Aikatauluongelmia ja avautumisia

Hyvää iltaa/yötä toverit. Mä oon tänään töiden jälkeen istunut niska jumissa koko illan pöydän ääressä rästihommia tehden. Jäin tänään tunniksi ylitöihin ja sen jälkeen tulin kotiin katsomaan melkein kahden tunnin luentotallentta. Yritin vielä tehdä jotakin töihin liittyvää perehdytystestiä netissä, mutta yllätysyllätys en läpäissyt sitä. Yritin vielä laskea epätoivoisesti lisämatskua, mutta mulla meni hermot yhteen tehtävään, joten päätin jättää sen vaikkapa huomiseksi.

kuva täältä

Mun aikataulut ei tällä hetkellä mätsää ollenkaan mun motivaation ja energian kanssa. Koko ajan oon menossa jossain; töissä, luennolla tai tentissä. Mun pari seuraavaa viikkoa näyttääkin tältä:
- ma ja ti töitä
- ke psykan luento
- to matikan tentti
- pe-ti töitä
- psykan luentotentti
Ja olin tosiaan viikonlopunkin töissä. Eli mun seuraava kaikesta ohjelmasta vapaa päivä on parin viikon päästä. :D Hienoa. Mulla olis tällä hetkellä kamalasti energiaa ja motivaatiota katsoa luentotallenteita ja tehdä mustiinpanoja, lukea tuota kamalaa persoonallisuuspsykan tenttikirjaa ja laskea kaikkea mikä sattuu eteen. Jotenkin on näille asioille vaikea löytää aikaa kunnolla mistään. Avoimen matikkaa pitäisi nyt alkuviikosta kertailla, kun aihealueessa on yksi tehtävä, joka aiheuttaa ongelmia. Tenttikirjastakin on luettu vasta vajaa 20 sivua ja varmaan 400 sivua vielä jäljellä. Oon kyllä ajatellut kehittyy itselleni normaalimman päivärytmin. Olen alkanut heräilemään 8 jälkeen, jotta ehtisin myös aamulla tehdä jotain hyödyllistä. Huomenna en tosin ehdi, kun työt alkavat 10.30.

kuva täältä

Mulle iskee välillä mieletön ahdistuspaniikki siitä, että mitä jos jäädyn ihan totaalisesti pääsykokeessa. Oon lukenut niin kauan ja laskenut niin monta ruutupaperia täyteen laskuja, että pelottaa ajatusten lukkoonmeneminen. Voiko niin ylipäätään käydä? Mä en kirjoituksissakaan mennyt lukkoon, vaikka aluksi tuntui etten osaa mitään, mutta jotenkin sain kasattua ajatuksia pikkuhiljaa kunnollisiksi. Kuitenkin tää on mulle paljon isompi juttu kuin kirjoitukset. Mä olisin niin valmis pääsemään sisään tänä vuonna. Kamalaa vain, kun iskee ahdistus koetilanteesta jo nyt. Näin viime yönä toisen pääsykoepainajaisenkin, että multa loppui monivalinnoissa aika, kun jäin puuhastelemaan jotain muuta! Viime vuonna mulla ei ollut ajasta puutetta, lasken yleensä nopeasti jos tiedän, mitä tulee laskea.

kuva täältä

Muutenkin tästä lukemisesta alkaa kehittyä jokin pakkomielle. Tänäänkin vielä töiden jälkeen opiskelin, vaikka töissä väsytti. Tykkään tehdä näitä juttuja, mutta on kamalan vaikea välillä tehdä jotain muuta - olla vain. Mun illat venyy yleensä aika myöhään (kuten nytkin), koska haluan vielä töiden jälkeen tehdä edes jotain pientä pääsykokeiden eteen. Tiedän, että se on aika naurettavaa räpeltää yhdestä tehtävästä jokin alakohta, mutta muuten tuntuu, että päivä on mennyt hukkaan. Mietinkin tässä, että pitäisikö tyrkyttää jollekin työkaverille edes yhtä mun vuoroa, jotta saisin nyt edes yhden päivän kokonaan vapaaksi, en oo siivonnut huonettakaan aikoihin. Oon koittanut vaan sinnikkäästi ajatella, että kohta se lukuloma tulee, mutta tästä on nyt kolme tenttiäkin lyhyen ajan sisään ja olis niihinkin kiva valmistautua. Muutenkin olis mukava herätä joskus ilman sitä tunnetta, että pitää tehdä eväät töihin tai alkaa heti laskemaan, että ehtii tekemään jotain ennen töitä.

kuva täältä

Mä oon ajatellut sisäänpäsyä nyt paljon, ja vaikka uskon itteeni, niin mua pelottaa mielettömästi etten pääse sisään. Ahdistaa, kun kaverit kysyy, että kumpi sun mielestä pääsee sisään, sä vai sun kurssikaveri. Oon koittanutkin nyt keskittyä vaan omaan suoritukseen ja omaan lukemiseen, vaikka seuraankin muiden etenemistä ja juttelen paljon mun joidenkin lukijoiden kanssa pääsykokeista. Mä oon kuitenkin tainnut ite aiheuttaa näitä paineita itselleni, haluisin vaan niin kovasti näyttää itelleni ja kaikille muille (erityisesti teille!), että musta oli loppujen lopuks tähän, vaikka koko vuosi oli rankka kaikin tavoin. Toisaalta mun on vaikea kuvitella sitä, että pääsisin sisään. Ettei tarvitsisi enää YRITTÄÄ. Ehkä mun kuitenkin pitäisi hillitä mun ajatusten karkailua heinäkuulle ja keskittyä tän hetken välitavoitteisiin. Mietin, pitäisikö 4. psykan kurssi suorittaa vasta pääsykokeiden jälkeen. En haluaisi, että tentti osuisi samaan aikaan artikkeleiden lukemisen kanssa. Haluan sillon karsia häiriötekijät minimiin ja keskittyä vain ja ainoastaan mun tavoitteseen - loistavaan pääsykoemenestykseen ja äärettömään riemuun heinäkuussa. Pakko toistella itselleenn täällä blogissa, että mä oon kehittynyt kyllä syksystä, mun ajatukset on muuttunut positiivisemmiksi ja mulla on itsevarmempi olo. Siksi ahdistaa, että välillä tuollaiset epäilyt hiipii mieleen. Taidan nyt heittää epäilyt roskikseen ja olla MAHTAVA sen sijaan.

kuva täältä

kuva täältä

Päättäväisyydellä,
Embe