Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

torstai 7. toukokuuta 2015

Tsempit ensi viikon pääsykokeisiin ja viime hetken vinkit

Heippa taas! Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että pääsykokeet on jo ensi viikolla. Kevät on mennyt hirmuista vauhtia ja en oo meinannut pysyä pääsykoepyörteiden perässä. Vielä absurdimmalta tuntuu se, että kaksi vuotta sitten itse jännäilin hirveesti pääsykokeita ja nyt olen tehnyt kandin tutkielman ja kandin tutkintokin näyttää siintävän kesäkuun lopussa. Upeeta jahdata unelmiaan näin ja toivon, että teistäkin moni pääsee nyt keväällä askeleen kohti omaan unelmaansa. ^.^

Mutta sitten niihin pääsykoevinkkeihin. Eli ihan ekana haluaisin sanoa, että kukaan, EI KUKAAN edes kuvittele lukevansa maanantaina yhtään mitään. Multa heruu vain syvää paheksuntaa sellaisesta toiminnasta. :D Edellisen ja jopa saman päivän paniikkikertaamisella ei ole muuta kuin pelkoa lietsova vaikutus ja siitä ei ole mitään iloa - saattaa mennä jopa sekaisin asioiden kanssa! Luvatkaa siis mulle, että teette maanantaina jotain kivaa ja rentouttavaa (miten se nyt on mahdollista), eiks je? :) Muuten tässä toki saa ja kannattaa vielä kertailla ja muistakaa palautella kaavat mieleen jos ne ovat unohtuneet!

Monet teistä on varmaan nyt viimeisen kuukauden aikana käyttäneet suurimman osan lukuajasta artikkeleiden työstämiseen. Kannattaa nyt kuitenkin vielä vilkaista tilaston asiat läpi ja varmistaa, ettei siellä puolella ole epäselvyyksiä. Artikkeleista suosittelisin kertaamaan muistiinpanoja, ajatuskarttoja ja höpöttelemään niistä asioista jokaisen kanssa, joka suostuu kuuntelemaan. Pelkkä ulkoa lukeminen ei tässä vaiheessa (eikä kyllä missään muussakaan) oikein auta, vaan käyttäkää enemmän luovia ja hauskempia kertailutapoja. :)

Näiden pakollisten kertailusessioiden lisäksi suosittelisin käymään mielessään läpi sitä pääsykoepäivää ja erityisesti sitä koetilannetta. Mua ainakin auttoi hirveesti tällaiset "mielikuvaharjoitukset", koska mun sydän jyskytti ihan kamalasti ja olin varma, että pyörryn äitin käsityöluokkaan. :D Kannattaa siis vähän miettiä sitä, että miten se päivä menee, mitä syöt aamupalaksi, miten ja milloin menet yliopistolle/muulle pääkallopaikalle, miten menet saliin, mihin istut, mitä sulla on eväänä jne jne. Jos tuntuu, että on käytännössä suuntavaistoton ja eksyminen on hyvinkin todennäköistä (p < .05), niin yliopistolla voi käydä pyörähtämässä ja katsomassa, että missä se sali on. :) Näin ainakin tietää, mihin on menossa eikä tarvitse jännäillä sitä turhaan!

Suosittelen myös ottamaan hyvät eväät mukaan, koska ilman niitä kokeessa ei pärjää. Jos otat jonkun puolikkaan banaanin ja kolme rusinaa, niin voitte kuvitella mut murisemassa niskan takana. Pääsykoekissa tulee varmasti eteen tilanteita, joissa joutuu hetken pohtimaan, että mitä tehdä seuraavaksi ja sen aikana on hyvä mutustella evässämpylää ja vaikka vähän karkkia. Tilanne on kuitenkin vaativa ja aivot tarvii energiaa ja sellaista rykäisyä ei sillä rasvattomalla maitorahkalla hoideta. :D

