Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

torstai 29. joulukuuta 2016

Harjoittelua ja väitöskirjaa

Heippa kaikki! Mulla on ollut loppuvuosi melkoista tykitystä järjestö- ja opintorintamalla, niin en ole ehtinyt ja jaksanut kirjoitella. Nyt on kuitenkin taas uusia tuulia edessä, joista saa energiaa ja ajattelin niistä kertoa! Nyt maanantaina mulla alkaa nimittäin viiden kuukauden psykologiharjoittelu, joka kruunaa mun opinnot ja oikeuttaa mut hakemaan laillistusta. Psykologi on nimittäin lailla suojattu ammattinimike ja sitä ei saa käyttää muut kuin psykologian maisterin (sis. tämän harjoittelun) suorittaneet. Esimerkiksi taas nimikettä "terapeutti" ei ole mitään suojattu ja sen alle mahtuu ties mitä hömppätohtoria ja huuhaaohjaajaa. Psykoterapeutti sen sijaan on myös suojattu nimike. Noh, nyt meni jo vähän ohi aiheen. Anyway, alkaa kyllä pikkuhiljaa tuleva harjoittelu ja oikeat työt jännittämään, mutta odotan tulevaa kevättä kyllä innolla ja avoimin mielin!

Oltuani syksyn orientoivassa harjoittelussa lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä, jossa tutkitaan poliisin virka-apupyynnöstä lasten hyväksikäyttö- ja pahoinpitelyepäilyjä, koin saaneeni tosi paljon eväitä ihan tätä grande-harjoittelua varten, vaikka kyse on tosi erityyppisistä hommista. Orientoivassa harjoittelussa ei tehdä psykologin töitä vaan avustavia tehtäviä, mutta suurin anti on ehkä päästä seuraamaan psykologin työtä läheltä ja osallistua erilaisiin tiimeihin ja neuvotteluihin. Pakko sanoa, että toi oli kyllä työpaikkana sellainen, että haluan sinne ehdottomasti töihin jossakin vaiheessa! Toki ei voi tietää jos harjoittelupaikan hommatkin vievät mennessään. ;) Tuntuu, että mahdollisuuksia on rajattomasti, vaikka mun kiinnostuksen kohde sijoittuu ehkä aluksi rajalliselta tuntuvaan oikeuspsykologiaan. 

Henkilön Emma Peltomaa kuva.
Sain perinteisen poliisimukin läksiäislahjaksi. :)

Sain eilen myös ihan huikeita uutisia mun graduohjaajalta. Hän sai nimittäin tutkimusryhmälleen rahoitusta sitä hanketta varten, johon menisin tekemään väitöskirjaa! Tämä tarkoittaa nyt käytännössä sitä, että aloitan tohtorikoulutettavana heti harjoittelun ja valmistumisen jälkeen eli kesäkuussa. Aivan käsittämättömän mielettömän uskomatonta! Ja aihekin on vielä sellainen, mitä olen pyörittelyt hiljaa pienessä mielessäni, että tätä olisi kiva tutkia. En kuitenkaan halua vielä paljastaa aihetta kokonaan, koska se ei ole mullekaan vielä aivan kristallinkirkas, mutta rikollisuuden polulla jatketaan. ;) Pitää kyllä varmaan tarjota skumpat kaikille opettajille ja muille, jotka ovat kannustaneet tässä pitkin matkaa. 

Gradukin alkaa vihdoin olla loppusuoralla. Ensimmäinen versio opponoitiin parisen viikkoa sitten ja nyt olen tehnyt analyyseihin vielä vähän lisäyksiä ja selvennyksiä. Nyt jäljellä olisi enää lähinnä johdannon ja pohdinnan osittaista laajentamista ja korjailua. Gradusta tulee näillä näkymin vähän rapiat 20 sivua varsinaista tekstiä, mikä on ehkä aika vähän. Toisaalta mun ja ainakin toisen ohjaajan kirjoitustyyli on aika napakka ja en tykkää jaaritella osittain aiheeseen liittyvistä teemoista vaan keskityn mieluummin olennaiseen. Yritän parhaani mukaan saada seuraavan version kommenttikierrokselle tammikuun alussa, sitten teen muokkaukset, laitan vielä tulevalle väitöskirjaohjaajalle vikoja kommentteja varten ja toivottavasti palautan koko homman arvosteltavaksi tammikuun lopussa. Tämän jälkeen voin keskittyä tekemään yhden roikkumaan jääneen kurssin kirjallisuuskatsausta miesten kokeman parisuhdeväkivallan mielenterveysvaikutuksista harkan ohessa. Kevät menee kyllä varmaan hirmu nopeasti, kun on mielekästä puuhaa! Ai niin, järjestöhommatkin jatkuvat Kompleksin alumnivastaavana, Uudenmaan psykologiyhdistyksen ja Nuorten psykologien verkoston johtoryhmissä. Ei niistäkään malta irroittautua, vaikka valmistuminen kolkutteleekin ovella. 

