Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm. – Winston Churchill

perjantai 12. lokakuuta 2012

Ei tuu mitään...

Nyt ei pysty. Ei lukemaan, ei keskittymään, ei laskemaan. Meidän rakas 11-vuotias unelmakolli Elvis todennäköisesti lopetetaan viikonloppuna. Ja mä en kestä. Hienoa mennä töihin parkumaan koko viikonlopuksi.



Elvis on mun pieni vauva, ei sille ei voi taphtua tällaista. Se on ehkä maailman kiltein kissa, sellainen pehmolelu. Sitä saa rapsuttaa joka paikasta, jopa mahasta. Usein Elvis vie sohvalla tai sängyssä saman verran tilaa kuin ihminen. Se on isokokoinen, paitsi nyt, kun on laihtanut kamalasti. Joskus me sanotaan Elvistä kuninkaaksi tai sulttaaniksi, kun se makaa tyynyjen seassa kuin omistaen koko paikan. Elvis on tosi seurallinen, haluaa aina tulla nukkumaan viereen ja änkee jopa mun kavereiden syliin nukkumaan. Se on sellainen pehmoinen leijona, mitä voi halia ja rutistaa. Elkku on ollut meillä tuon 11 vuotta, joten on ihan kamalaa, ettei sitä yhtäkkiä enää olis. Se on ollut aina. Onneks meillä on kuitenkin myös toinen kissa Vilma, joka nukkui viime yön lohduttaen mua sängyssä. Vilma ja Elvis on kuitenkin niin erilaisia persoonia, ettei koskaan tule olemaan toista Elviksen kaltaista. Ikinä.

Näin se joogaa ja leveilee


Äiti suunnitteli, että vietäisiin se sunnuntaina, tiedätte kyllä mille. Mä sanoin, ettei käy, kun haluan olla mukana, kun oon sunnuntain töissä. Täytyy nyt sitten katsoa tapahtuuko se lauantai-iltana vai sunnuntaiaamuna tai sit mä en voi olla saatammassa Elvistä. Mä haluaisin pitää sitä mun sylissä, kun... Miten mä pystyn enää katsomaan sen lempituolia, missä on viltti päällä, jossa se aina nukkuu? Ai niin ja matikan tenttikin olisi ens viikolla. Jee. Psykan luentotentti oli eilen, samana päivänä, kun olin itse käyttänyt Elvistä lääkärissä. Silmät oli kuivat ja niitä särki.

Muilla kokemuksia?



Tuntuu pahalta, kun en voi auttaa Elvistä mitenkään tai parantaa sitä. Ei oltais voitu todennäköisesti tehdä mitään, vaikka oltaisiin viety se aikaisemmin lääkäriin. Mä haluaisin hoitaa ja hoivata mun vauvan kuntoon, mutta nytkin se halusi mennä ulos. Oli kuitenkin hetken mun sängyssä kehräämässä, ja silittelin ja halin sitä.

Nyt en laita, että Päättäväisyydellä, Embe, koska mä en voi päättää tässä asiassa toisin. Masentaa, kun haluisisn suojella pikku vauvaa.





I promise you this love will never die ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ja muu keskustelu tervetullutta! Ehdotuksia, ideoita, risuja, ruusuja, mitä tahansa. :)