Kun koe alkaa, niin älkää vilkuilko ja analysoiko muiden tekemisiä. Musta ainakin tuntui, että ekan viiden minuutin aikana jo kaikki kirjoitti kynä sauhuten ja mun pää oli ihan tyhjä. Suurin osa varmaan raapustelee suttupaperiin kukkia ja sydämiä, joten ei muiden tiirailu yleensä vaan pahentaa sitä jännitystä. Kokeessa myös saattaa tuntua aluksi siltä, ettei osaa MITÄÄN. Mustakin tuntui, että mun aivot oli ehtineet valua lattialle sinä aikana, kun odotin saliin pääsyä. Tehtäviä ei kuitenkaan tarvitse tehdä järjestyksessä, joten aloittakaa vain jostain tehtävästä! Ekan tehtävän jälkeen homma alkaa rullaamaan ihan kivasti. :)

Nyt lopuksi haluan antaa kaikille kylkiluut musertavat tsemppihalit! Monet teistä on työskennelleet tosi kovasti kuluvan vuoden aikana ja nyt viimeisen viikon aikana on hyvä valaa sitä uskoa itseensä. Pääsykokeisiin ei kannata mennä sellaisella "mä en osaa kuitenkaan mitään", koska se vaan heikentää suoritusta. Käykää vaikka joka päivä sanomassa peilille/äitille/poikaystävälle/kilpikonnalle, että "Vautsi mä oon kyl tosi ahkera ja mä oikeesti osaan nää asiat. Oon tehnyt hurjan työn vuoden aikana, hyvä minä!" :) Ei tietenkään kannata mitenkään ylimielisenä mennä sinne kokeeseen, mutta siihen omaan osaamiseen pitää uskoa.

Kokeen jälkeen ei sitten puida niitä tehtäviä, ei sitten ollenkaan. Keskustelu kokeesta täällä blogissa on tervetullutta, mutta jokainen muiden vastauksia uteleva kommentti poistetaan ja sitä paheksutaan. :D Hirmusti tsemppiä loppurutistukseen, ootte mahtavia tyyppejä!

Tässä vielä kuva Astridista piristämään kaikkien päivää. Sekin toivottaa tsempit! :3



Tsemppiterkuin,
Embe

30 kommenttia:

  1. Huh jännittää kyllä hirmuisesti! Kiitoksia viime hetken neuvoista ja kiitos myös tästä blogistasi, mulle on ainaki ollu suurta apua kevään mittaan :--)

    VastaaPoista
  2. Kiitos tsempeistä ja hyvästä fiiliksestä! <3 Kolmatta kertaa menossa koittamaan, ja nyt oon yrittäny käydä läpi kaikkia tekijöitä, mitä sössin viime vuonna ahkerasta lukemisesta huolimatta, ja tehä itelle taistelusuunnitelmaa kokeeseen :) Fiilikset menee vuoristorataa ja pieni lukuväsymys alkaa painaa, mutta eiköhän nää vikat päivät vielä jaksa kertailla. Kiitos sulle ihanasta ja motivoivasta blogista ja tilastotaisto-fb ryhmästä, josta on ollut hurja apu ja tuki luku-urakan kanssa! :) Ja onnittelut tulevalle kandille! :)

    VastaaPoista
  3. Kiitokset neuvoista! --- Osaisiko (ja haluaako...) joku muuten vastata tällaiseen viime hetken paniikkikysymykseen: eli edellyttääkö tavallinen keskiarvotesti, että sen muuttujan jakauma, josta keskiarvo on laskettu, on normaalinen? Siis t-testistähän sanotaan sivulla 182, että pitää olla "likimain normaalisti jakautunut perusjoukko" ja sivulla 205 puhutaan "t-testin edellyttämästä normaalijakaumaolettamasta". Mutta missään ei puhuta Z-testin normaalijakaumaolettamasta. Ja minä kun olen puoli vuotta ollut siinä uskossa, että myös Z-testissä on perusjoukon oltava normaalisti jakautunut, enkä edes muista miksi olen niin ajatellut. Joten nyt kun tässä keskellä yötä tulinkin epävarmaksi tästä asiasta, niin pieni paniikin poikanen iskee... Suurkiitos, jos joku osaa ja viitsii vastata!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, keskiarvotestejä tehdessä pitää olla normaalijakaumaoletus voimassa, Holo-Pulkissa lukee "Läheskään aina parametrisiä testejä ei kuitenkaan voida käyttää, koska tutkittavan muuttujan jakaumaa perusjoukossa ei tunneta (normaalijakaumaolettamus ei ole voimassa) tai muuttuja on mitattu liian karkealla mitta-asteikolla." Eli jos tunnetaan mitattavan ominaisuuden jakauma suurinpiirtein, niin kirjan mukaan jos n>30, voidaan olettaa, että muuttuja on normaalisti jakautunut. "Otoskeskiarvon jakauma voi poiketa normaalijakaumasta, jos n<30, sitä enemmän, mitä pienempi n on". Tällöin sitten käytetään t-testiä :) Näin olen asian ajatellut, korjatkaa jos olen väärässä!

