Kateutta ja kirjan kahlailua

Huomenta vaan sinnekin, missä oletkaan. Oon nyt saanu kahlattua ensimmäisen luvun kunnialla läpi. Tajusin kyllä, että tenttiin onkin alle kaksi viikkoa, joten tentin silloin todennäköisesti pelkät luennot ja myöhemmin kirjallisuuden. Tyhmää, kun ajantaju pettää tai menee sekaisin. Eka luku oli yllättävän helppolukuinen, vaikka mulla piti silti olla sanakirja lähellä edes henkisenä turvana. Aika paljon oli sellaista lukiosta tuttua diipadaapaa, johon oli sekaan heitetty vähän juttua mm. korrelaatiosta. Kirjaa on ollut sinänsä ihan mielenkiintoista lukea, väliin heitetyt tutkimukset ja niiden tulokset on mielenkiintoisia! Nyt luen kaikkien tenttiin tulevien kappaleiden tiivistelmät ensin läpi, jotta saan kokonaiskuvan koko opuksesta ja sitten palataan alkuun lukemaan kappaleita läpi. Eipä vaikuttanut seuraava kappale enää kovin helpolta: aivojen kehitystä. Saa nähdä, kuinka monta itkupotkuraivaria tulee. :D Ja sanakirja ei tunnista varmaan muuta sanaa kuin aivokuoren... Onneksi englanninkieliset nimet on aika lähellä suomenkielisiä, kunhan vähän muistelee lukion psykaa. Huomasin nyt jo muutamia termejä tiivistelmiä lukiessani, jotka olivat ikävänkin tuttuja kevään artikkelikokoelmasta. Ehkä se kuitenkin on nyt etu, että niistä on ees jotain hajua, ettei törmää niihin ekaa kertaa vieraalla kielellä.

Onneks kirjassa on tällaisia kivoja piristäviä kuvia. :D

Ja sitten siihen kateuteen. Kaveri kertoi, että sen luokkakaverin tyttöystävä pääsi Tampereelle ja vielä parhaana Tampereen kiintiöstä. Ja arvatkaapa vaan, kuka oli kateudesta vihreä! Siinä on ehkä tämän hetken kateuden aihe numero yksi. Toinen on sitten ylipäätään muut yliopisto-opiskelijat. Mäkin haluan olla fuksi ja rampata kaikissa kivoissa tapahtumissa ja pippaloissa ja olla oikeesti-opiskelija eikä tällainen muka-opiskelija. Yhyy. Siellä mulle kielletyssä maassa näyttää olevan niin kauheen kivaa, että mäkin haluan sinne. Ja mua kiehtoo nyt yleisesti koko yliopistomaailma. Kävelen aina iltaisin kampusalueen läpi, kun menen avoimen kursseille, ja musta on hauska kattella, kuinka erilaista porukkaa sieltä oikeesti löytyy! Lukiossa tuntu, että kaikki on sellaista harmaata massaa vaan, ja jos joku oli vähän erilainen, niin se pisti heti silmään. Ja tuolla löytyy ihan kaikenlaisia ihmisiä laidasta laitaan. Mäkin haluan vellomaan sinne käytäville ylpeänä siitä, että minäkin olen yliopistossa ja en ole enää (kauhean) friikki. Vaikka on tietysti kivaakin olla. Onpas sekavaa ajatusten juoksua taas. Saitteko yhtään kiinni mun mielensisäisistä tiloista?

Viime viikko oli tosiaan aika kiirettä, neljänä päivänä oli viisi kurssikertaa, siitä yhdestä psykasta en vain tiennyt, kun se oli matikan kanssa päällekäin. Olisin mielummin tietysti halunnut mennä psykaan. :( Nyt sitten odottaa katsomaton luentotallenne. Kävin viikonloppuna hakemassa toisen tenttikirjan Forssasta ja pelkäsin kuollakseni hirviä ajellessani sinne ja takaisin. Eilen oli töissä (ah ihana tuplapalkka) ja mun palkka on noussu neljällä sentillä tunnissa, jipii. :D Tällä viikolla on (*pläräilee kalenteria*) molempia kursseja pari kappaletta. Ja taas pitäis tehdä keskiviikkona ratkaisu, että menenkö psykaan vai matikkaan. Ai niin, ja se harjoitustyökin odottaa tekijäänsä...Nyt on jäänyt pääsykoekirja vähän vähemmälle, pitäisi kyllä rästissä olevat Nummenmaan diagrammitehtävät vielä vääntää, ettei jää itelle paha mieli. Voisinkin tehdä ne vaikka saman tien ja sitten kahlata tenttikirjaa. Pitemmittä puheitta takaisin hommiin!


Päättäväisyydellä,
Embe