Huomenna eka työpäivä yliopistolla!

Moikkelis! Kauheesti on ehtinyt tapahtua sitten viime kirjoittelun ja koitan vähän kerrata, mitä kaikkea oon puuhaillut. Ensiksi, kävin siellä Helsingin avopalveluyksikön ekskulla tiistaina ja se oli tosi mielenkiintoinen. :) Siellä meille kertoi psykologi ja sosiaalityöntekijä tästä Helsingin ensikodin avopalveluyksiköstä, jossa on asiakkaina perheitä, joista toisella vanhemmalla on päihdeongelma. Todella mielenkiintoista ja arvokasta työtä, jossa varmasti näkee suoraa työnsä tuloksen. Hatun nosto siis sille porukalle! Keskiviikkoa piristi sitsiruokien testailu ja torstaina osallistuin Käyttiksen Amazing Raceen ja meidän joukkue päätyi sijalle 12/80! Oli huikee ilta, vaikka en jatkoille mennytkään. :)

Mä olin pukeutunut Hulluksi Hatuntekijäksi. :)

Perjantaina kävikin niin supernolosti, että olisin voinut vaipua metrotunneleiden alle häpeämään itseäni. Olin ihan tyytyväisenä menossa bussilla kymmeneksi luennolle ja lörpöttelin äitille jostain mekoista jotain puhelimessa. Joku muukin yritti tavoitella mua ja vastasin hämmästyksekseni mun tilaston opettajalle (sille joka tarjosi töitä). Muistin siinä puhelun aikana sitten, että meillä oli ohjaajien tapaaminen kello yhdeksältä ja mä olin UNOHTANUT sen kokonaan! Loppujen lopuksi olin siellä 40 minuuttia myöhässä. Onneksi en ollut ainoa myöhästelijä, mutta mua kyllä hävetti maailman eniten. Mä oon yleensä aina puoli tuntia ajoissa joka paikassa enkä ikinä unohda mitään. Onneksi mulle ei oltu vihaisia. :) Aamusekoilun takia myöhästyin sitten seuraavalta luennolta 20 minuuttia ja loppupäivän yritin keräillä itseäni. :D Perjantaina oli vielä Psykologit ja media -seminaari, jossa en harmi kyllä ehtinyt olla loppuun asti. Oli tosi mielenkiintoista asiaa ja pisti kyllä miettimään, että mitä kaikkea sitä voi sitten joskus isona sanoa omalla nimellä / psykologina / työnantajan edustajana. Hämmentävää semmassa tosin oli se, että mun blogi nostettiin siellä esiin, kun keskusteltiin aiheesta, että voiko psykologi blogata. Blogin lisäksi mainittiin myös mun blogin näyttökerrat, jotka pyörivät nyt jossain 178 000 näyttökerran kieppäillä ja puhujakin sanoi, että "ajatelkaa jos työnantaja saisi näin paljon näkyvyyttä". Mä en oo ite pahemmin ajattelut sitä, että tää mun höpöttely on oikeesti tosi julkista ja mun pölötykset on levinnyt aika laajalle. :o En mä kuitenkaan halua ruveta sensuroimaan omaa tajunnanvirtaa, koska haluan pitää tän omanlaisena pulinapussina. :)

Nyt on kuitenkin tuparit vietetty ja eläinvauvojen haut ensi viikolle sovittu. Huomenna mulla alkaakin työt tilastojen parissa ja mua jännittää ihan hirveesti! Maanantaina ja tiistaina olisi tarkoitus pitää yhden toisen ohjaajan kanssa kertauspajoja johdantokurssin ykkösosasta ja mua pelottaa, että osaanko vastata mihinkään kysymyksiin vai valuuko mun aivoista pois kaikki tieto ja oon ihan pihalla siitä, mikä on mitta-asteikko. Pitääkin nyt vielä illalla/yöllä/aamulla vilkuilla kurssin aihepiirejä ja palautella niitä asioita mieleen ennen työpäivää. Mutta kaikesta jännäilystä huolimatta mä oon hirmuisen innoissani tästä haasteesta! Ens viikolla mulla on myös Tieteellisen kirjoittamisen tentti (johon en oo kyl lukenut, köh köh...) ja tilaston tentin valvonta. Pääsen jopa korjailemaan tenttejä väliviikolla! Ihan huippua. :) Nyt taidan kuitenkin vilkaista konsultaatioita kaivanneen kaverin artikkelin menetelmäosiota jotain hänen kurssia varten ja sitten pikkuisen vaania tilastojuttuja, koska musta tuntuu, ettei täpinöissä mene vielä nukkumaan. :D Tein just Varianssianalyysin kotitehtäviä ja harmitti, kun en saanut kaikkia tehtyä en deadlinea... Ajattelin tehdä tänne ehkä jonkun videopostauksen tilastoihin pikkuhiljaa valmistautumisestakin tässä lähiaikoina. Nyt ei paina kotitehtävät enää, joten voin keskittyä oikeuspsykaan, varianssin kirjaan sek äens periodissa neuron lukemiseen! Nyt mun pitää katkaista tää kauheasti poukkoileva puheripuli ja toivottaa teille hyvät yöt ja ahkerat viikot!

Töistä intoillen,

Embe