      Poista
  4. "Pääsykoekissa tulee varmasti " Jee <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, naurahdin samalle! =^.^=

      Poista
  5. Hei. Kiitos kun vastasit. Olen kyllä yhä epävarma asiasta, sillä minäkin tutkailin tätä samaa sitaattia kirjasta sivulta 195 "Läheskään aina parametrisiä testejä ei kuitenkaan voida käyttää, koska tutkittavan muuttujan jakaumaa perusjoukossa ei tunneta (normaalijakaumaolettamus ei ole voimassa) ...", mutta ajattelin, että tuo koskee vain niitä tapauksia, joissa n<30 ja käytettäisiin t-testiä. Koska minä en ainakaan löydä kirjasta kohtaa, jossa yksiselitteisesti sanottaisiin, että Z-testi vaatii normaalijakaumaolettamuksen. Toivottavasti tätä ei kokeessa kysytä :o(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, mäkään en löytänyt, että kirjassa olisi suoraan sanottu niin. Mutta z-testihän perustuu normitettuun normaalijakaumaan, esim. z=1,96 kriittinen arvo 5% merkitsevyystasolla kaksisuuntaisessa testissä, jolloin molemmissa jakauman hännissä on 2,5% arvoista (1,96:n ylittävät ja -1,96:n alittavat arvot). Eli testillä lasketaan z:n arvoja, jotka ovat normitetun normaalijakauman arvoja. Jos jakauma ei ole normaalinen, ei z:n arvoja voi laskea, eikä z-testiä käyttää. Selvensikö? :)

      Poista
    2. Heh, tuli mieleen kauhukuva: me väännetään tästä asiasta vielä maanantai-iltana tällä foorumilla... Siis minä ymmärrän asian niin, että kun on keskiarvo, niin sen keskiarvon jakauma on normaalinen keskeisen raja-arvolauseen perusteella. Siis vaikka muuttujan X jakauma ei olisi normaalinen, niin siitä lasketun keskiarvon jakauma on, jos vaan otoskoko on tarpeeksi suuri. Mietittyäni asiaa luulin jo hetken olevani oikeassa, mutta sitten joltain nettisivulta luin jotain, jonka taas ymmärsin niin, että pitää olla normaalisti jakautunut perusjoukko... Mutta kun Holopulkissakin on virheitä, niin miksei sitten jollain nettisivullakin (en nyt muista, kenen ylläpitämä sivu). Hemmetti, jos tätä asiaa kokeessa kysytään, niin en tiedä, itkeäkö vai nauraa :)

      Poista
    3. Se nettisivu: cc.oulu.fi/~jpelt/OSA4.DOC

      Poista
    4. Haha voi ei, toivottavasti saadaan selko ennen sitä :D Joo eikös se juuri noin mene, esim. kolikonheitto: yhden kolikon heiton jakauma on tasajakauma, mutta jos heitetään useampaa kolikkoa kerrallaan monta kertaa, niin silmälukujen summa noudattaa sitä paremmin normaalijakaumaa, mitä suurempi n on.
      Osaisko joku tulla vielä selventämään tätä asiaa? En oo itekkää enää niin varma asiastani :D Mut hyvähän on että näistä väännetään ja keskustellaan, tulee ainakin pohdittua asiaa joka kantilta!