Toivotankin nyt kaikille innokasta ja energistä uutta vuotta! Tulen kevään aikana varmasti kertomaan harjoittelun herättämistä fiiliksistä ja ainakin yksi täysin uusi juttu pääsykokeisiin liittyen on kanssa tulossa keväälle. Jos on jotain postaustoiveita, niin otan niitä mielelläni vastaan. :)


Aivan pärinöissään,
Embe

14 kommenttia:

  1. Huhhei, sinä olisit siis 26v (?) valmistuessasi tohtoriksi? Aikamoista :) Olet varmasti hyvin ahkera ja lahjakas ihminen ja tällaisen kuvan olen blogisi kautta muutenkin saanut. Hienoa, että jaksat kaiken ohella kirjoittaa blogiakin, niin me psykan opinnoista haaveilevat saadaan paljon tietoa ja motivaatiota. Voiko muuten oikeuspsykaa lukea Suomessa enempää kuin sivuaineen perusopintojen verran? Mitä kannattaa valita sivuaineiksi jos juuri oikeuspsyka kiinnostaa? Itse haen jossain vaiheessa Joensuuhun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kaikki menee putkeen niin saisin tohtorin tutkinnon 27-vuotislahjaksi. :P Oikeuspsykaa ei Suomessa juurikaan ole, tuon Joensuun sivuaine on oikeastaan ainoa. Lisäksi joillakin yliopistoilla on tarjota ehkä 1-2 yksittäistä kurssia aiheesta. Aika paljon joutuu siis itse etsimään tietoa ja mahdollisuuksia! Aihetta voi onneksi syventää aika kivasti just kandin, gradun ja harjoittelupaikan kautta. :) Jos oikeuspsyka kiinnostaa, niin kannattaa tietysti ottaa se Joensuun sivuaine, toiselle sivuaineella ei varmaan ole niinkään väliä, pääasia, että itseä kiinnostaa! Esimerkiksi tilastotiede, sosiologia, sosiaalipsykologia ja oikeustiede (en tiedä, mitkä mahollisuudet ovat käytännössä) ovat varmasti oikein hyviä vaihtoehtoja.

      Poista
    2. Moi! Minua kiinnostaisi tietää, että miten olet päässyt suorittamaan nuo oikeuspsykologian opinnot Joensuussa. :) Oletko käynyt ne Joo-opintoina tai avoimen yliopiston kautta? Näköjään avoimen kautta suoritettaessa vaaditaan ainakin nykyään lähtökohtaisesti, että on jo tutkinto psykologiasta tai oikeustieteestä.

      Poista
    3. Heips, mä suoritin ne Joo-opintoina. :) Oikeuden saa aika helposti, kun sanoo sisällyttävänsä opinnot sivuaineeksi ja on kiinnostunut tuosta sovellusalasta. Pakettiin kuuluu myös 5op prosessi- ja rikosoikeuden perusteet. Nykyään luennot tulevat kai kaikki videolle! Hakukäytännöt voivat vaihdella varmaan yliopistoittain, joten kannattaa varmistaa ne oman yliopiston joltain opintoihmiseltä. :)

      Poista
    4. Ok, kiitos vastauksesta! En opiskele vielä psykologiaa, mutta ehkä tulevaisuudessa ja tuo sovellusala kiinnostaa. :)

      Poista
    5. Hei! Esitän lisäkysymyksen vähän vanhaan postaukseen ja kommenttiin, mutta siis missä vaiheessa opintoja hait JOO-oikeutta oikeuspsykologiasta? Mitä itse asiaa tutkailin niin tosiaan avoimessa vaaditaan vähintään psykan aineopinnot pohjalle suoritettuina, mutta olitko sinä tehnyt ne?

      Terkuin toinen oikeuspsykasta kiinnostunut joka tuskastelee infopuutteesta :p

      Poista
  2. Heippa Embe! Haen tänä vuonna HKI/TRE/TKU lisäksi myös Jyväskylään. Mietin, että miten kannattaisi lukea kahtia eri artikkeleita. Aloitanko JKL artikkeleiden lukemisen jo 1.3, kun ne julkaistaan vai jätänkö niiden lukemisen vasta HKI/TRE/TKU pääsykokeen jälkeiseen muutamaan viikkoon.. Mielipidettä? Hain jo viime vuonna HKI/TRE/TKU, joten pohjaa mm. matikalle on jo jonkin verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jyväskyläänkin tulevat artikkelit pitää osata käytännössä ulkoa, joten muutama viikko on aika vähän. Suosittelen kuitenkin miettimään, kannattaako hakea molempiin vai kannattaisiko keskittyä HKI/TRE/TKU-pääsykokeeseen, jolloin Jyväskylän artikkelien lukeminen kannattaisikin aloittaa vasta sen jälkeen.

      Poista
    2. Komppaan vahvasti anoa tässä. Tiedän monia, jotka ovat lukeneet Jyväskylän kokeisiin vasta Hki/Tre/Tku-kokeiden jälkeen. Näkisin tämän myös itse järkevänä, koska silloin voit keskittyä yhteen kokonaisuuteen kerrallaan, eikä tarvitse välissä lukea toista artikkelipakettia, jolloin artikkelit menevät helposti sekaisin. Veikkaisin, että näin asiat pysyvät paremmin hallussa ja selkeämpinä kokonaisuuksina!

