Nothing's gonna keep me down

Ajatuksia Cognitio-kirjan takaa. Kirjoittelin juuri ensi vuoden kurssipäiviä kalenteriin. Näyttää tulevan suhteellisen kiireinen kevät. :D Avoimen tilastot saatat ehtiä juuri ja juuri käymään ennen valmennuskurssia, mutta viimeinen psyka menee totaalisesti päällekäin valmennuskurssin kanssa. Onneksi mulla on opinto-oikeus ensi vuoden loppuun, joten voin hyvin suorittaa mielenterveyspsykan vasta pääsykokeiden jälkeen. Sinänsä harmi, koska oon odottanu tuota kurssia kaikista eniten. Varasin siis tosiaan nyt sen Helsingin artikkelikurssin, vaikka sellainen olisi ollut tarjolla myös Tampereella ja halvemmalla. Onko ketään tulossa Helsingin kurssille?

Mulla on taas into päällä. Aamupäivällä oli tosin tuskaa koittaa pitää tarkkaavaisuutta yllä luentotallenteen ajan, mutta siitäkin selvittiin. Cognitio olisi tarkoitus saada tämän viikon aikana loppuun ja sitten pitäisi käydä seuraavan kirjan kimppuun. Matikka sujuu taas mukavasti, ihan loistava fiilis saada joku kammottavan näköinen lasku ratkaistua pohtimisen jälkeen! Pyörittelin myös upean Poisson-jakauman ratkaisun käsipelillä (siis ilman murtolukuja ja potensseja), kun pääsykokeessa, ja ratkaisu näytti suorastaan kauniilta, kun olin pyöritellyt
negatiivista potenssia murtoluvuksi ja muuta mukavaa.

Ainoa asia, mikä häiritsee, on mun keskittyminen. Motivaatiota löytyy, mutta mulla on varmaan jotain ongelmia tarkkaavaisuudessa, kun en pysty keskittymään pitkiä aikoja ja puuhaan välissä muuta. Varsinki nnyt aloin miettimään asiaa, kun siitä oli luentotallenteessa puhetta. Löytyiskö sieltä päästä ehdotuksia, että miten voisin saada tämän asian parempaan suuntaan? On meinaan aika kurjaa, jos lukeminen on tällaista myös artikkelien kohdalla, jossa tarvitaan 200%:sta keskittymistä.

Tänään on onneksi vapaapäivä, joten koitan saada kahlattua kirjaa mahdollisimman paljon huononkin keskittymisen valossa (onneksi teen sentään muistiinpanoja, että ajatus pysyy kasassa). Huomenna laskuharjoitukset ja mahdollinen leffa, loppuaika kuluukin taas tenttikirjan parissa. Keskiviikkona matikan luento ja silloinkin loppupäivä tenttikirjaa tai luentomateriaaleja. Myös viikonlopun junamatkan kuluvat neuron parissa. Matikkaa aion laskea piristysruiskeina aina välissä, todennäköisyysjakaumista riittää kyllä tehtäviä! Vielä pitäisi Nummenmaatakin kahlailla. Onneksi kohta alkaa joululoma, jonka aion pyhittää tilastotieteelle. Onko mun elämä tapahtumaköyhää ja olenko mä kuolettavan tylsä? 

Missä vaiheessa teidän valmistautuminen on?

Ps. Epäreilua, kun molemmat kaverit olisivat valinneet toistensa opintosuunnan mielummin kuin psykan. :D Kaverit heittää myös läppää siitä, että musta tulee ankeuttaja, jos en kohta pääse psykaan. :( Tää on kyllä sellainen asia, minkä eteen teen kaikkeni, koska en tiedä, mitä muutakaan voisin tehdä. Muut alat ei herätä samanlaista kiinnostusta ja en voisi uskoa valmistautuvani jonkin muun alan pääsykokeisiin tällaisella tahtoraivolla. Uskon, että mulle on paikka ensi kevään sisäänpääsevien joukossa.

En keksiny muuta kuvaa, niin laitoin kaksi söpöä siiliä piristämään mieltä. :)

Päättäväisyydellä,

Embe