      Poista
    5. Tarkoitatko tätä kohtaa: "Tällöin tietysti täytyy myös olettaa, että testattavien muuttujien jakaumat ovat sellaisia, että aritmeettinen keskiarvo toimii jakauman kuvaamisessa hyvin (käytännössä oletetaan, että otokset ovat lähtöisin normaalisesta perusjoukosta ja useissa tapauksessa otosten varianssit täytyy olettaa yhtä suuriksi)." ? Tuohan siis meinaa sitä, että keskiarvo on hyvä kuvaaja normaalijakaumalle, esim. normitetussa normaalijakaumassa se on 0. Jos jakauma olisi vino tms. niin keskiarvo ei yksistään ole paras kuvaaja.
      Ja tuossa ekan sivun taulukossa lukee, että 1 otoksen keskiarvotesti (eli z-testi) perustuu standardoituun normaalijakaumaan. :)

      Poista
    6. Älkää nyt alkako tässä vaiheessa sekoilla :D KAIKKI parametriset testit vaativat normaalijakaumaoletuksen. Ihan kaikki. Uskokaa pois :) sitä on vain korostettu t-testin kohdalla, koska tilanne, että esim. viisi havaintoarvoa ovat jakautuneet normaalisti, on ehkä vähän harvinaisempi, eikä tosiaan mikään itsestäänselvyys. Z-testi todellakin vaatii normaalijakaumaoletuksen :D

      Poista
    7. Tarkoitin juuri tuota kohtaa, ja tulkintasi siitä saattaa olla oikea. Jotenkin niin vaikeasti kirjoitettu, ettei mulle aukea (pääkään ei ole ihan terävimmillään, kun lukenut niin paljon viime päivinä... se maanantai täytyy kyllä tosiaan vaan relata, kuten Embe neuvoi...) Mä luulen, että menen sillä, että sovellan keskeistä raja-arvolausetta siten, että en välitä satunnaismuuttujan jakaumasta, jos kokeessa tällainen eteen tulee. En ole kyllä läheskään varma asiasta, saatan hyvinkin olla väärässä.

      Poista
    8. Hyvä Anonyymi 19:51. Saatat hyvinkin olla oikeassa. Jos vielä pystyisit vinkkaamaan, missä tuo asia esitetään kirjassa, niin olo helpottuisi... :o)

      Poista
    9. Ah, joo näin mäkin olen ajatellut, että parametriset vaatii normaalijakaumaoletuksen. Mut hei tosiaan eihän tää vääntäminenkään pahasta ole, tulee ainakin selväksi asiat! :)

      Poista
    10. Anonyymi, joka sanoit "Ja tuossa ekan sivun taulukossa lukee, että 1 otoksen keskiarvotesti (eli z-testi) perustuu standardoituun normaalijakaumaan. :)" Olen siis se Anonyymi, joka on soveltamassa sitä keskeistä raja-arvolausetta. (Tästä tulee mieleen South Parkin jakso, jossa Marklar-planeetalla kaikilla oli sama nimi, Marklar...) Minusta tuo voi tarkoittaa sitäkin, että perustuu standardoituun N-jakaumaan siten, että keskiarvon otantajakauma perustuu siihen, vaikka satunnaismuuttujan X jakauma ei olisi normaalinen... :)

      Poista
    11. Näihin vastauksiin voi laittaa nimen kun valitsee tuosta pudotusvalikosta "Nimi/URL-osoite" ja kirjoittaa siihen pelkän nimen. :D URL-osoitetta (eli siis nettisivujen osoitetta) ei tarvitse.

      Poista
    12. Koska kaikkia parametrisia testejä verrataan normaalijakaumaan, kaikkien perusjoukkojen täytyy noudattaa (lähes) normaalijakaumaa. Katsokaa vaikka Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Z-testi siinä se lukee heti ensimmäisenä. Sitä ei ole kirjassa mitenkään erityisesti edes korostettu, koska on täysin itsestäänselvyys :D ja Kyllähän se mainittiin tuossa, "parametrisiä testejä ei voida läheskään aina käyttää, mikäli muuttuja ei noudata normaalijakaumaa" jne. Ennen testin tekoa ensimmäinen pohdittava asiahan on muuttujan mitta-asteikon lisäksi tuo normaalijakaumaoletus! Eikä se niin mene, että minkä tahansa jakauman keskiarvo noudattaa normaalijakaumaa - vain normaalisti jakautuneen muuttujan keskiarvo noudattaa normaalijakaumaa!

      Poista
    13. Kiitos vastauksestasi... tosin nyt olen entistä enemmän pyörällä päästäni. Wikipediassahan tuo tosiaan sanotaan ihan suoraan. Mutta toisaalta Wikipediassa on virheitä... kuten HoloPulkissakin. Mietiskelen tätä asiaa varmaan vielä huomenna, mutta tänään täytyy vielä lukea artikkeleita...