      Poista
  3. Hirmuisesti onnea! Aikamoinen suoritus saada tuohon tahtiin opinnot suoritettua ja varsinkin kun sinulla ne jatkuu suoraan tohtoriopintoihin. Itse masentuu miettiessä, että sillä aikaa kun yritän epätoivoisesti päästä opiskelemaan niin jotkut jo valmistuu samassa ajassa mikä minulta on mennyt hakuprosessiin, joka tosin on hidastunut kroonisten kipujeni vuoksi, mutten voi pitää niitä kokonaan syynä sille miksi saan kokeista vain max. jotain 40 pistettä eikä suoritus parane artikkelienkaan kohdalla, kun en niitäkään ilmeisesti osaa lukea oikein, vaikka olen avoimen opinnoissa jo tottunut tieteellisen tekstin lukemiseen. Jyväskyläänkin oli ihan turha hakea, koska kokeessa pärjätäkseen pitää opetella ulkoa niin paljon "hauki on kala" systeemillä, ettei sekään ole onnistanut. Tosin pidin viime vuonna psykalle hakemisesta taukoa, mutta nyt kun sosiaalipsyka on liitetty sosiaalitieteisiin sosiologian ym. kera eikä materiaaleja julkaista vasta kuin yhteishaun alkamispäivänä niin en pystynyt siihen lukemaan jo syksyllä. Ajattelin, että olisi helpompi päästä sossupsykaan kun ei tarvitse matikkaa päntätä, mutta olisi pitänyt kai vaihtaa hakukohdetta vuosia sitten.

    En usko, että sosiaalitieteiden yhdistyminen ainakaan helpottaa sisäänpääsyä, koska nyt isompi porukka hakee samaan kohteeseen, vaikka kaikki eivät tule valitsemaan ensimmäisen vuoden jälkeen sosiaalipsykologiaa pääaineena. Mutta se ei oikeastaan ole edes mitä haluan varsinkin kun epäilyttää sosiaalipsykologin työllistymismahdollisuudet. Joudun joka tapauksessa valitsemaan nyt jotain mikä ei kiinnosta ja se nostaa stressitasot niin korkealle, että menee yöunetkin kun pitäisi johonkin lukeminen aloittaa. Lähipiirikään ei jaksa enää tukea, koska "ei se mihinkään pääse kun ei ole tässäkään ajassa päässyt" ja kaverit tietää, että joka kesät on pilalla, koska synkistelen koe epäonnistumisten takia enkä ole silloin heille kovin viihdyttävää seuraa. Kaikki toitottaa, että hae jonnekin minne pääsisi ns. heittämällä. Meidän suvussa ei pahemmin akateemikkoja ole, joten voi olla, että "sukuvian" kirouskin vaivaa. Kaikki mikä kiinnostaa on liian vaikeiden pääsykokeiden takana ja valmennuskursseihin on mahdotonta edes säästää elämäntilanteen vuoksi.

    VastaaPoista
  4. Ihan mahtavia suunnitelmia sinulla! Paljon onnea väitöspaikasta ja lähestyvästä valmistumisesta! En ole tänne aikaisemmin kommentoinut, vaikka oon aina silloin tällöin käynyt lukemassa blogiasi aina siitä asti, kun hait opiskelemaan. :) Itse opiskelen psykologiaa Hollannissa, ja mm. oikeuspsykologia kiinnostaisi minuakin, mutta täälläkin sitä on tarjolla ainakin englanniksi paljon vähemmän kuin monia muita erikoisaloja. Saa nähä, mihin sitä päätyy. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, miltä maistuu opiskelu Hollannissa? :) Tiedätkö, onko paljon eroja Suomen opintoihin?

      Poista
    2. Huomasin vasta nyt vastauksesi. En osaa varmaan kovin hyvin vastata kysymykseen eroista opiskelussa, mutta ymmärtääkseni Hollannissa on enemmän pienryhmäopiskelua (vähän samalla tavalla kuin ainakin Helsingin lääkiksessä) ja täällä maisterivaiheessa erikoistutaan johonkin tiettyyn alaan ja lisäksi pitää valita, suuntautuuko tutkimus- vai kliiniselle puolelle (toki näitä voi sit työelämässä yhdistää).

      Muuten opiskelu lienee aika samantyyppistä kuin Suomessa, semmoista psykologian ja tilastotieteen sekoitusta. :D Viihdyn kyllä tosi hyvin! Kirjoittelen blogissani mm. opiskelujutuista, jos sua kiinnostaa käydä lukemassa. :)

      Mukavaa kevättä ja toivottavasti palaat vielä kirjoittelemaan esim. väikkäriprojektistasi!

      Poista
  5. Hei, satuin löytämään blogisi tiedonjanoisena hetkenä ja tuli vain mieleen, että myös toimintaterapia on suojattu ja laillistettu ammattinimike. Koulutus tosin amk:n puolella eikä psykologian mutta psykoterapian nimike on mahdollista sillä pohjakoulutuksella :) kiinnostavia aiheita käsittelet!

    VastaaPoista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)