily on toukokuun alussa ja mua vähän hirvittää se esitelmä, kun musta tulee esiintyessä kamala sönkköapina, joka vain änkyttää ja punastelee. :D Pitää varmaan harjoitella monta kertaa. Huh.

Mulla on nyt hirveesti kaikkia hommia rästissä ihan tenttikirjoista datan tutkimiseen asti. Pitäisi yrittää löytää aikaa jostain (aamuyöstä) ja saada hommia tehtyä. Harkkakurssi on mulle hirvee rasite, koska havaintopsyka ei kiinnosta mua käytännössä ollenkaan, en ymmärrä termejä ja en osaa käyttää Exceliä. D: Täytyy varmaan lopettaa tämä naputtelu ja syödä ahdistukseen.

Mites muilla sujuu opinnot ja ahkeruuspalleroilla pääsykoelukemiset? :)

Aikatauluttaen,

Embe