      Poista
    14. Mua alkaa nyt ihan ärsyttää :D Wikipediassa on joo virheitä, mutta ihan oikeasti, sulle on nyt moni sanonut, että PARAMETRISET TESTIT NOUDATTAVAT NORMAALIJAKAUMAA ja missään et ole vielä osoittanut, miksi ihmeessä se menisi päinvastoin. Kannattaa siis ehkä kuitenkin uskoa kaikkia näitä lähteitä ennemmin, kuin käyttää viime hetket ennen pääsykoetta näin typerän asian miettimiseen. Jos muuttuja ei noudattaisi normaalijakaumaa, testauksessahan ei olisi mitään järkeä, eikö tämä nyt aukea jo maalaisjärjellä? Z-testi kertoo siis sen, millä todennäköisyydellä tietty otos on otos juurikin jostain perusjoukosta. Aina oletetaan, että perusjoukko on normaalisti jakautunut - muuten sitä ei voisi laskea. Z-testin käyttö perustuu siihen, että keskiarvon tienoilla on huomattavasti suurin osa havaintoarvoja, ja reunoilla pienin osa. Eli normaalijakaumaan. Tämä jakauma on myös symmetrinen. Z-testiä käytettäessä testataan, mikä on todennäköisyys, että perusjoukon pysyessä samana saadaan erilainen otoskeskiarvo. Tätä ei voi laskea ilman normaalijakaumaa. Jos jakauma olisi vaikka tasajakauma, tuloksethan olisivat aivan erilaisia, eikä normaalijakaumaan perustuvan testin käytössä olisi mitään järkeä. Anteeksi nyt, mutta jos tällaista tarvitsee miettiä tässä vaiheessa, niin mahikset menestyä kokeessa eivät ehkä ole mitenkään loistavat... Kyllä tämä asia aivan tarpeeksi selvästi kirjassa ilmaistaan. Anteeksi ärsyyntymiseni, mutta tää vaan on niin perusjuttu...

      Poista
    15. Ajattelin tuoda hieman omaa tietämystäni kekoon. Jotta Z-testiä voidaan käyttää tulisi otoskoon olla riittävän suuri (n>30) ellei perusjoukon varianssia tunneta (tällöin otoskoko saa olla pienempi kuin 30 ja z-testi soveltuu). Tämä perustuu keskeiseen raja-arvolauseeseen: n ollessa riittävän suuri (holopulkin mukaan n>30)muuttujan keskiarvojakauma noudatta ainakin likimain normaalijakaumaa RIIPPUMATTA muuttujan alkuperäisestä jakaumasta eli normaalijakaumaoletus on voimassa. Netist'ä löytyy paljon eri simuloaatioita kuinka esim. tasajakautunut muuttujan keskiarvojakauma alkaa lähestyä normaalijakaumaa n kasvaessa (cental limit theory). Kuitenkin jos n liian pieni eli alle 30, niin emme voi vedota keskeiseen raja-arvolauseeseen ja tällöin emme voi valita z-testiä testiksi. Kuitenkin jos tiedetään, että perusjoukko normaalisiti jakautunut ja n<30 niin voimme käyttää t-testiä z-testin sijaan.Vuorostaan holopulkissa on ilmaistu jossain kohdassa (pääsin viime vuonna sisään enkä enää omista pääsykoekirjaa), että voidaan ajatella/olettaa, että perusjoukko on normaalisti jakautunut jos liittyy esim. ihmiseen, jolloin muuttuja on monen tekijän summa (x1 + x2+ x3 noudattaa likimain normaalijakaumaa). Toivottavasti tämä selvensi asioita ja hurjat tsempit kaikille hakijoille, U CAN DO IT! :) .

      Poista
    16. Unknown Marklar, Your marklars are wise and true... Suurkiitos vastauksesta!! Helpotti ainakin mun oloa kummasti, sillä tuossa vastauksessasi ei äkkiseltään näyttäisi olevan mitään, mikä olisi ristiriidassa Holopulkin tai katsomieni nettisivujen kanssa. Joten näillä mennään.

      Poista
  6. Kiitos taas vinkeistä ja muutenkin tästä koko blogista, josta on kyllä ollut iso apu :) Itse menen nyt ekaa kertaa yrittämään ja jännitys on kova :D koko pääsykoetilanne on minulle täysin uutta, olenhan vasta tämän vuoden ylioppilas. Haluaisinkin nyt vielä varmistaa, mitä kokeeseen pitää ottaa mukaan ja mihin aikaan paikanpäällä kannattaa olla? Annetaanko kokeessa suttupaperia, johon voi miettiä omia vastauksiaan ennen lopullista? :D

    VastaaPoista
  7. Kiitos paljon vinkeistä! Tämä sun blogi on ihan mahtava! :) haluaisitko vähän vielä kertoa, että miten koetilanne etenee ihan konkreettisesti? Mennään saliin istumaan ja annetaan jotai ohjeita ja sitten alkaa työnteko vai miten? Entä vessassa käynti?

    Kyselisin myös tietääkö joku, että milloin valintakoepaikka julkaistaan/ tai onko se jo julkaistu? Netistä en löydä mitään tietoa. :(

    VastaaPoista
  8. Kiitos blogistasi ja onnitteluja kandin johdosta :) Huippua!
    Itse olen ensimmäistä kertaa hakemassa, juuri omat edelliset opinnot loppuneet nyt keväällä ja menee ihan kokeiluna tämä kerta kyllä, koska tiedän realistisesti sen, ettei matikka ole kovin hyvällä tolalla ja vahvasssa muistissa. Silti hauska mennä katsomaan ja hakemaan kokemusta ensi kertaa varten. Parhaani yritän kuitenkin.

    Kiitos blogistasi ja fb-ryhmästä. Toivottavasti pidät näitä yllä myös ensi vuonna, itselleni ainakin buustasivat motivaatiota :)

    VastaaPoista
  9. Mistä mä tiedän, että missä se koe tehdään? Ja saako siellä eväille tarjottimen niinku ylppäreissä, vai pitääkö valita sellaset jotka saa kuljetettua käsissä?

    VastaaPoista
  10. Moikka kaikille hakijoille! Edelliselle kyselijälle voisin vastata sen verran, että mielestäni salijako julkaistaan maanantaina yliopistojen nettisivuilla (ellei ole jo tullut). Sieltä löydät oman sukunimesi ensimmäisten kirjainten mukaan luentosalin, jossa teet kokeen. Mitään tarjottimia siellä ei ole, joten ihan käsissä pitää ne viedä. Mutta siinä ei ole mikään kiire, ja laukusta saa ihan rauhassa hakea tarvittavat välineet omalle paikalle. Enempää en nyt muista, mutta eiköhän noilla tiedoilla jo vähän selvennyt. Tsemppiä kovasti kokeeseen!Jos joku teistä hakee Tampereelle, niin siellä sitten ehkä syksyllä tavataan. :)

    VastaaPoista
  11. Mustakin ois helpottava kuulla että miten koetilanne yleensä etenee? Meneekö kaikki vain saliin ja siellä annetaan ohjeet vai onko ennen saliin menoa jo jotain ohjeistusta? Saako istua mihin paikalle vaan haluaa? Mitä kaikkea tarvitsee mukaan ja onko siellä jotain paikkaa, minne laukun, kännykän, lompakon ja muut voi turvallisesti laittaa talteen kokeen ajaksi? :D :D

    VastaaPoista
  12. Moikka! Koetilanne etenee siten, että ensin odotellaan salin ulkopuolella lupaa päästä saliin. Sinne on jaettu valmiiksi kaikki paperit ja muistaakseni laskin niin, että jokaisen kokeentekijän väliin jää yksi tyhjä paikka. Laukut ja takit jätetään salin reunoille ja puhelimet pitää olla äänettömällä ilman värinää. Paikan saa valita itse ja omalle paikalle saa ottaa mukaan kirjoitusvälineet (ei penaalia) ja eväät. Paperit saa kääntää vasta, kun siihen annetaan lupa ja siellä kyllä ohjeistetaan esim. omien tietojen täyttämisestä. Jos kesken kokeen tulee jotain asiaa valvojalle tai haluaa mennä vessaan, niin käsi vain ylös ja valvoja tulee sun luokse. Näistä kaikista ohjeistetaan kuitenkin vielä paikan päällä, joten ei ole mitään hätää jos pikkuisen jaksaa kuunnella!

    VastaaPoista

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)